Jo kuudes Alfaleiri eli nuorten aikuisten valtakunnallinen leiri vietettiin 18.-20.10.2024 Mertiörannan leirikeskuksessa. Kokoonnuimme yhteen 70 nuoren aikuisen kanssa Jämijärvelle viikonlopuksi. Iloksemme jälleen mukana oli ympäri Suomea niin vanhoja tuttuja kuin ensikertalaisiakin.
Perjantaina kokoonnuimme alkuillasta Mertiörantaan ja majoituimme sekä nautimme päivällisen. Leiriläisiä valui paikalle illan mittaan, viimeiset saapuivat vasta lauantaiaamun puolella. Perjantai-illan ohjelmaan kuului tutustumista, leirin ensimmäinen raamattuopetus ja vesper. Illan jatkoa tähdittivät uinnit ja saunat, joiden ohella nautimme toistemme seurasta keskusteluin ja pelailuin.
Leirin opetuksissa tutkimme pastori Janne Koskelan johdolla Apostolien tekoja. Pohdimme, millaisia esteitä evankeliumin leviämiseen on alusta alkaen ollut, ja miten Jumala onkaan ne kerta toisensa jälkeen ihmeellisesti ylittänyt. Opetukset ja niistä virvonneet keskustelut olivat syvällisiä, opimme paljon uutta ja löysimme jopa yhtymäkohtia nykypäivän haasteisiin. Pidimme myös pienryhmissä ilosanomapiiriä tutustuen etiopialaiseeen hoviherraan Mailis Janatuisen laatimien kysymysten johdattelemana. Lukijallekin voimme suositella taas Apostolien tekojen kertaamista.
Hienoa ja odotettua oli pitkästä aikaa nähdä ystäviä ympäri Suomen. Ohjelman lomassa nautimme aurinkoisesta säästä ulkoillen muun muassa lipunryöstön parissa. Lauantai-illasta pääsimme vielä toistamiseen saunomaan ja uimaan hyisessä Mertiöjärvessä ennen leirin huipennusta.
Lauantai-iltana leiri sai huipennuksensa leiritiimin valmistelemassa Elämäni Apostoli-ohjelmassa, jossa tutustuimme vaikuttavien tarinoiden ja hulvattomien näytelmien kautta vielä viiteen apostoliin: Paavaliin, Pietariin, Johannekseen, Markukseen ja Andreakseen. Välissä käytiin virsikatkoilla!
Sunnuntaina osallistuimme Kankaanpäässä Pyhän Simeonin luterilaisen seurakunnan messuun. Messun jälkeen oli vielä yhteinen leirin päätöstilaisuus perinteisen leirivisan merkeissä. Haikein mielin olikin jäähyväisten aika.
Seuraavaa leiriä ei onneksi kovin kauaa tarvitse odotella, kun jo uutena vuotena on edessä kansainvälinen nuorten aikuisten Corpus Christi Finland -leiri Jyväskylän Kiponniemessä.
Kiitos Herralle jälleen leirimme varjelemisesta!
Teksti: Emma Sumuvuori ja Aaro Pohjola
Lähetyshiippakunnan isoskoulutusleiri järjestetään Loimaalla, Mustajärven leirikeskuksessa tammikuun ensimmäisenä viikonloppuna 3.-5.1.2025.
Leirille ovat tervetulleita sekä jo isosena olleet että isosena toimimisesta kiinnostuneet, rippikoulun käyneet nuoret. Isoset ensi kesän rippileireille valitaan tammikuussa tälle leirille osallistuneiden joukosta.
Leiri alkaa päivällisellä perjantaina 3.1. klo 17 Mustajärvellä. Se päättyy messuun ja lounaaseen sunnuntaina 5.1. noin klo 13 Loimaan evankelisella opistolla.
Leirin ohjelmassa on ainakin saunomista, raamista, ruokailuja, hetkipalveluksia, nukkumista, valvomista sekä yhteistä ohjelmaa sisällä ja ulkona. Samalla opetellaan yhdessä isosena olemista aina asenteesta ryhmän johtamiseen ja leikkien vetämiseen.
Leirin vetäjinä toimivat Hannu Mikkonen, Mikko Aho ja Pauliina Pylvänäinen. Leirille ilmoittautumiseen liittyvissä kysymyksissä sinun kannattaa ottaa yhteyttä Hannuun ja kyytiasioissa Mikkoon.
