Lähetyshiippakunta panostaa mediatyöhön
26.7.2024
Martti Luther, Martin Chemnitz, Johann Arndt, Michael Praetorius, Johann Gerhard, Paul Gerhardt ja J.S.Bach omaan maisemaansa sijoitettuina
BUSSIMATKA SAKSAAN 4.6. – 12.6.2024
Oppaana ja matkanjohtajana pastori, TT Martti Vaahtoranta
Matka tehdään bussilla ja laivalla Helsingistä Helsinkiin.
Matkareitti Itämeren ylittämisen jälkeen on on Trawemünde – Wolfenbüttel – Quedlinburg – Eisenach / Wartburg – Erfurt – Wittenberg – Lübben – Lübbenau – Schwerin – Trawemünde.
Hinta
Matka maksaa 1.950,00 euroa kahden hengen huoneessa tai hytissä. Yhden hengen huoneen tai hytin voi varata 185,00 euron lisähintaan, jos lähtijöitä on yhteensä 15. Jos lähtijöitä on 20, vastaavat hinnat ovat 1.780,00 ja 185,00 euroa. Laivan kahden hengen sisähytin saa vaihdetuksi ulkohyttiin 240,00 euron hintaan.
Hinnat perustuvat lokakuussa 2023 voimassa oleviin hinta-, energia- ja valuuttatietoihin, joiden muuttuessa matkan järjestäjä Program Travel pidättää oikeuden hintamuutokseen.
Matkasta maksetaan 200 €:n ilmoittautumismaksu kahden viikon sisällä ilmoittautumisesta.
Mikäli matka peruuntuu, se maksetaan takaisin. Sitova ilmoittautuminen ja loput matkan hinnasta maksetaan viimeistään 5.4.2024. Viimeinen mahdollisuus peruuttaa matka on 4.4.2024.
Hintaan sisältyvät edestakainen laivamatka, hotellimajoitus valitussa huonetyypissä sisältäen aamiaisen noutopöydästä, ohjelman mukaiset tilausbussikuljetukset modernilla tilausbussilla, kolmen tai kahden ruokalajin päivälliset joko hotellissa tai lähistöllä olevassa ravintolassa ilman ruokajuomia, ohjelman mukaiset sisäänpääsymaksut ja matkanjohtajan palvelut.
Ilmoittautuminen
Tarkempia tietoja ja ilmoittautuminen matkanjohtajalle:
Puhelin: 044 312 0858
Sähköposti: [email protected]
Ilman kristillistä uskoa ei olisi nykyistä Eurooppaa, eikä ilman luterilaista reformaatiota eli uskonpuhdistusta olisi nykyisenlaista Suomea. Jos haluamme ymmärtää kumpaakin, meidän pitää tietää ja tuntea, mikä on se multa, josta tämän päivän puu on kasvanut. Sekä sanat ”reformaatio” että uskonpuhdistus” kertovat, mistä jälkimmäisessä oli kyse. Tarkoituksena ei ollut perustaa uutta kirkkoa, vaan puhdistaa se kaikesta sellaisesta, mikä peitti sen kalleimman aarteen eli pyhän evankeliumin, ilosanoman Jumalan armosta Kristuksessa, tai ainakin teki vaikeaksi löytää Hänen armokasvojaan. Toivottiin reformaatiota eli uudistusta, joka palauttaisi Jumalan vaikuttavan sanan ja voimalliset sakramentit Kirkossa sille paikalle, joka niille kuului.
Jo kauan pinnan alla kytenyt uudistusliike leimahti lopulta liekkiin pienessä pohjoissaksalaisessa Wittenbergin yliopistokaupungissa. Sen professorin ja Raamatun tutkijan, augustinolaismunkin,
papin ja sielunhoitajan, Martti Lutherin, mitta täyttyi. Syksyllä 1517 hän julkaisi kuuluista 95 teesiään, joita pidetään luterilaisen reformaation lähtölaukauksena.
Sen kaiku kuului Suomeen saakka. Asutuilta osiltaan se oli jo kauan kuulunut lännen eli roomalaiskatolisen kirkon valtapiiriin, ja keskiajalla Ruotsin valtakuntaan kuulunut Suomi oli osa saksalaispainotteista Itämeren talousaluetta ja kulttuuripiiriä. Sen tähden luterilainen reformaatio saapui pian myös Itämeren pohjoisille rannoille. Alkoi Ruotsin ja Suomen reformaatio, se, jonka hedelmistä mekin nautimme ja kaiken lisäksi vielä varovasti käsin poimittuina eikä koneella varistettuina ja mehuksi murskattuina – meillä kun ei ollut samanlaista tarvetta kuin monin paikoin Saksassa ottaa etäisyyttä samoin tunnustuskuntana vasta syntyvään roomalaiskatoliseen kirkkoon.
