Oulussa ordinoitiin uusia paimenia

Helatorstaina 14.5.2015 järjestettiin Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan itsenäisen historian toinen ordinaatio. Piispa Risto Soramies vihki Oulussa neljä miestä, Hannu Kantoluodon (Samuelin luterilainen seurakunta, Lahti, kuvassa vas.), Ilkka Pöyryn (Timoteuksen luterilainen seurakunta, Oulu), Pekka Puustisen (Pyhän Pietarin luterilainen seurakunta, Kuopio) ja Harri Lammin (Pyhän Marian seurakunta, Rauma), palvelemaan Lähetyshiippakunnan seurakuntia ja Kristuksen Kirkkoa pyhässä paimenvirassa.

Oulun vapaaseurakunnalta vuokrattuihin tiloihin kokoontui noin 240 ihmistä ympäri Suomea rukoilemaan uusien pastorien puolesta. Paikalla oli myös Ruotsin lähetysprovinssin (Missionsprovinsen) edustaja.

Kaikki tähtää syntien anteeksi saamiseen

Piispa Soramies saarnasi Jumalan lain tuntemisen tärkeydestä ja rikkomisen vakavuudesta. Ihmissydämen pahuuden vuoksi tarvitaan edelleen Kristuksen evankeliumin saarnaamista ja sakramenttien toimittamista syntien anteeksiantamiseksi.

– Tätä varten me vihimme tänään neljä miestä papeiksi: Julistamaan evankeliumia, hyvää uutista. Julistamaan syntejä anteeksi. Se tulee olemaan heidän yksinkertainen tehtävänsä, piispa Soramies muistutti.

– Heidän palveluksensa tähtää siihen, mihin heidän Esipaimenensa ja Suuren Ylipapin, Jeesuksen, työ tähtäsi ja tähtää: että teillä kaikilla olisi Jeesuksen nimessä iankaikkinen elämä. Siitä on tänäänkin kysymys.

Itse koulutettuja OTO-pastoreita

Oulun-pappisvihkimyksellä oli erityispiirteensä. Vihityt olivat suorittaneet ensimmäisten joukossa Lähetyshiippakunnan oman pappiskoulutuksen Suomen luterilaisessa pastoraali-instituutissa. Koulutukseen sisältyi teoreettisten opintojen lisäksi seurakuntaharjoittelu Lähetyshiippakunnan seurakunnissa.

Tuoreilla pastoreilla on myös suoritettuna teologisia opintoja yliopistossa aikaisempien eri alojen tutkintojensa lisäksi. Uusiksi papeiksi he ovatkin keskivertoa iäkkäämpiä.

Kaikki vihityt myös aloittavat paimenvirassa oman toimensa ohella. Näin he voivat avustaa ja lomittaa palkkasuhteessa olevia pastoreita.

Kiitollisella mielellä työhön

Vihityistä nuorin on Pekka Puustinen. Hän kuvailee itseään ikuiseksi opiskelijaksi, sillä ansioluettelosta löytyvät niin lääketieteen tohtorin, yleislääketieteen erikoislääkärin kuin kansanterveystieteen maisterinkin tutkinnot ja pätevyydet.

– Jospa sitä nyt 39-vuotiaana lopultakin tietäisi, mitä isona haluaa tehdä, tuore pastori myhäilee.

Kolmena päivänä viikossa koululääkärinä työskentelevä Puustinen alkaa nyt lomittaa kerran kuukaudessa Kuopion ja Joensuun pastoreita. Millä mielellä hän on lähdössä OTO-pastoriksi?

– Hyvin kiitollisella mielellä. Tässä kahden vuoden koulutuksen aikana minusta on tullut sellainen armonvälinemies. Tosi tärkeäksi on tullut se ajatus, että pastorina saa olla armonvälineitä hoitamassa, siis opettamassa ihmisille Raamattua, jakamassa ehtoollista, kastamassa ja käyttämässä avainten valtaa. On aivan todella uskomattoman hienoa, että tämmöisten välineitten kanssa saa olla tekemässä työtä.

Uutta rohkeasti rakentamassa

Ordinaatiomessun jälkeen vietetyssä päiväjuhlassa sekä juhlaillallisella tunnelma oli innostunut ja positiivinen. Ilmassa leijaili myös historian tekemisen tuoksua. Luther-säätiön ensimmäinen työntekijä, Juhana Pohjola, vihittiin papiksi Oulussa vuonna 1999 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispan toimesta. Pian sen jälkeen niin sanottu Oulun-juna lakkasi kulkemasta, kun piispa Olavi Rimpiläinen jäi eläkkeelle ja raamatulliseen virkakäsitykseen pitäytyvät miehet lopulta piispojen päätöksellä suljettiin pois vihkimyksistä valtakirkossa.

Tällä kertaa Oulun tuomiokirkon ovet pysyivät kiinni, mutta niiden ohi myös kuljettiin rohkeasti uutta rakentaen. Jälleen Kristuksen Kirkko sai uusia uskollisia työmiehiä toteuttamaan lähetyskäskyä tässä maassa.

Eivätkä sen toteuttamisessa ole tärkeintä kirkkorakennukset tai yhteiskunnallinen asema, vaan Kristuksen työvälineet. Väärentämättömästi julistetun sanansa ja oikein toimitettujen sakramenttiensa kautta Hän itse tekee työtään vajavaisten paimenten kautta syntisten iankaikkiseksi autuudeksi.