Lähetyshiippakunta panostaa mediatyöhön
26.7.2024
Lähetyshiippakunnan Kesäjuhlaa vietetään Loimaan evankelisella kansanopistolla 4. – 6. elokuuta. Juhlaa on rakentamassa lähes 300 vapaaehtoista eri talkootiimeissä. Pyysimme muutamaa tiiminvetäjää kertomaan, mikä saa heidät antamaan aikaansa ja osaamistaan Kesäjuhlan hyväksi. Kenelle he suosittelevat juhlaan osallistumista – niin talkoolaisena kuin juhlavieraana?
Anna järjestää ruokailua juhla-alueella.
Anna Rauha, Luukkaan luterilainen seurakunta:
– Ensimmäisessä Kesäjuhlassa talkoilin Infotiimissä. Kun minua viime vuonna pyydettiin Kenttäruokailun tukitiimin vetäjän tehtävään, työmäärä oli suurempi kuin kuvittelin, mutta mahtava tiimimme selvisi hienosti. Tänä vuonna tiimimme on isompi, enkä siis vastaa tämän tiimin asioista yksin, vaan muutaman taitavan ja ahkeran vapaaehtoisen kanssa.
Tehtäviä löytyy kaikenlaisille ihmisille. Ennalta ei tarvitse osata, vaan talkoolaiset perehdytetään tehtäviin. Yksin ei tarvitse tehdä, sillä kaikissa tehtävissä toimitaan pienissä ryhmissä. Kenttäruokailussa tarvitsee vain iloista mieltä ja kykyä ojentaa tarvikkeita pöydän yli. Tarjotinten pyyhkiminen sopii vaikka yhteiseksi puuhaksi vanhemmalle ja lapselle. Soppakattiloiden kantajilta vaaditaan voimaa, mutta kahvi- ja makkarapisteillä eduksi ovat iloinen ja palvelualtis työote. Jotta myös talkoolaisilla olisi mahdollisuus osallistua juhlan ohjelmiin, joka tiimiin tarvitaan riittävästi talkoolaisia ja varavastuunkantajia. Jotta Kenttäruokailutiimikin ehtii osallistua messuun, pääsevät he ehtoolliselle ensimmäisenä, ja lähtevät sitten palvelemaan ruokailijoita yläkentälle.
Suosittelen Kesäjuhlaa ihan kaikille. Juhliin voi osallistua paitsi paikan päällä, myös verkkolähetysten kautta siellä, missä tuona viikonloppuna (tai sen jälkeen) sattuu olemaan. Juhliin voi osallistua myös auttamalla juhlien käytännön järjestelyissä ennen juhlia, juhlien aikana ja jälkeen. Tärkeä osallistumisen tapa on kantaa juhlat esirukouksissa Jumalan eteen.
Minusta parasta on yhteen tuleminen, puhdas, syvällinen opetus ja yhdessä veisaaminen. Kesäjuhlat ovat tapa koota koko Lähetyshiippakunnan väki yhteen. Itse koen, että yhteen tuleminen auttaa vahvistamaan yhteisöllisyyttä myös seurakuntatasolla.
Miikkael palvelee Kesäjuhlan musiikkitiimissä.
Miikkael Halonen, Pyhän Tuomaksen luterilainen seurakunta:
– Pastoreiden ja kokeneempien vastuunkantajien esittämä kutsu sekä rakkaus musiikkityöhön innostivat minua ryhtymään tiiminvetäjäksi nyt toista kertaa. Talkoolaisena olen ollut ensimmäisestä Kesäjuhlasta alkaen.Tiimi sopii kaikille musiikin lahjaa harjoittaville, kuorolaisille, kanttoreille ja instrumentalisteille. Juhlavieraatkin osallistuvat laulajan tai kuuntelijan roolissa.