Kyydit perjantaina Loimaan rautatieasemalta leirikeskukseen ja sunnuntaina opistolta rautatieasemalle järjestämme heille, jotka ovat kertoneet kyydin tarpeestaan ilmoittautumisen yhteydessä.
Ilmoittaudu mukaan alla olevalla lomakkeella viimeistään ti 10.12.2024. Myöhässä tulleita ilmoittautumisia emme voi ottaa vastaan! Tarkista ilmoittautumisen jälkeen sähköpostisi: Jos et saa vahvistusviestiä muutaman minuutin kuluessa lomakkeen lähettämisestä, lähetä lomake uudelleen.
Vuoden 2024 Sinut on kutsuttu -tapahtuma järjestettiin poikkeuksellisesti leirin muodossa. Perjantaina 11.10. yli 60 nuorta saapui Jyväskylään Kiponniemen toimintakeskukselle viettämään viikonlopun mittaista leiriä. Kyseessä oli tähän asti suurin Lähetyshiippakunnan järjestämä nuorten leiri, ja mukaan saatiin mahtava porukka ja vetäjätiimi. Vetäjinä SOK-leirillä toimivat Pauliina Pylvänäinen, Hannu Mikkonen, Kalle Väätäinen, Harri Hernesmaa, Hanna Iso-oja, Hanna Kaartokallio, Aarni Kaartokallio, Tiitus Erola, Hilla Holappa, Emmy Jääskeläinen ja Tilda Seppänen.
Leiri alkoi perjantaina päivällisellä, jota seurasi tutustumishetki. Myöhemmin saunottiin ja uitiin. Päivä päätettiin yhteiseen kompletorioon, jonka jälkeen ilta jatkui monen osalta vielä yhteisen pelailun ja rupattelun merkeissä.
Lauantai käynnistyi aamurukouksella ja raamiksilla. Leiriläiset oli jaettu ryhmiin, joissa vetäjän johdolla pidimme raamikset. Päivällä saimme kuulla Kallen opetuksen rauhasta Jumalan kanssa. Päiväkahvien jälkeen kanavien aiheena oli rauha itseni ja muiden kanssa. Kanaviin jakauduttiin ikäluokan mukaan.
Illalla oli hauska iltaohjelma ja vetäjien paneelikeskustelu nuorten elämästä, johon olimme aikaisemmin saaneet kirjoitella kysymyksiä. Mukaan lauantaipäivään mahtui myös jalkapalloturnaus, tämän kesän riparilaisten oma tapaaminen sekä paljon yhteistä hengailua ja pelailua.
Sunnuntaina aamupäivällä saimme viettää messua. Messussa palvelivat pastorit Hannu Mikkonen ja Harri Hernesmaa sekä kanttorina Hanna Iso-Oja.
Lounaan jälkeen leiri lähestyi loppuaan ja vähitellen leiriläisten ja vetäjien tiet erkanivat takaisin eripuolille Suomea.
Leirin loppuessa nuoret kertoivat olevansa tyytyväisiä viikonloppuun:
”Muihin nuoriin tutustuminen ja yhteinen pelaaminen oli mukavaa. Ruoka oli maukasta.” – Touko Nokelainen
”Odotin leiriltä hyvää opetusta ja kavereiden näkemistä, se oli parasta.” – Eino Rantala
”Oli kiva leiri, ohjelma oli hyvin suunniteltu ja toteutettu ja pääsi tutustumaan uusiin ihmisiin.” – Akseli Rantala
Teksti: Päivikki Nokelainen
Raamatussa kerrotaan Jumalan ennalta tietämisestä ja jopa ennalta määräämisestä. Siksi moni iankaikkisuuden todellisuuteen herännyt kysyykin: ”Miten minun käy? Kuulunko minä valittuihin, jotka Jumala on ennalta määrännyt pelastukseen? Ja jos en, onko minulla toivoa?”
Kristikunnassa näihin kysymyksiin on annettu ja annetaan erilaisia vastauksia. Hiljattain pastorimme Juuso Mäkinen on pohtinut esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia tuotteliaalla tavalla: Nyt on mahdollista nauttia Mäkisen selvitystyöstä sekä kirjan että kahden podcast-jakson muodossa. Oikeasti luterilainen -sarjan osissa 121 ja 122 Mäkinen keskustelee pastori Joel Kerosuon kanssa tahdonvapauden teemasta pelastuksen ja uskonpuhdistuksen näkökulmista käsin. Jaksot ovat kuunneltavissa täällä.