Suomalaiset lähtivät nyt opiskelemaan Pariisin sijasta Wittenbergin yliopistoon, tutustuivat siellä niin Lutheriin kuin Philipp Melanchthoniinkin ja toivat Suomeen sen, mikä oli oikeaa ja hyvää. Saatoimme reformaation alkuperäisen tavoitteen mukaisesti uudistaa kirkkoamme heittämättä pois osaa lapsesta pesuveden mukana.
Samalla luterilainen reformaatio alkoi vaikuttaa myös yhteiskuntaan ja sen rakenteisiin. Olihan se esivaltakirkko, joka pian kielsi muut tunnustukset omassa valtapiirissään. Luterilaisuudesta tuli Ruotsi-Suomen valtionuskonto, ja hyvinvointivaltion pohjaa alettiin rakentaa Pohjoismaissa. Kansaa opetettiin lukemaan ja kerrottiin, että heidän arkinen työnsä on papillista palvelusta Jumalalle, jolle he olivat siitä myös henkilökohtaisesti vastuussa. Toisaalta vastuuta huonoista ja heikoista ei enää jätetty vain yksittäisten kristittyjen tai kirkon laitosten varaan. Siitä tehtiin yhteisöllinen asia ja esivallan velvollisuus.
Mutta ei luterilaisuus vaikuttanut suinkaan vain pelkkiä sosiaalisesti ja taloudellisesti hyödyllisiä asioita. Se näkyi myös taiteissa. Erityisesti musiikkia on helppo pitää erityisesti luterilaisena taidemuotona. Sama koskee virsirunoutta, kun seurakuntaveisuu otettiin osaksi messua. Kuitenkin myös arkkitehtuuri voi ilmaista luterilaisen uskon sisältöä.
Koko ajan oli kyse Jumalan sanasta, sen oikeasta ymmärtämisestä ja saarnaamisesta. Ilman luterilaisuuden klassisen kauden teologian tuntemusta ei ymmärretäkään oikein suomalaisen kulttuurin eikä varsinkaan hengellisyyden juuria. Ei vain luterilainen katekismus, vaan myös tuon ajan luterilainen kirjallisuus tavoitti suomeksi käännettynä esivanhempamme, ja osin sitä luetaan yhä vielä.
Tämän kaiken oppimisessa, oivaltamisessa ja näkemisessä toimisin mielelläni oppaanasi.
Olen pastori ja teologian tohtori, mutta minulla on myös pianonsoiton opettajan koulutus Sibelius-Akatemiasta. Olen perheineni asunut Saksassa kahteen otteeseen. Toinen jakso niistä kesti lähes yksitoista vuotta, jotka vietin tutkijana ja opettajana muslimien parissa tehtävän lähetystyön palveluksessa. Ensimmäinen jaksoista oli lyhyempi kestäen vain puolitoista vuotta. Kirjoitin silloin väitöskirjaani Mainzin Euroopan historian instituutissa tutkien luterilaisen teologianhistorian suurmiehen, Johann Gerhardin (1582-1637) ajattelua.
Suomessa Gerhard tunnetaan parhaiten hartauskirjasta ”Uskon pyhä salaisuus”. Itse olen kääntänyt latinasta suomeen hänen lohdutuskirjansa ”Elän ja kuolen Kristuksessa”, jota saa ostaa Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan netttikirjakaupasta. Myös oman saksankielisen väitöskirjani käänsin suomeksi. Sitä myy Suomen teologinen instituutti.
Johann Gerhardin teologiasta voi sanoa, että Paul Gerhardt (1607-1676) runoili sen virsissään ja Johann Sebastian Bach (1685-1750) sanoitti sen sävelin. He kaikki edustavat sitä teologiaa, jonka uskonpuhdistaja Martti Luther nosti esille Pyhästä Raamatusta, mutta myös koko Kirkon, Jumalan vaeltavan kansan, uskonkokemuksesta.