Tulemme tänä vuonna juhlille Eerika-vaimoni ja huhtikuussa syntyneen Samuelin sekä elokuussa kaksi vuotta täyttävän Elsan kanssa. Odotan erityisesti lain ja evankeliumin julistusta sekä seurakunnan yhteistä laulua ja Kristus-keskeistä soittoa. Ne kuuluvat yhteen kristittyjen arjessa ja juhlassa erottamattomasti, niin kuin Lutheria seuranneet ovat aina sanoneet.
Koen itse ”avaralla paikalla” olemista erityisesti Herran pöydässä, mutta myös tutkiessani klassisen kirkkomusiikin historian aarteita. Kristuksen sana ja taivaalliset soittimet resonoivat vanhoissa sävellyksissä ja kirjoituksissa Jumalan armosta niin ehtymättömästi, että ruumiini ja sieluni aivan hypähtävät innosta ja ikiaikaisista koraalimelodioista. Niiden kautta pääsemme osaksi samasta avarasta kuulon valtakunnasta, jonka jäseninä monet luterilaiset muusikot, kuten Michael Praetorius ja Johann Sebastian Bach, ovat riemuinneet, kiittäneet ja julistaneet Herran tekoja jo ennen meitä. Kesäjuhlaan kannattaa osallistua kaikkien, jotka janoavat aitoa ja avaraa armoa. Kesäjuhlilla saamme olla ilon tervehtimiä, Herran ilon, josta apostoli Paavalikin puhuu.
Johannes vetää yövalvontatiimiä.
Johannes Typpö, Markuksen seurakunta:
– Toimin tämän kesän juhlilla Yhtenäiskoulun yövalvonta -tiimin vetäjänä. Olen aiemmin ollut kerran talkoolaisena, ja nyt ensimmäistä kertaa tiiminvetäjänä. Halusin ottaa hieman enemmän vastuuta, joten ajattelin tiiminvetäjän roolin olevan minulle sopiva. Päädyin tähän tiimiin, koska se ei vaadi liian suuria ponnisteluita. Tunnen myös paljon nuoria aikuisia, jotka ovat innokkaita valvomaan öitä, joten vapaaehtoisten löytäminen lienee suhteellisen helppoa. Tässä tiimissä niin tiiminvetäjä kuin talkoolaiset ehtivät hyvin osallistumaan päivän ohjelmiin, kun suurin osa valvonnasta tapahtuu kätevästi yöllä. Vähäinen unimäärä tekee tietenkin myös Kesäjuhlasta ikimuistoisemman tapahtuman.
Mielestäni Kesäjuhlat ovat kirkkomme yhteisöllisyyden kannalta keskeisiä. On hienoa tutustua ihmisiin toisista seurakunnista ja nähdä, että kirkossamme todella on kävijöitä. Parasta on vanhojen ja uusien ystävien näkeminen. Suosittelen ihan jokaista osallistumaan. Nähdään Loimaalla!
Kalle on suunnitellut Kesäjuhlan logon ja toimii myös liikenteenohjaajana.
Kalle Rautavuori, Hyvän Paimenen luterilainen seurakunta:
– Olen aiemmin ollut kolmesti talkoolaisena, ja tänä vuonna ensimmäinen kerta Liikenteenohjauksen tiiminvetäjänä. Olen myös suunnitellut Kesäjuhlan teemakuvan. Johtoryhmä pyysi minulta ehdotuksia ja valitsi niistä parhaiten sopivan. Olen aiemminkin ollut mukana juhlakuvan ideoinnissa. On mielenkiintoista pohtia, miten teemaa saa avattua kuvan kautta.