Perusteellisemmin aiheen äärelle pääsee Kristuksessa valitut pelastukseen -kirjassa, jonka esipuheessa kirjoittaja Juuso Mäkinen toteaa, että teos voi antaa vastauksia kaikille, jotka etsivät Raamatusta perusteita pelastusvarmuudelle ja opille armovalinnasta Kristuksessa. Kirja auttaa myös suunnistamaan kristikunnan eri oppisuuntien viidakossa. Näin se voi parhaimmillaan tukea ihmisen autuutta Jeesuksessa. Kirja selventää, miksi ja miten pelastusvarmuus lahjoitetaan Kristuksen yhteydessä.
– Mutta jos ihmisellä on päällä omakohtainen hätä pelastuksestaan, kirjojen lukeminen ei yleensä riitä, vaan tarvitaan lisäksi keskustelua taitavan sielunhoitajan kanssa ja raitista seurakuntaa, jossa syntien anteeksiantamuksen evankeliumi kaikuu kirkkaana, pastori tarkentaa viisaasti.
Mäkinen kertoo monien kirjan jo lukeneiden maallikoiden sanoneen, että teos on selventänyt heille autuuden asiaa ja armovalintaa.
– Useampi lukija on kertonut, että kirjan luettuaan he ovat entistä iloisempia ja helpottuneempia siitä, että ovat luterilaisia, Mäkinen iloitsee.
Eräs teologian lukemiseen väsähtänyt teologikin oli kommentoinut Mäkiselle, että kirja oli ensimmäinen alan opus, jonka hän on vuosiin jaksanut lukea mielenkiinnolla.
Kristuksessa valitut pelastukseen -teoksen voit nyt hankkia itsellesi alennettuun hintaan: Kun tilaat kirjan Lähetyshiippakunnan kaupasta ja käytät tilatessasi tarjouskoodia Pelastukseen2024, kirjan hinta on 20 euroa sisältäen postikulut.
Jos lisäät samaan tilaukseen muita tuotteita, niistäkään ei postikuluja tule. Tarjouskoodi toimii vain Kristuksessa pelastukseen valitut -kirjan tilauksissa ja se on voimassa 27.10. saakka. Esimerkiksi isänpäivälahjaksi paketoituna kirja antaa lukunautinnon lisäksi autuuden ilon!
Lähetyshiippakunnan vuosittaista Kesäjuhlaa vietettiin 2. – 4. elokuuta Loimaan evankelisella kansanopistolla. Viikonlopun aikana tapahtumaan osallistui yhteensä noin 3000 kävijää. Kesäjuhlassa palveli vajaa 400 talkoolaista yli kahdessakymmenessä vastuutiimissä.
Kesäjuhlan operatiivinen johtaja Harri Lammi toteaa, että Kesäjuhlan järjestelyt onnistuivat hyvin:
– Muutama kova sadekuuro antoi meille oman haasteensa, mutta olen todella kiitollinen Jumalalle siitä, että niinkin moni halusi osallistua kesäjuhlille vaikka sääkartat lupailivatkin hyvin vaihtelevaa säätä.
Lammi kertoo olevansa kiitollinen myös siitä, miten uutterasti ja taitavasti jokainen vastuutiimi hoiti tehtävänsä. He olivat tehneet aikaisempiin vuosiin verrattuna paljon enemmän etukäteissuunnitelua jo kuukausien ajan. Tämä näkyi positiivisella tavalla juhlien järjestelyissä.
Samalla juhlien järjestäjät toki tiedostavat, että kehitettävää riittää tuleville vuosille. Iloinen asia on, että nuorten ja nuorten aikuisten talkootyön osuus on kasvanut merkittävästi vuosi vuodelta.
Lähetyshiippakunnan hiippakuntaneuvosto on päättänyt järjestää Kesäjuhlan Loimaan evankelisella opistolla myös kolmena seuraavana vuonna. Juhlat ajoittuvat jo perinteeksi muodostuneeseen elokuun ensimmäiseen viikonloppuun: 1.-3.8.2025, 31.7.-2.8.2026 ja 30.7.-1.8.2027.
Ensi vuonna Kesäjuhlan johtajana jatkaa hiippakuntadekaani Joel Kerosuo ja operatiivisina johtajina jatkavat Harri Lammi ja Miika Nieminen. He työskentelevät yhteistyössä juhlia valmistelevan muun johtoryhmän kanssa. Johtoryhmä aloittaa ensi vuoden juhlien valmistelun ensi viikolla.