Tämän moni tietääkin. Vähemmän tunnettuja ovat sen sijaan Johann Gerhardin sielunhoitaja ja ystävä Johann Arndt (1555-1621), paitsi tietysti niille, jotka ovat lukeneet koirankorville ”Aarnttin postillan” tai tuntevat ”Paratiisin yrttitarhan”, ja säveltäjä ja musiikkiteologi Michael Praetorius (1571-1521), paitsi niille, jotka tuntevat jouluvirren ”On ruusu Iisain juuren” (VK 23) tai vanhoin sanoin ”Tuo armon valkokyyhky”.
Sen kuitenkin tietävät vain harvat, että sekä Arndt että Praetorius vaikuttivat Wolfenbüttelin pienessä kaupungissa tai sen lähettyvillä. Sama koskee luterilaisuuden ”toista Marttia” eli yhtä luterilaisten tunnustuskirjojen laatijoista, Martin Chemnitziä (1522-1586), joka Arndtin tavoin toimi korkeassa kirkollisessa virassa ja myös reformaattorina Wolfenbüttelin naapurikaupunki Braunschweigissa.
Wolfenbütteliin rakennettiin myös ensimmäinen reformaation jälkeinen merkittävä luterilainen kirkkorakennus, joka kantaa paikalla aikaisemmin olleen kirkon nimeä Beatae Mariae virginis eli ”Autuaan neitsyt Marian” kirkko. Sekä kirkon nimi että arkkitehtuuri todistavat siitä teologiasta, josta nousi myös tuon ajan kirkkomusiikki.
Sen ja monta muuta luterilaisen kirkon historiaan liittyvää paikkaa haluan näyttää niille, jotka tahtovat jakaa kanssani jotakin siitä, mitä ne itselleni merkitsevät. Niin kuin ihminen ilman muistia eksyy kotonaan, samoin kristitty ilman ymmärrystä siitä matkasta, jota isät ja äidit ovat tähän mennessä kulkeneet, ei osaa oikein arvioida maisemaa, joka on hänen edessään.
Kuitenkin myös konkreettinen maisema on tärkeä, kun yritämme paneutua menneisyyden tapahtumiin: vaikka nykyajan Saksa on monessa mielessä kokonaan toisenlainen kuin se, jossa luterilainen reformaatio syntyi ja vaikutti, senkin ymmärtämiseen auttaa, kun näkee paikkoja, joissa menneiden aikojen uskovat isät ja äidit elivät ja vaikuttivat. Eivät he ole vain kirjoja hyllyssä, sanoja papin saarnassa tai kuvia kirjoissa, vaan he elivät keskellä kuohuvaa elämää ja ajan vaivoja – aivan niin kuin me.
Linja-auto vie meidät Kampista (paikka ja aika varmistuvat myöhemmin) Vuosaaren satamaan poiketen matkan varrella tarvittaessa Tikkurilan asemalla. Majoitumme 2 hengen hytteihin. Yhden hengen hytin voi varata eri hintaan. Nautimme illallisen laivan ravintolassa.
Nautimme kaksi ateriaa, joista ensimmäinen on lounaaksi vaihtuva aamiainen ja toinen päivällinen. Iltapäivällä meille on varattu kahdeksi tunniksi laivan konferenssitilat tutustuaksemme toisiimme ja edessä olevaan matkaan. Hartaushetkeäkään ei unohdeta, ei myöskään bussimatkojen aikana. Päivällisen jälkeen saavumme Trawemünden satamaan. Vastassa on saksalaiselta yhtiöltä meitä varten vuokrattu tasokas matkabussi kuljettajineen. Ajamme läheiseen Bad Oldesloen kaupunkiin ja yövymme siellä hotellissa kahden hengen tai lisämaksusta yhden hengen huoneessa kuten koko matkan ajan.
Nautittuamme aamiaisen klo 8 lähdemme tien päälle klo 9 ja suuntaamme kohti Wolfenbütteliä. Saavumme sinne klo 13.
Wolfenbüttelissä vaikutti yksi merkittävimmistä varhaisbarokin luterilaisista säveltäjistä, Michael Praetorius (1571-1621). Hän oli myös musiikkiteoreetikko ja – niin voisi sanoa – musiikkiteologi.
Praetoriuksen kanssa samoihin aikoihin seudulla vaikutti pappina ja ylisuperintendenttinä eli piispan virkaa vastaavassa toimessa Johann Arndt (1555-1621). Myös Johann Gerhardilla on side Wolfenbütteliin, sillä vanha apteekki ”Alte Apotheke” kuului vielä 2000-luvun alussa hänen suvulleen.