Liikenteen ohjauksessa tarvitaan vastuuntuntoa ja täsmällisyyttä. Jämäkkä, mutta ystävällinen asiakaspalveluasenne auttaa, kun usein auto haluttaisiin aivan juhlateltan viereen. Tiimissämme aamupäivät ovat kiireisiä ja silloin tiiminvetäjä ei ohjelmaan ehdi osallistua. Iltaa kohti liikenne hiljenee ja silloin jää aika enemmän muuhun. Tärkeää olisi saada riittävän paljon talkoolaisia, jotta vuorot eivät veny liian pitkiksi. Kesäjuhla on tärkeä, koska se kokoaa väkeä yhteen koko Suomesta. On hyvä mahdollisuus tavata tuttuja ja tutustua uusiin ihmisiin.
Anna järjestää ohjelmaa alle kouluikäisille lapsille.
Anna Laaksonen, Hyvän Paimenen seurakunta:
– Olen ollut alle kouluikäisten ohjelmassa mukana kolmesti, nyt toista kertaa tiiminvetäjänä. Tiiminvetäjäksi päädyin kiinnostuksesta suunnitella ja toteuttaa lastenohjelmaa alle kouluikäisille. Se on sellainen suuri pyhäkoulu. Tässä yhdistyy luovuus ja Raamatun opettaminen tavalla, josta koen saavani ja oppivani. Yhdessä toimiminen ja suunnittelu on hedelmällistä ja opettavaista. Alle kouluikäisten lastenohjelmatiimi sopii jokaiselle, joka viihtyy lasten touhukkaassa ja iloisessa seurassa. Erikoistaitoja ei tarvita, vaan ihmisiä, joita yhdistää halu järjestää ohjelmaa lapsille. Olet lämpimästi tervetullut tähän tiimiin, jos kiinnostuksesi heräsi! Koska tiimimme toimii vain lauantaina, jää hyvin aikaa osallistua muuhunkin ohjelmaan.
Monesti aika Kesäjuhlassa menee omien lasten kanssa. Aiemmilta Kesäjuhlilta merkittävänä antina muistan piispa Pohjolan virkaan vihkimysmessun ja juhlat koronasulun jälkeen. Jumalan huolenpito seurakuntaansa kohtaan kosketti ja kristittyjen yhteyden merkitys korostui. Odotan myös aina sunnuntain messun ohella lauantain perheiden iltajuhlaa. Ne ovat olleet mieleenpainuvia. Molemmissa on hienoa, kun olemme koko seurakunta koolla. Iltajuhlassa lapset pääsevät esiintymään lauluin ja myös opetuksessa on huomioitu heidät tavalla, joka sopii kuitenkin ihan kaiken ikäisille.
Minut vie avaralle paikalle se, että olen armahdettu ja saanut syntini anteeksi. Jumalan lapsena vaikeissa elämäntilanteissa usko Jumalaan voi tuoda sellaista avaruutta, joka ikään kuin nostaa arjessa ja luo perspektiiviä Jumalan Sanan varassa. Ellet ole ennen päässyt osallistumaan, nyt kannattaa lähteä kesäjuhlille! Suosittelen juhlia myös lapsiperheille, sillä ohjelmaa on kaiken ikäisille ja juhla-alueella on huomioitu perheen pienimmät.
Teksti: Lilli Lanki
Kuvat: Haastateltavien kotialbumit
Lähetyshiippakunnan Kesäjuhla huipentui sunnuntaiaamun messuun juhlateltassa. Loimaan viljavien peltojen keskellä Herran elopellolle pyhään paimenvirkaan vihittiin Mikko Aho ja Harri Hernesmaa. Aho on kutsuttu Turkuun, Pyhän Paavalin luterilaisen seurakunnan pastoriksi, ja Hernesmaa Parikkalaan, Pyhän ristin luterilaisen seurakuntaan, OTO-pastoriksi. Ordinaatiomessun toimitti piispa Juhana Pohjola. Avustavana liturgina toimi Joel Kerosuo. Lisäksi messussa palveli iso joukko pastoreita ja vastuunkantajia. Aiemmista Kesäjuhlista tuttuun tapaan messun musiikki oli erityisen koskettavaa ja virrenveisuu voimakasta. Yhteisöllisyyden tunne oli vahvaa, kun kuutisensataa ihmistä kokoontui yhteen Herran alttarin ääreen.