Kesäjuhlan operatiivinen johtaja Miika Nieminen kertoo odottavansa mielenkiinnolla aiempaa suuremman johtoryhmän työskentelyä:
– Aloitamme lauantaina 12.10. Huittisissa yhteisen juhlavision sekä juhlien teeman miettimisellä. Monesti ensimmäiset kokoukset ovat olleet luovan ideoinnin ja intensiivisen keskustelun täyttämiä. Ihmeellisesti yhteinen näkemys on vuodesta toiseen hahmottunut, ja olemme voineet julkaista juhlateeman johtoryhmän yhteisenä löytönä.
Kun teema on kirkastunut, johtoryhmä alkaa koota ohjelmasisältöjä ja vastuutiimejä.
– On ilo aloittaa kuudennen kesäjuhlan valmistelu, kuvailee Nieminen järjestäjien tunnelmia.
Kesäjuhlan majoitusvaihtoehtoja on lisätty sitä mukaa kuin juhlien kävijämäärä on vuosien mittaan kasvanut. Tästä huolimatta juhlaviikonlopun majoitus kannattaa varata hyvissä ajoin. Majoitusta voi tiedustella esimerkiksi Loimaan evankelisen opiston toimistolta tai tälle sivulle listatuista paikoista.
Tapaamisiin siis ensi vuonna juhlilla!
Raahessa kokoonnuttiin ensimmäiseen Lähetyshiippakunnan messuun Mikkelinpäivänä 29. syyskuuta. Messua edelsi tilojen valmisteleminen jumalanpalvelusta varten. Sanalla ja rukouksella tilat sekä kaikki välineet otettiin jumalanpalveluskäyttöön.
Messussa itsessään tunnelma oli iloinen ja liikuttunut, kaikin puolin juhallinen. Pastori Mika Tervakangas saarnasi Apostolien tekojen luvusta 12. Pietarin näköala kuolemansellissä sai olla Karitsan hääateria. Huolimatta siitä miten hänelle kävisi, olisi hän viettänyt Karitsan hääateriaa joko riemuitsevan seurakunnnan kanssa taivaassa tai taistelevan seurakunnan kanssa pääsiäisyön messussa Jerusalemissa. Tämä on myös kristityn näköala.
Ensimmäisellä kerralla oli myös sellainen positiivinen ongelma, että seinät tulivat vastaan, kun paikalla oli 34 henkilöä. Mukaan mahtuu tästäkin huolimatta, sillä liturgian sekä virrenveisuun kannalta tiivis tunnelma onkin hyvä ja kodikas.
Paikalliset ovat nähneet valtavan suuren työn, jotta jumalanpalvelusta voidaan viettää. Tilojen löytäminen ei ollut itsestäänselvyys. Moniin eri paikkoihin tutustuttiin ja lopulta osoitteeseen Kirkkokatu 43 päädyttiin. Välineitä on hankittu ja käytännön asioita järjestelty. Messukalusteitakin on rakennettu omasta takaa Kjellin toimesta, muun muassa alttarin taso ja saarnastuoli. Käsiä on käytetty ahkerasti tekemiseen, mutta myös rukoilemiseen.
Raahen jumalanpalvelusyhteisö on Oulun Timoteuksen luterilaisen seurakunnan kappeliseurakunta. Tästä eteenpäin Raahessa kokoonnutaan messuun kahden viikon välein. Lue lisää täältä.
Lähetyshiippakunnan naistenpäiviä vietettiin Jyväskylässä, Kiponniemen toimintakeskuksessa 27.–29.9.2024. Päivien teema oli ”Ihmeellisesti tehty naiseksi”. Päiville kokoontui kolmisenkymmentä naista eri puolilta Suomea.
Perjantai-iltana aloitimme kuulemalla Maija Laakson ja Sirkku-Marja Väätäisen elämäntarinat. Rohkaisevaa oli kuulla, miten Jumalan ihmeellinen johdatus on kantanut mahdottomiltakin tuntuvissa elämäntilanteissa.
Tämän jälkeen jakaannuimme ryhmiin, joissa saimme tutustua toisiimme ja jakaa omia elämäntarinoitamme. Ryhmäkeskusteluihin kuului aina myös yhteistä rukousta, mikä loi niihin luottamuksellisen ja sielunhoidollisen ilmapiirin.