Vierailemme myös Beatae Mariae Virginae -kaupunginkirkossa, joka on ensimmäinen merkittävä alusta asti luterilaiseksi kirkoksi rakennettu pyhättö. Se valmistui vuonna 1624.
Mainittakoon vielä, että Wolfenbüttelin vanha ja mittava tieteellinen kirjasto, Herzog August Bibliothek, on muun ohella luterilaisen puhdasoppisuuden ajan tutkijan aarreaitta. Sen kirjastonhoitajina ovat aikoinaan toimineet niin puhdasoppisuuden ja valistuksen ajalla elänyt ”viimeiseksi universaaliajattelijaksi” luonnehdittu filosofi Gottfried Wilhelm Leibniz kuin myös uskonnollista suvaitsevuutta painottanut valistusajan runoilija Gotthold Ephraim Lessing.
Nautimme itsenäisesti ja omaan laskuumme jotakin pientä syötävää ja lähdemme eteenpäin klo 16 kohti Quedlinburgia. Saavumme sinne klo 17:30 ja teeemme saman tien pienen kävelykierroksen kaupungin vanhassa keskustassa.
Sitä leimaavat Fachwerkhäuser eli ristikkotalot. Ne ovat ansainneet Quedlinburgille paikan UNESCO:n maailmanperintökohteiden joukossa. Meitä kaupunki kiinnostaa enemmän Johann Gerhardin (1582-1532) syntymäkotikaupunkina, jossa Johann Arndt toimi pappina hänen herkkinä nuoruusvuosinaan ja oli sielunhoitajana auttamassa häntä ulos masennuksen syövereistä.
Majoitumme hotelliin klo 18:30 ja nautimme illallisen klo 19.
Nautimme aamiaisen klo 8 ja tutustumme Quedlinburgin linnavuoreen ja sen kirkkoon klo 9:30 alkaen. Ne ovat täynnä historiaa alkaen keskiajan Pyhästä saksalaisroomalaisesta keisarikunnasta luterilaisten ylhäisönaisten yhteisön kautta natseihin, jotka häpäisivät kirkon tekemällä siitä SSmiesten ”vihkipaikan”.
Omatoimisen välipalan jälkeen lähdemme klo 13 kohti Luther-kaupunki Eisenachia. Samalla koemme Harz-vuoriston, jonka yli reittimme vie.
Saavumme Eisenachiin ja majoitumme hotelliin klo 16.
Eisenach oli sekä Martti Lutherin koulukaupunki että J.S.Bachin (1675-1750), suuren luterilaisen säveltäjän ja Kristuksen todistajan kotikaupunki. Kumpikin heistä kävi samaa latinakoulua, mutta
eri aikoina.
Klo 17-18 vierailemme Eisenachin Bach-museossa. Sitä pidettiin kauan Bachin kotitalona, joka kuitenkin lienee naapurirakennus. Museona se kuitenkin avaa Bachin musiikkidynastian elämää, ja vierailuun sisältyy myös pieni konsertti esillä olevilla instrumenteilla.
Illallisen nautimme klo 19.
Nautimme aamiaisen klo 8 ja lähdemme klo 9 kohti Wartburgin linnaa. Siellä Martti Luther käänsi Uuden testamentin saksaksi, kun hänet oli kaapattu turvaan paluumatkalla Wormsin valtiopäiviltä vuonna 1521. Linnaan liittyy myös traaginen keskiaikainen hahmo, Elisabeth Thüringiläinen.
Tutustumme linnaan ohjatun kierroksen myötä klo 10-10:45. Sen jälkeen tutustumme vapaasti linnaan ja nautimme välipalaa omalla kustannuksellamme. Puolenpäivän aikaan lähdemme kohti toista Luther-kaupunkia, Thüringenin osavaltion pääkaupunki Erfurtia. Tutustumme klo 13 alkaen Erfurtin P. Elisabetin katedraaliin, jossa Luther vihittiin papiksi, ja käymme katsomassa pikku kauppaliikkeillä katettua vanhaa siltaa (Krämerbrücke), samanlaista kuin Firenzen Ponte Vecchio.
Klo 16 lähdemme kohti Wittenbergiä. Majoitumme hotelliin klo 19 ja nautimme illallista klo 20.
Nautimme aamiaisen klo 7.30 ja osallistumme klo 9 alkaen englanninkieliseen luterilaiseen messuun Alte Lateinschule -keskuksessa, jota ylläpitävät Lähetyshiippakunnan saksalainen ja amerikkalainen sisarkirkko, Selbständige Evangelisch-Lutherische Kirche (www.selk.de) ja Missouri Synod (www.lcms.org). Liturgina ja saarnaajana on todennäköisesti joko emeritusprofessori Robert Kolb tai pastori, tohtori Wilhelm Torgerson.