Ordinaatiomessun saarnassa Juhana-piispa käsitteli kirkastussunnuntain evankeliumitekstiä (Matt. 17: 1–8). Tekstistä piispa nosti esiin Jumalan sanat, jotka sopivat niin vasta vihittyjen pastoreiden kuin kaikkien ihmisten elämään:
”Nyt te liitytte pitkään ketjuun apostolisen viran haltijoina. Isän Jumalan ääni kantautuu tähän hetkeen: ”Kuulkaa häntä.” Saarnavirka on jumalallisesti asetettu, jotta Isän oikea ja hyvä tahto saisi kaikua vuorelta kaikkialle maailmaan myös teidän suunne kautta julistuksessa ja kirkollisissa toimituksissa: Kuulkaa häntä te kristityt, jotka kasteessa puettiin kirkkauden vaatteisiin, älkää pitäkö halpana lahjaanne vaan vaeltakaa hänen valossaan. Kuulkaa häntä te konfirmoidut, maailman unelmahötön keskellä ei ole mitään merkityksellisempää ja parempaa kuin elämä hänen yhteydessään. Kuulkaa häntä ja hänen varoituksen sanojaan te, jotka olette kadottaneet Jumalan pelon ja omaa hyveellisyyttänne säteillen kuuntelette aikamme suvaitsevaisuusmantroja. Kuulkaa häntä te nuoret miehet ja naiset, olkaa rohkeat ja siunatut solmimaan avioliitto ja ottamaan lapsia runsaasti vastaan, jos niitä lahjaksi annetaan. Kuulkaa häntä, te elävät ja arkussa makaavat: Minä olen herättävä teidät kaikki viimeiset tuomiolle vastaamaan, miten käytitte lahjaksi annetut vuotenne ja mihin turvasitte elämässänne.”
Kesäjuhlan ohjelma päättyy sunnuntaina iltapäivällä Lähetysjuhlaan. Juhlassa kuullaan muun muassa Saksan itsenäisen evankelis–luterilaisen kirkon piispaa ja ILC:n (International Lutheran Council) puheenjohtaja Hans-Jörg Voigtia, virkaan vihittyjä pastoreita sekä Kesäjuhlaan saapuneita kenialaisia vieraita.
Ordinaatiomessun tallenteen voit katsoa täältä.
Klo 14 alkavaa Lähetysjuhlaa pääset seuraamaan täältä.
Lähetyshiippakunnan Kesäjuhlan lauantaipäivänä hiippakuntadekaani Joel Kerosuo käsitteli luennossaan Lähetyshiippakunnassa ajankohtaisia asioita. Esille nousivat erityisesti Euroopassa käytävän sodan vaikutus kristittyjen elämään sekä kysymys jäsenyyden merkityksestä Lähetyshiippakunnan seurakunnissa.
Puheenvuoronsa aluksi Kerosuo pohti, kuinka kristittyjen tulisi elää sotauutisten keskellä. ”Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut pienimuotoisesti myös Lähetyshiippakunnan seurakuntiin”, Kerosuo kertoo. ”Seurakunnissa on kerätty avustuksia kauemmas ja yritetty eri tavoin auttaa heitä, jotka ovat seurakuntien yhteyteen löytäneet.” Ystäväkirkon pastorin tervehdykset Ukrainasta ovat olleet Kerosuon mukaan vavahduttavia.
Kristittyjen ei kuitenkaan tarvitse kiinnittää katseitaan vain hätään ja pelonaiheisiin ympärillään ja omassa elämässään, Kerosuo muistuttaa. ”Meidän katseemme kiinnitetään ajasta iankaikkisuuteen, epätoivon maailmasta Vapahtajan laupiaisiin silmiin. Hauraan ihmiselämän keskelle tulevat omistettavaksi suuren Jumalan suuret lahjat ja lupaus valtakunnasta.”