Lauantaiaamun aloitimme pastori Elias Ikäläisen johdolla laudes-aamurukoushetkellä. Elias muistutti meitä uudesta armon päivästä Jumalan lahjana. Yhteinen virsilaulu soi hienosti tällä naisten porukalla.
Pauliina Pylvänäinen piti luennon ”Ihmeellisesti luotu naiseksi”. Pauliinan luento perustui hänen suomentamaansa John W. Kleinigin teokseen Ihmeellisesti tehty. Erityisen ajankohtaiselta tuntui Pauliinan luennossa ollut Luther-sitaatti:
Jumala jakoi ihmiskunnan kahtia, nimittäin mieheksi ja naiseksi… Sen takia meistä jokaisella on oltava sellainen ruumis kuin Jumala on luonut meille. En voi tehdä itsestäni naista etkä sinä voi itsestäsi miestä. Meillä ei ole valtaa siihen. Sen sijaan me olemme juuri sellaisia, kuin hän on meidät luonut. Minä olen mies ja sinä nainen. Lisäksi hän tahtoo, että hänen erinomaista käsityötään kunnioitetaan hänen jumalallisena luomistyönään eikä sitä halveksittaisi. Miehen ei pidä halveksi tai pilkata naista tai hänen vartaloaan eikä naisen miestä. Sitä vastoin jokaisen täytyy kunnioittaa toisen ulkonäköä ja vartaloa hyvänä jumalallisena luomuksena, joka on Jumalalle itselleen hyvin mieluinen.
Pauliinan luennon jälkeen pääsimme taas ryhmiimme pohtimaan syvällisemmin luennon teemoja. Ryhmän jäsenet uskaltautuivat puhumaan asioista, joista emme yleensä puhu: häpeästä ja syyllisyydestä.
Iltapäivän opetus oli Anna-Kaisa Leinon pitämä ”Kristityn naisen seksuaalisuus”. Anna-Kaisa lähestyi tätä herkkää ja haasteellista aihepiiriä laajasti ja monipuolisesti. Seksuaalisuus Jumalan antamana lahjana on vääristynyt monella tavoin ajassamme. Luento viitoittikin tietä tasapainoiseen ja naiseutta arvostavaan seksuaalisuuteen. Ryhmäkeskustelut syvensivät tätäkin teemaa.
Lauantaipäivän viimeinen luento oli Mari Hiltusen raamattutunti ”Kutsuttu kristityksi naiseksi”. Kuulimme Jeesuksen kylväjävertauksen pohjalta opetusta kristityn identiteetistä. Hyvään maahan pudonnut siemen tuottaa satoa. Itse emme voi kuitenkaan tuottaa satoa, vaan meidän tulee juurtua Jumalan Sanan peltoon. Juurtuminen tapahtuu elämällä seurakunnan yhteydessä Pyhän Hengen johdatuksessa sanan ja sakramenttien kautta.
Jäimme pohtimaan ”hengellisten äitien” merkitystä kristityn kasvulle. Jotkut osallistujat muistivat edelleen lapsuuden pyhäkouluopettajiensa opetuksia. Miten meistä tämän ajan naisista voisi kasvaa naisia, jotka ovat juurruttamassa seuraavaa sukupolvea Kristuksen yhteyteen? Tämä kysymys on entistä ajankohtaisempi, kun tilastojen mukaan erityisesti nuorten naisten uskonnollisuus on vähentynyt rajusti.
Päivän päätteeksi oli mahdollisuus suunnata rantasaunalle löylyihin ja uimaan sekä kodalle makkaranpaistoon. Päivä päätettiin yhdessä completorium-rukoushetkeen.
Sunnuntaiaamuna Saara Kinnunen luennoi naisen elämänkaaren neljästä vuodenajasta. Jokaisessa vuodenajassa on omat mahdollisuutensa, ja toki myös kipukohtansa. Kiponniemen luonnonkauniissa ympäristössä oli helppo eläytyä kuvittelemaan oma elämänsä vaihtuvina vuodenaikoina. Lopuksi saimme osallistua Jesajan seurakunnan Mikkelinpäivän messuun, jota vietettiin poikkeuksellisesti Kiponniemessä.