Nautimme omaehtoiset kirkkokahvit klo 12 ja tutustumme kaupunkiin klo 13 alkaen. Kohteinamme ovat Wittenbergin kirkot ja niissä mm. Lutherin hauta ja Lucas Granachin kuuluisa alttaritaulu sekä Lutherin kotimuseo entisessä augustinolaisluostarissa. Klo 16 lähdemme kohti Lübbeniä ja tutustumme Paul Gerhardt -kirkkoon klo 18. Paul Gerhardt (1607-1676), pastori ja kuuluisa virsirunoilija, joutui tunnustavana luterilaisena luopumaan papinvirastaan Berliinissä ja vietti viimeiset vuotensa Lübbenissä.
Majoitumme hotelliin klo 19 ja nautimme illallisen klo 20.
Nautimme aamiaisen klo 8 ja lähdemme klo 9 kohti Lübbenaun kanavasatamaa. Spreewald – risteilylle lähdemme klo 10 veneellä, jota kuljetetaan sauvoen sitä matalassa vedessä eteenpäin, ja palaamme takaisin klo 12.
Spreewald on taianomainen ”Venetsia” ja UNESCO:n suojaama biosfäärireservaatti, jonka luonto on muodostanut Berliinin halki juoksevan Spree-joen haarautuessa keskelle metsää lukemattomiksi kanaviksi, joita reunustavat vanhat talot ja suuret puut. Spreewald on tunnettu slaavilaisesta sorbiasutuksestaan ja herkullisista suolakurkuistaan. Sorbinkieli on yksi Saksan virallisista vähemmistökielistä.
Nautimme omaehtoisen välipalan ja lähdemme kohti Schweriniä eli Mecklenburg – Etu-Pommerin osavaltion pääkaupunkia klo 13:30. Saavumme perille klo 17:30 ja voimme hetken ihailla maalauksellista järvimaisemaa ja sen keskellä saarella sijaitsevaa linnaa, joka on nykyisin osavaltion hallintokeskus.
Nautimme paikallisessa ravintolassa päivällisen klo 18:00 ja lähdemme klo 19:30 kohti Trawemündea. Saavumme 20:30 Nordlandkai -lauttasatamaan, missä on vielä mahdollista tehdä ostoksia. Laivalle ja hyttiin pääsemme noin klo 23 alkaen.
Vietämme koko päivän merellä. Nautimme taas kaksi ateriaa ja sulattelemme konferenssitiloissa klo 14-16 matkan kokemuksia.
Nautimme laivalla aamiaisen ja saavumme Vuosaaren satamaan klo 10. Bussi kuljettaa meidät jälleen tarpeen vaatiessa Tikkurilan aseman kautta poiketen Helsingin Kamppiin.
Matkaa valmistellessani olen ajatellut erityisesti oman kirkkoni, Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan seurakuntalaisia. Se määrittää matkan kohteita ja toteutustapaa. Myös matkaan kuuluvat hartaushetket nojautuvat klassiseen luterilaisuuteen.
Silti näen mielelläni myös muita kristittyjä matkalaisten joukosta. Yhteisestä matkasta voikin seurata hedelmällisiä ekumeenisia kohtaamisia. Voimme oppia myös toisiltamme emmekä vain matkan kohteista.
Toinen toisiimme tutustuminen kuuluu matkan ohjelmaan, ja siinä nousee varmasti esille myös oma kirkollinen tausta. Silti sitä ei tarvitse olla ollenkaan. Vaikka et uskoisi ollenkaan Jumalaan, vaan olet agnostikko tai ateisti, olet silti tervetullut, jos matka muuten kiinnostaa Sinua ja kunnioitat sitä kristillisyyttä, joka määrittää matkaamme.
Eniten saat matkasta mukaasi, jos olet ennalta kiinnostunut kirkkohistoriasta ja kulttuurista, erityisesti musiikista, sekä Saksasta. Silti ilman ennalta valmistautumistasikin matka tarjoaa sinulle ainakin kauniita maisemia ja hyvää ruokaa sekä erinomaista seuraa!
