Työssäni pääsen kerran viikossa veisaamaan virsiä yhdessä ikäihmisten, mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten kanssa. Tuokion aikana myös luemme edellisen sunnuntaina kirkossa luettuja Raamatun tekstejä. Virret koostuvat sekä päivän virsiehdotusten mukaisista että osallistujien itse toivomista virsistä. Näissä virsitoiveissa toistuvat usein ne kaikkein tutuimmat virret kuten ”Jumalan kämmenellä”, ”Ystävä sä lapsien”, ”Kiitos sulle Jumalani”, ”Päivä vain ja hetki kerrallansa” tai ”Sua kohti Herrani”.
Useamman kerran olemme veisanneet myös virren 511, Tie valmis on. Virsi on olemukseltaan ehkä enemmän laulu, koska sävelkulku on yksinkertaisen kepeä. Sävel onkin monelle tuttu ja siihen on siksi helppo yhtyä. Useilla osallistujista on muistisairaus tai jokin mielen sairaus tai vamma. Lisäksi monilla on kuulo heikentynyt. On vaikeaa tietää, kuinka paljon osallistujat kuulevat tai ymmärtävät luetusta Sanasta tai virsien sanomasta. Onneksi saamme luottaa pyhään kaikkivaltiaaseen Jumalaan, joka on luonut meidät ja siksi myös varmasti meidät jokaisen tuntee. Hän on valmistanut meille tien Isän luo Pojassaan Jeesuksessa. Ja tie on valmis.
”Tie valmis on, voin löytää sen, sen teki Luoja ihmisten, kun veljeksemme maailmaan Jeesuksen antoi armossaan.”
Miten usein unohdankaan, että tie todella on valmis. Ei ole minun tehtäväni valmistaa tietä, vaan kulkea sitä pitkin. Tai oikeastaan vain olla ja pysyä. Pysyä Kristuksessa. ”Minä olen tie totuus ja elämä”, sanoo Jeesus itse.
Aivan kaikkea emme kykene ymmärtämään täällä. Silloin kun ihminen ei enää ymmärrä, niin kuin aiemmin, kun muistisairaus on muuttanut ihmistä, silloin kun ei edes muista omaa nimeään. Tai silloin, kun mielen harhat sumentavat ajatukset tai masennus pimentää mielen. Silloinkin tie on valmis. Kasteessa olemme jo saaneet kaiken ja saamme edelleen uskoa sen kaiken omaksemme.
”En pimeään jää yksin, en, on Herra käynyt läpi sen. Hän läsnä on, ja ristiltä esteettä näkyy elämä.”
Tässä työssä olen saanut opetella luottamaan Jumalan lupauksiin, että hänen sanansa ei petä. Erityisesti, kun tuokion aikana luemme yhdessä Raamatun sanaa ja kun lopuksi rukoilemme Jeesuksen itse opettamin sanoin Isä Meidän rukouksen. Saamme riippua kiinni Hänen lupauksissaan ja sanassaan. Emme ole yksin. Jeesus itse rukoilee puolestamme.
Sanna Lukkarinen
Danielin luterilainen seurakunta
Iisalmi
Virren 511 sanat säkeistöistä 2 ja 3: Tytti Jäppinen.