Lähetyshiippakunnan naistenpäivät osoittivat tällaisen työmuodon tarpeellisuuden: Seurakunnissamme saamme elää Jumalan meille antamaa ihmeellistä naisen elämän lahjaa todeksi. Toinen toistemme taakkoja kantaen, toisiamme rohkaisten ja lohduttaen. Naistenpäivillä saimmekin voimaantua paitsi levosta, maukkaista ja valmiiksi pöytään katetuista ruuista, myös toinen toistemme yhteydestä. Seuraavat naistenpäivät pyritäänkin järjestämään ensi syksynä, 26.–28.9.2025 Kiponniemessä.
Teksti: Mari Hiltunen
Voiko uskova ihminen olla riivattu? Voiko uskovassa asua paha henki? Mitä pahuus on ja miten se on saanut syntynsä? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Suomen Luther-säätiön tuorein kirjajulkaisu Pimeyden voimat. Kirjan on kirjoittanut pastori ja teologian tohtori Petri Hiltunen.
Kirjan aiheet ovat kiinnostaneet ihmisiä aina. Varsinkin viime vuosina, kun kristinuskossa on monissa kodeissa luovuttu, pahuuden ongelmasta on tullut konkreettinen. Kokemus Jumalan Sanan vastustajan työstä on totta paitsi ihmisten oman kokemuksen, myös Raamatun ilmoituksen ja kristillisen kirkon tradition perusteella.
Valitettavasti kristillisissä piireissä myös liikkuu paljon virheellistä opetusta kirjan teemoista. On paljon opetusta ja näkemyksiä, joille ei löydy Raamatun ilmoituksen tukea.
Elokuussa Kesäjuhlassa julkaistu kirja ei kuitenkaan pyri pelottelemaan eikä se mässäile kauhutarinoilla. Se käsittelee pahuutta, Saatanaa ja pahoja henkiä raittiisti Raamatun pohjalta. Kristityn on näet tunnettava Raamattu ensin, ja sen kautta avautuu näkymä hengelliseen todellisuuteen. Pienenä juonipaljastuksena voimmekin kertoa, että kirjan päähenkilö on Jeesus. Loppujen lopuksi pahuuden ongelmassa kyse näet on luomisen ja lankeemuksen suhteesta ja Kristuksesta Jeesuksesta, pahan vallan voittajasta. Pimeyden vallat väistyvät Kristuksen kirkkauden tieltä.
– Kirjasta on tullut aika paljon myönteistä palautetta. Useimmat ihmiset ovat sanoneet, että pimeyden voimista puhuminen tuntuu nyt erityisen ajankohtaiselta ja tarpeelliselta. Moni kokee saaneensa kirjasta selvyyttä ajatuksilleen ja keinoja pahan valtojen torjumiseen. Kirja on antanut sanoja sille kokemukselle, että jotain on ratkaisevalla tavalla muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana.
– Minusta on hyvä, että pahan valtojen kohtaamiseen varaudutaan lapsesta lähtien. Kaikki kristityt tarvitsevat suojaa pahaa vihollista vastaan. Moni kuitenkin havahtuu pahan todellisuuteen vasta sitten, kun joutuu tekemisiin jonkin erityisen pahuuden tai henkivaltojen kanssa. Kriisitilanteessa tarvitaan sekä maallista että hengellistä apua ongelmien selvittämiseen. Kirjani avaa toivottavasti Raamatun näkökulmaa sekä arkiseen että erityiseen pahan kohtaamiseen.
– Kirja on suunnattu kaikille niille, jotka haluavat varjeltua pahalta ja elää Hyvän Jumalan varassa. Usein valitettavasti tuntuu siltä, etteivät kristityt ole löytäneet niitä välineitä, jotka pitävät meidät erossa pahuuden voimista. Ne ovat kuitenkin jatkuvasti tarjolla jokaiselle. Olen yrittänyt ilmaista asiat mahdollisimman ymmärrettävästi ja yksinkertaisesti. Siunattuja lukuhetkiä!
Huomioi pakettitarjous Pimeyden vallat sekä Elän ja kuolen Kristuksessa – Lohdutuksen sanoja lähtevälle ja hänen läheisilleen -kirjoista! Paketin hinta on 20 eur + postikulut 6 eur. Yhteensä 26 eurolla saat siis kaksi kirjaa. Tuote on valmiiksi hinnoiteltu ja ostoskori lisää postikulut automaattisesti. Maksut välittää Paytrail/Nets. Kysy tarjousta myös seurakuntasi kirjamyynnistä!