Kerosuo toteaa, että Kesäjuhlan tämänvuotisen teeman ”Tässä on tie” ydin on muistuttaa jokaista, että Jeesus Kristus on tie, totuus ja elämä. Puhe tiestä sisältää hänen mukaansa sekä lain että evankeliumin. Se osoittaa Kristukseen, joka itse on tie. Toisaalta se näyttää aina, millaista on meidän vaelluksemme ja ”tiellä kulkemisemme”, mutta samalla se aina osoittaa Kristukseen ja antaa Hänet. Kaikki on tehty valmiiksi!
Samalla juhlien teemasta avautuu kristillisen vaelluksen näköala, niin kirkkona kuin yksittäisinä kristittyinä, Kerosuo pohtii. ”Korvasi saavat kuulla Sanan ohjaavan sinua eteenpäin ja pysymään tien kulkijana syrjään poikkeamatta. Sana saa sinussa aikaan myös väärien teiden inhoamisen ja hylkäämisen. Tässä on elämän tie, ’pyhä tie’, joka vie varmasti perille taivaaseen asti.”
Kerosuo rohkaiseekin kristittyjä elämään normaalia elämää, vaikka Euroopan sotatilanne pelottaisikin. ”Samalla kun pidämme kourat ristissä, etteivät pommit lentäisi ilmaan, niin samalla me saamme elää rohkeasti, seurakuntia rakentaen, eläen normaalia kristityn elämää. Kun me saamme elää tästä perustasta ja Jumalan armoteoista, ei ole hätää, silloinkin, kun ulkonaisesti joskus elämässä on hätä.”
Luennon loppupuolella dekaani käänsi katseen Lähetyshiippakunnan ja sen seurakuntien tämänhetkiseen tilanteeseen. Hän kertoi, että työstettävänä on normaaliin elämään liittyviä kysymyksiä. Yksi niistä on riittävän taloudellisen pohjan löytäminen pastoreiden ja muiden työntekijöiden palkkaamiseen. Dekaanin mukaan vastaus haasteeseen löytyy seurakuntien keskeltä: ”Kyllä se on ystävät yhdessä meidän löydettävä sellainen talouden taso, jolla saadaan asiat onnistumaan ja myös löydettävä ne hankkeet mihin panostaa, laittaa työpanosta ja myös taloudellisia resursseja. Mutta yhdessä työskennellen meillä on myös aito mahdollisuus saada asioita onnistumaan ja eteenpäin.”
Kerosuo pohti myös kysymystä Lähetyshiippakunnan rekisteröitymisestä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. ”Tietyssä tilanteessa olisi ollut selkeintä, jos kirkkomme olisi voinut toimia yhteiskunnan juuri kirkkoja varten luodulla selkeydellä uskonnollisen yhdyskunnan asemassa”, hän totesi. ”Toisaalta taas on joskus pelätty, että saisiko valtio jotenkin vahvemmin lonkeronsa kirkon elämään sitä kautta. Pystyisikö se vaikuttamaan kirkkoon tavalla, jota emme toivo.” Näitä kysymyksiä on Kerosuon mukaan rauhassa tuumattava. Kiirettä vastauksen löytämiseen ei ole, mutta kentältä on kuulunut toiveita selkeyttää tilannetta. ”On tietyt huolet, mutta myös halu löytää kirkkoa parhaiten palveleva malli, mikä se onkaan”, Kerosuo tiivistää.
