Koinonian luterilainen seurakunta järjestyi Helsingissä
19.12.2024
Piispa Risto puhuu hiippakuntakokoukselle keskipäivän hetkipalvelun yhteydessä
Marraskuun harmaudesta ei ollut tietoakaan, kun iloinen joukko hiippakuntakokousedustajia täytti Koinonia-keskuksen Helsingissä lauantaina 16.11.2019. Iloinen puheensorina täytti keskuksen, kun pitkästä aikaa kohdattiin uusia ja tuttuja eri puolelta Suomea. Kerran vuodessa kokoontuva hiippakuntakokous on Lähetyshiippakunnan korkein päättävä elin, jonne kirkkomme seurakuntien lähettämät edustajat ja papiston edustajat kokoontuvat päättämään yhteisistä asioista.
Erityisenä ilona tänä vuonna oli uusien yhteyksien luominen. Hiippakuntakokous totesi hiippakuntaneuvoston ja konsistorin esityksestä, että Lähetyshiippakunta on kirkollisessa yhteydessä Saksan itsenäisen evankelis-luterilaisen kirkon (SELK) ja Englannin evankelis-luterilaisen kirkon (ELCE) kanssa. Kirkollista yhteyttä kutsutaan myös alttari- ja saarnatuoliyhteydeksi. Se merkitsee, että kirkkojen jäsenet voivat vapaasti osallistua ehtoollisen viettoon uusissa sisarkirkoissaan ja kirkkojen papistot voivat toimittaa jumalanpalveluksia myös sisarkirkossa. Molempiin kirkkoihin Lähetyshiippakunnalla on jo vanhastaan ollut paljon yhteyksiä, joten kirkollisen yhteyden toteaminen oli odotettu ja luontainen askel kaikille.
Kuten jokaisessa vuosikokouksessa, rungon kokoontumiselle muodostavat sääntömääräiset asiat. Vuosikokouksessa katsahdettiin hetkeksi taaksepäin vuoteen 2018. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tekstien ja vilisevien numeroiden seasta nousee kuitenkin suuri kiitos – uusia seurakuntia on järjestäytynyt, toiminta on saanut uusia muotoja ja talouden tilanne on kehittynyt hämmästyttävän hyvin.
Taaksepäin katsomisen jälkeen katse suunnattiin tulevaan. Miltä vuosi 2020 näyttää? Millaista on yhteinen työmme? Talousarvion ja toimintasuunnitelman käsittelyn pohjalla kaikilla oli vielä tuoreessa muistissa hiippakuntakokouksen aluksi pidetty keskustelutilaisuus, jossa hiippakuntakokousedustajat ryhmissä pohtivat Lähetyshiippakunnan toimintaa ja miettivät kuinka työtä voisi kehittää ja vastata aikamme haasteisiin. Miltä Lähetyshiippakunta voisi näyttää 2025? Mitä meidän pitäisi tehdä päästäksemme sinne? Yhteinen näky seurakunnista ja Lähetyshiippakunnasta hahmottui.
Dekaani Juhana Pohjolan kesäjuhlilla esiin nostama visio Lähetyshiippakunnasta vuonna 2025 puhututti. ”25 uutta seurakuntaa, 2500 seurakuntalaista ja heitä palvelemaan 25 uutta pastoria.” Mitä tulisi tapahtua, jotta tämä innostava näky voisi toteutua? Jalat tukevasti maassa seurakuntien aktiivit painottivat seurakuntien perustyötä, ihmisten kohtaamista sekä Jumalan sanassa ja rukouksessa pysymistä. Lähetyshiippakunnan tunnettavuuden eteen pitää tehdä töitä ja nostaa esiin se tavallinen luterilainen usko ja opetus, joka seurakunnissamme on tarjolla. Työtä on paljon, joten työntekijöiden ja vapaaehtoisten vastuunkantajien jaksamisesta tulee huolehtia samalla kun työ kasvaa.
Ruotsinkielinen katekismus jaetaan seurakuntien edustajille ja käännöstyöryhmän edustajille
Hiippakuntakokous päättyi ilmoisin mielin. Jokainen sai mukaansa uusien ajatusten ja yhteisen työnäyn lisäksi myös paljon konkreettista kannettavaa. Perinteiseen tapaan monia seurakunnissa tarvittavia tarvikkeita oli jaossa seurakuntien tilausten mukaan. Ehtoollisleipiä, alttaritekstiilejä, messuvihkoja, esitteitä, kastekynttilöitä ja paljon uusia kirjoja myyntipöydille. Moni harmitteli, ettei tullut ottaneeksi isompaa laukkua tai kassia mukaan. Hiippakuntakokouksessa on jo monena vuotena julkaistu uusia kiinnostavia kirjoja. Tänä vuonna julkaistiin vuoden 2019 vuosikirjan lisäksi ruotsinkielinen katekismus. Katekismus on käännös aiemmin suomeksi julkaistusta Vähä katekismuksen selityksestä, josta tänä vuonna otettiin toinen painos. Uusi katekismus lahjoitettiin Lähetyshiippakunnan ruotsinkielisten seurakuntien edustajille. Hiippakuntakokous päätettiin veisaamalla yhdessä Lina Sandelin virsi: Tillkomme ditt rike.
Kirja- ja tavaralaatikoiden paljous odottaa noutajiaan
Laatikkopinoista paljastuu suomen- ja ruotsinkielisiä esitteitä, vuoden 2019 vuosikirjaa ja luonnollisesti ruotsinkielisiä katekismuksia