Elämän lahja on Jumalan tärkein lahja meille kaikille. On biologinen ja raamatullinen fakta, että ihmisen elämä alkaa hedelmöityksessä (esim. Psalmi 139:13-16 ja 1 Moos 1:27). Jumala halusi suojella elämää antamalla 5. käskyn. Tästä 1.9.2024 Helsingissä järjestetty Marssi elämän puolesta -mielenosoitus halusi muistuttaa. Syntymättömien lasten hädän lisäksi nostettiin esiin abortin kokeneiden naisten tuska ja hoitohenkilöstön asiaan liittyvä hätä.
Maailman ensimmäinen Marssi elämän puolesta järjestettiin Yhdysvalloissa 40 vuotta sitten. Suomessa marssittiin nyt neljättä kertaa. Päävastuullisena järjestäjänä toimi Oikeus elämään ry. Myös Lähetyshiippakunta on ollut aktiivisesti suunnittelemassa ja osallistumassa.
Marssi lähti liikkeelle Senaatintorilta Suurkirkon juurelta ja eteni kauniin aurinkoisessa säässä rauhallisesti hyvässä järjestyksessä Aleksanterin katua ja Mannerheimintietä Eduskuntatalon portaille.
Oikeus elämään ry:n puheenjohtaja Kirsi Morgan-MacKay kertoi yhdistyksen perustamisesta ja toiminnasta. Hän korosti, että heikoimpien suojelu on jokaisen tehtävä. Jokaisella on mahdollisuus puolustaa syntymättömän lapsen oikeutta elämään sekä tukea kriisiraskauden keskellä olevaa naista. Ja yksi työkalu siihen on oma ääni. Olemme Suomessa olleet liian hiljaa sekä yksilöinä että seurakuntina. Jokainen voi omalla äänellä vaikuttaa ja tuoda esiin totuuden rakkaudessa.
Entinen kansanedustaja, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Ulla Järvilehto muistutti Suomen syntyvyyden olevan tällä hetkellä mittaushistorian matalin. Silti julkisuudessa edelleen järjestelmällisesti vaietaan väestökadon pahimmasta syystä eli abortista. Vuonna 1970 tuli mahdolliseksi tehdä abortti sosiaalisin perustein. Sen jälkeen on aborteissa kuollut jo yli 600 000 lasta.
Ulla Järvilehto linjasi, että on aika ymmärtää lasten arvo. On aika ymmärtää äitiyden arvo ja lasten saaminen kunnioitettavana elämäntehtävänä. On aika ymmärtää isyyden arvo. On yhdestoista hetki korjata tehdyt virheet. On mahdollista hylätä lapsikielteiset asenteet. Syntymätön lapsi on hedelmöityksestä lähtien äidistään erillinen ja ainutkertainen ihminen. Vain barbaarinen yhteiskunta tappaa heikoimpiaan.
Vetoamme päättäjiin – Suomen hallitukseen ja eduskuntaan – kaikkien pienimpien suojelemiseksi ja Suomen turvaamiseksi.
Latvialainen naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aiga Rotberga kertoi omasta havahtumisestaan abortin brutaaliin todellisuuteen sekä kristityn velvollisuuteen kieltäytyä tekemästä abortteja. Aiga valmistui jo lapsena haaveilemaansa unelma-ammattiin 2010. Työssään Latvian suurimmassa sairaalassa hän teki päivittäin useita abortteja ilman emotionaalisia tai moraalisia ongelmia. Hänhän auttoi naisia ratkaisemaan ongelmansa. Joskus potilaat itkivät salaa abortin jälkeen. Naisethan olivat itse halunneet abortin, ongelmahan oli ratkaistu, miksi siis itku?
Tultuaan kristityksi vuoden 2010 lopulla eräs nainen kysyi jumalanpalveluksen jälkeen ”Ethän tee abortteja?”. Kysymys oli hämmentävä, ja Aiga alkoi miettiä aborttien oikeutusta. Onko abortit sittenkin väärin? Voiko kristitty lääkäri tehdä abortteja? Voiko laillinen asia ollakin väärin? Erään erityisen raskaan potilastapauksen jälkeen asia selvisi lopullisesti. Abortti on väärin. Abortti on synti. Lääkärinä ja kristittynä ei voi enää jatkaa lapsien tappamista.
Aiga muistutti, että abortista on tärkeää puhua. Faktoista ei pidä vaieta. Syntymätön lapsi on erillinen ihminen. Syntymätön lapsi on elossa. Syntymätön lapsi haluaa elää. Syntymättömän lapsen elämällä on tarkoitus. Emme saa vaieta totuudesta.