Varsinainen ydinkysymys on Kerosuon mukaan kuitenkin jäsenyyden merkitys seurakunnissa. Sen vahvistuminen on jatkuva haaste, johon korona-aika on antanut oman näkökulmansa. ”Eikö vallitseva korona-aika ole piirtänyt seurakuntiemme todellisuutta esiin?”, Kerosuo kysyi. ”On ollut erimielisyyttä joskus, miten toimia jossakin tilanteessa, mutta toisaalta se on tuonut esiin myös yhteyden Jumalan lahjojen äärellä. Oman seurakunnan merkitys on myös saattanut kirkastua, kun on ollut pastori, joka nimeltä kutsuu ja tarvittaessa perhekunnittain palvelee. Se piirtää myös aina esiin sen konkreettisen seurakuntajoukon. Siinä on meille myös mielekäs näky.”
Kerosuo toteaa, että Lähetyshiippakunnan ehtoollispöytään ovat tervetulleita kaikki kastetut, luterilaista uskoa tunnustavat ja syntien anteeksiantamusta kaipaavat elävät kivet, olivatpa he seurakunnan jäseniä tai eivät. Dekaanin mukaan seurakunnan jäsenyys kuitenkin auttaa ”piirtämään esiin sitä laumaa, joka tämän alttarin ja saarnatuolin äärellä kokoontuu”. Hän luonnehtii jäseneksi liittymistä yksittäisen elävän kiven tunnustukseksi: ”Tähän yhteyteen minä tahdon omalla nimelläni ja allekirjoituksellani sitoutua, tätä toimintaa tahdon kannattaa ja tukea, ja näiden ihmisten kanssa tahdon olla kulkemassa yhdessä, palvelemassa, kärsimässä, iloitsemassa ja odottamassa toivomme täyttymistä, Vapahtajan toista tulemista. Tässä on minun seurakuntani.”
Dekaani Kerosuon luennon voit kuunnella kokonaan täältä.
Lähetyshiippakunnan Kesäjuhla Loimaalla alkoi tänään. Avauspäivän iltana juhlaväki kokoontui jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan seuraamaan ajankohtaiskeskustelua, jonka otsikko tänä vuonna oli ”Eurooppa tienristeyksessä”. Keskustelussa liikuttiin uskon ja yhteiskunnallisten kysymysten rajapinnalla. Keskustelijoina olivat Lähetyshiippakunnan emerituspiispa Risto Soramies, kirkkohistorian emeritusprofessori Jouko Talonen sekä politiikan ammattilainen ja tietokirjailija Timo Soini. Keskusteluun johdatteli Ida Heikkilä.
Keskustelu lähti liikkeelle Euroopan tämänhetkisestä tilanteesta. Keskustelijoiden mielestä aikaa, jolloin oli yhtenäinen Eurooppa ja yhteiset, eurooppalaiset arvot, ei enää ole. Soramies muisteli, että aiemmin Istanbulissa asuessaan hän huomasi tiettyjen eurooppalaisten arvojen vaikuttavan Euroopassa. Nykyään tämä pohja on kuitenkin murentunut. Soinin mukaan eurooppalaisista arvoista puhutaan usein, mutta niiden sisältö jää tarkemmin määrittelemättä.
Keskustelijoiden mukaan tällä hetkellä Euroopassa on monia virtauksia, jotka vaikuttavat kristittyjen elämään. Talonen piti yhdenmukaistamisen painetta ja median vaikutusta huolestuttavina ilmiöinä. Hän kysyi, miten sanan- ja uskonnonvapauden toteutuminen todellisuudessa taataan. Soramies puolestaan totesi, että ”Euroopassa on ruvettu ajattelemaan, että on oikein ja kohteliasta ajatella, että kaikki ihmiset ajattelevat samalla tavalla.” Niinpä eurooppalaiset eivät ymmärrä, millaiset ristiriidat ovat kristillispohjaisen väestön ja muslimien ajattelun välillä. Lopulta kumpikaan ei ymmärrä toisiaan, vaikka niin luulevat.