Ja kyllähän minä koko matkan ajan kerron siitä mitä näemme ja koemme. Tarkoitukseni on myös lähettää etukäteen kiinnostavaa ja opettavaa materiaalia lähtijöille, kun sitova ilmoittautuminen ja lähtijöiden yhteystiedot ovat käytössäni.
Toisaalta välillä pitää olla myös rauhaa vain olla ja levätä. Koetamme pitää yllä tasapainoa loman ja opintomatkan välimaastossa.
Matkalaiselta ei odoteta eikä vaadita mitään. Se ei ole suoritus, vaan iloinen kokemus, joka tuottaa hyvää mieltä ja paljon muistoja, joihin voi vielä myöhemminkin palata. Myös uusia ystäviäkin saattaa reissulta saada.
Silti on hyvä ottaa huomioon muutama asia:
Matkaamme sisältyy kävelyä. Mukaan saa tulla myös huonosti liikkuvaisia, mutta esimerkiksi Wartburgin vierailu vaatii jonkin verran ponnistelua, ja kaupungeissakin liikutaan pääosin jalan. Bussilla ei pääse joka oven eteen, eikä se olisi myöskään matkan tarkoituksen kannalta mielekästä.
Saksassa ei kokemukseni mukaan ole myöskään niin paljon eri tavoin ruokarajoitteisia kuin Suomessa. Tämä pitää esimerkiksi laktoosi-intoleranssista tai keliakiasta kärsivien matkalaisten ottaa huomioon. Sama koskee allergikkoja.
Kasvisruokaa kyllä alkaa saada jo Saksassakin, mutta se ei välttämättä ole sitä, mitä meille on ryhmänä varattu. Ainakaan aikaisemmin ei myöskään kaupoissa ollut niin hyvää valikoimaa keliaakikoille tarkoitettua purtavaa kuin Suomessa.
Sen tähden pyydän Sinua ilmoittautumisen yhteydessä kertomaan tällaisista rajoituksista, ja kun saan selville ravintolat, joissa syömme, koetan tehdä asiassa parhaani.
Muuten Saksassa pärjää samoilla taidoilla kuin Suomessa. Esimerkiksi sähkö tulee seinästä 220 voltin jännitteellä, ja pistorasiat ovat samanlaisia kuin meillä. Englantia osataan kuitenkin vähemmän kuin Pohjoismaissa.
Matkalla on hyvä varautua sekä vilpoiseen alkukesän säähän että helteeseen. Ehkä kerrospukeutuminen on viisain valinta. Kenkien on hyvä olla sen verran tukevat, että niissä voi kävellä. Lenkkitossuja tai vastaavia jalkineita ei silti tarvita.
Siistiä ja muodollista pukeutumista Saksassa arvostetaan varsinkin arvokkaammissa matkakohteissa, kuten kirkoissa tai museoissa. Verkkarit voi vallan hyvin jättää odottamaan kotimaan lenkkipolkuja!
Yhä useammassa kaupassa voi Saksassa maksaa pankki- tai luottokortilla. Silti on hyvä varautua käteisellä. Monissa pienemmissä kaupoissa ja kahviloissa maksetaan yhä oikealla rahalla. Onneksi sitä saa nostetuksi myös pankkiautomaateista.
Lääkkeet pitää muistaa ottaa mukaan. Saksassa on kyllä tiheä apteekkiverkosto, mutta suomalainen lääkemääräys ei sellaisenaan kelpaa siellä. Suomesta voi kyllä saada myös kansainvälisen lääkemääräyksen, jos se on jostakin syystä tarpeellista. Ja tietenkin mukana pitää olla voimassaoleva passi tai henkilöllisyystodistus.
Edelleen kannattaa hankkia eurooppalainen sairausvakuutuskortti, joka voi tilata kätevästi OmaKelasta. Saat silloin saman ensiavun kuin saksalaiset samassa tilanteessa. Ja se on tietenkin erittäin korkeatasoista.
Viisasta on myös hankkia matkavakuutus, joka korvaa hoitoja ja sairaskuljetuksia. Se saattaa auttaa myös muunlaisissa ongelmissa matkan varrella ja jo ennen sitä, jos matkan joutuu peruuttamaan. Pyrin kuitenkin toimimaan niin, ettei vakuutukselle tule käyttöä, ja sekin joskus auttaa, kun mukana on joku, joka osaa saksaa. Minä osaan.
Jos Sinulla on kysyttävää, ota rohkeasti minuun yhteyttä!
Iloitsen, jos saan nähdä juuri Sinut tällä matkalla.
Martti Vaahtoranta
044 312 0858
[email protected]