Eurooppa on globalisoitumassa kiihtyvällä tahdilla. Kehittymässä on kaikenkattavia rakenteita, jotka vaikuttavat yhteiskunnissa. Kristinuskon kannalta tällä voi olla monenlaisia vaikutuksia. Soramies kuitenkin muistutti, ettei nykyinen ilmapiiri ole kristinuskolle varsinaisesti uusi asia. Kristinusko syntyi ja kasvoi samantyyppisessä ilmapiirissä. Soini puolestaan otti esille Yhdysvallat, josta on viime aikoina lähtenyt liikkeelle useita maailmanlaajuiseksi muuttuneita liikkeitä. Hän ennusti, että siellä tehty muutos aborttilainsäädäntöön tulee olemaan maailmanlaajuisesti merkittävä. Muutosten keskellä Talonen pitää ajankohtaisena vanhaa kirkkorukousta, jossa pyydetään, ettemme turvautuisi tämän maailmanajan voimiin, vaan Totuuden hengen johdatukseen.
Eurooppa on perinteisesti ollut kristitty maa, mutta tulevaisuudessa kristityt ovat Euroopassa vähemmistön asemassa. Talosen mukaan tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita kristinuskon hiipumista Euroopasta kokonaan. Euroopassa on edelleen ”raamattuvyöhykkeitä” ja vahvoja alueellisia keskittymiä, ja maahanmuuttajat täyttävät kirkkoja. Kirkkohistoria on aina ollut aaltoliikettä, jossa historian tapahtumia on seurannut herätyksiä. ”Jumalan yllätys on siis mahdollinen. Kaikki on mahdollista.” Soramiehen mukaan tämä kuitenkin vaatisi sitä, että ihmiset olisivat kuulemassa Jumalan Sanaa ja siksi sitä pitäisi pitää esillä.
Soinin mukaan jako aikaan ”ennen Kristusta” ja ”jälkeen Kristuksen” on olennainen, mutta ei pelkästään ajanlaskun takia. Aikana ”ennen Kristusta” maailmassa oli sotaa, julmuutta, kurjuutta eikä naisilla tai lapsilla ollut ihmisarvoa. Aikana ”jälkeen Kristuksen” maailma on pitkälti samanlainen, ”mutta sitten on se Kristus siinä välissä”, Soini korostaa. Kristus tekee muutoksen. Kun uskomme ja ymmärrämme tämän, meillä on mahdollisuus muuttaa maailmaa, hän jatkaa. Tulevaisuudenkin tienristeyksissä meidän on siis hyvä muistaa, että elämme edelleen aikaa ”jälkeen Kristuksen”.
Kuuntele keskustelu kokonaan täältä!
Kiinnostaisiko sinua pysähtyä hetkeksi keskustelemaan lopun ajoista tai seurakunnan rakentamisesta? Haluatko päästä kuulemaan, millaista lähetystyö Afrikassa nykyään on? Muun muassa näiden aiheiden äärelle on mahdollista kokoontua ihan pian, kun Lähetyshiippakunnan Kesäjuhlan (Loimaalla 29.–31.7.) lauantain ohjelmassa on kolmetoista kanavaa. Alla muutamat kanavien pitäjät tarjoilevat maistiaisia, millaista tarjontaa on luvassa.
”Luterilainen kirkko kasvaa ja vahvistuu Afrikassa. Nopean kasvun vaiheessa sillä on tarve saada kirjoja, opetusta ja tukea. LHPK tukee Itä-Afrikan kirkkojen parissa tehtävää työtä yhdessä Lutheran Heritage Foundation kanssa. Hyödynnä ainutlaatuinen mahdollisuus ja tule kuulemaan työstä afrikkalaisesta näkökulmasta, kun LHF Nairobin toimiston kenialaiset työntekijät George Ondieki, Julius Ng’ang’a ja Herbert Gore tuovat terveisensä Keniasta. Kanavaa vetää ja tulkkaa Leena ja Tuomo Simojoki.”
”Kutsumme “Naisena seurakunnassa” -kanavaan kaikkia heitä, jotka ovat kiinnostuneita pohtimaan naisten roolia Lähetyshiippakunnan seurakunnissa. Millaista on olla naisena seurakunnassa? Miltä vastuun kantaminen seurakunnassa naisista tuntuu? Kanavassa jokainen voi osallistua keskusteluun omasta näkökulmastaan ja sen verran, kuin mukavaksi kokee. Kuulemme myös lyhyen alustuksen naisen asemasta ja tehtävistä alkukirkon seurakunnissa.”
”Sakramenttien ydin on Jeesuksen ansaitsema sovinto, jota Pyhä Henki jakaa Kirkossa. ”Tässä kristikunnassa Hän, joka päivä antaa minulle ja jokaiselle uskovalle rajattomasti kaikki synnit anteeksi …” Sakramentti on suuri salaisuus, joka ylittää ihmisjärjen. Toisaalta se on yksinkertainen ja varma, johon usko kiinnittyy. Kanavan ensimmäinen osassa käsitellään sakramentteja yleisesti (Joni Ahonen). Toisessa osassa tutkitaan rippiä (Markku Sumiala).”
”Farsin-kielisellä kanavalla saamme opetusta ehtoollisjumalanpalveluksesta ja seurakuntaelämästä. Tilaa on myös runsaalle keskustelulle. Kanavassa rukoillaan myös yhteisten asioiden puolesta.”
”Kanava on pastori Juuso Mäkisen kirjoittaman Autuas toivo -kirjan julkaisutilaisuus. Maailmaan mukautumisen tai väärän uteliaisuuden sijaan Raamatun opetus lopun ajoista on yksinkertainen: ”Pankaa täysi toivonne siihen armoon, joka teille tuodaan Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.” (1. Piet. 1:13) Kristuksen paluu tuomitsemaan elävät ja kuolleet on lopun aikojen pääopinkohta, kristityn autuas toivo. Tule, Herra Jeesus!”
”Pyhä Henki kutsuu, kokoaa, valaisee ja pyhittää seurakunnan Sanan kautta. Tämä ei kuitenkaan tapahdu tyhjiössä, vaan ihmisten keskellä, tässä maailmassa. Kanavassa keskustelemme siitä, miltä tämä voisi näyttää, miten me voisimme olla tässä mukana, ja mitä ongelmia ja ratkaisuja voimme yhdessä löytää.”
Yllä esiteltyjen kanavien lisäksi tulossa on kanava Tunnustukselliset luterilaiset maailmalla, jossa puhujana on Saksan itsenäisen evankelis-luterilaisen piispa ja International Lutheran Councilin puheenjohtaja Hans-Jörg Voigt. Häntä tulkkaa suomeksi piispa Risto Soramies. Esko Murron vetämässä kanavassa Kirkoksi kasvava kirkko keskustellaan Lähetyshiippakunnan nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Aila Ruohon ja Petri Hiltusen johdolla pohditaan, mitä on elää Kristittynä uushenkisessä Suomessa.
Yllä mainittujen, aikuisille suunnattujen kanavien lisäksi samaan aikaan on tarjontaa myös nuoremmille kesäjuhlavieraille. Hyvän paimenen seurakunta tarjoaa kanavan 4-6 -vuotiaille lapsille, Markuksen luterilainen seurakunta 7-9 -vuotiaille koululaisille. 10-12 -vuotiaitten varhaisnuorten kanavan järjestää Jarno Gummeruksen ja Mikko Ahon johtama tiimi. Miten puolustan uskoani? – kanavassa puolestaan etsitään vastausta kysymykseen Kalle Väätäisen johdolla. Kanava on suunnattu 13 vuotta täyttäneille nuorille.
Tällaista tarjontaa on siis luvassa Lähetyshiippakunnan Kesäjuhlassa lauantaina 30.7. klo 15.00-16.30. Löysitkö sinä kanavien joukosta jo ”sen oikean”?