Teksti: Hanna Brummer
Seurakuntiemme jäseniä pyydettiin keväällä vastaamaan Lähetyshiippakunnan konstituutiokomitean valmistelemaan kyselyyn. Kyselyn avulla konstituutiokomitea halusi selvittää jäsenten näkemyksiä muun muassa Lähetyshiippakunnan toimintaan osallistumisesta, Suomen evankelis-luterilaisessa kirkon jäsenyydestä, Lähetyshiippakunnan rekisteröitymisestä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi sekä kirkon viestintäkanavista.
Sekä suomen- että ruotsin kielillä toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 712 henkilöä. Vastauksia voidaan pitää kattavina sekä vastaajien ikärakenteen että alueiden kannalta: Vastaajia oli alle 18-vuotiaista yli 65-vuotiaisiin niin, että yli puolet heistä oli yli 50-vuotiaita. Vastauksia annettiin kaikista rovastikunnista, mutta Kaakon ja Hämeen rovastikunnista vastauksia tuli jäsenten määrään nähden verraten vähän, kun taas Uudenmaan vastaajien määrä oli muihin rovastikuntiin verrattuna suhteellisen iso.
Lähetyshiippakunnassa on viime vuosina keskusteltu niin sanotusta kaksoisjäsenyydestä. Kirkkomme status rekisteröimättömänä uskonnollisena yhdyskuntana on mahdollistanut jäsenten kuulumisen samanaikaisesti sekä Lähetyshiippakunnan että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntiin. Koska kirkollamme ei ole yhteistä jäsenrekisteriä eikä seurakunnissa ole pidetty kirjaa kaksoisjäsenien määrästä, aiemmin ei ole tiedetty, kuinka suuri osuus jäsenistä kuuluu myös Suomen ev.-lut. kirkkoon. Tuoreen tiedon mukaan osuus on noin joka viides. Jäsenkyselyn tuloksista käy ilmi, että vastaajista 22 % kuului sekä Lähetyshiippakunnan että Suomen ev. lut. kirkon seurakuntiin.
Tulosten perusteella kaksoisjäsenyys ei näytä katsovan ikää: Eri ikäisten jäsenten keskuudessa kaksoisjäseniä on suunnilleen yhtä paljon. Eniten kaksoisjäseniä on alle 18- vuotiaiden vastaajien joukossa. Sen sijaan Lähetyshiippakunnan toiminnassa mukana oleminen vaikuttaa merkittävästi kaksoisjäsenten määrään: Alle vuoden toiminnassa mukana olleista jäsenistä kaksoisjäseniä oli noin puolet, mutta vuoden tai pidempään toiminnassa mukana olleista enää keskimäärin 20 % ilmoitti olevansa kaksoisjäseniä.
Lähetyshiippakunnan konstituutiokomitea on viime vuosien aikana selvittänyt kirkkomme mahdollisuutta rekisteröityä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Vuonna 2021 perustettu komitea on tutkinut ja pohtinut rekisteröitymisen käytänteitä, hyötyjä ja haittoja eri näkökulmista. Samaan aikaan seurakunnissa ja eri toimielimissä on keskusteltu rekisteröitymiseen liittyvistä ajatuksista.
Jäsenkyselyn vastaajista kaksi kolmasosaa suhtautui myönteisesti uskonnolliseksi yhdyskunnaksi rekisteröitymiseen. 35,8 % ilmoitti toivovansa, että Lähetyshiippakunta rekisteröityisi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. 30,1 % näki rekisteröitymisen olevan mielekäs tavoite, kunhan edetään riittävän harkiten. Noin 17 % prosenttia piti nykyistä tilannetta hyvänä – heidän mielestään olisi viisasta jatkaa samalla tavalla. Noin 2,4 % ei toivonut rekisteröitymistä ja 0,7 % ei haluaisi olla jäsenenä, jos Lähetyshiippakunta rekisteröityisi. Noin 14 % vastaajista koki, ettei heillä ollut asiaan vahvaa kantaa.
Uskonnolliseksi yhdyskunnaksi rekisteröitymistä toivoivat eniten alle 35-vuotiaat vastaajat. Yli 51-vuotiaiden vastaajien keskuudessa oli eniten heitä, jotka pitivät nykyistä tilannetta toimivana. Rekisteröitymistä ehdottomasti vastustavia oli yhtä paljon alle ja yli 50-vuotiaissa. Kyselyyn vastanneista kaksoisjäsenistä vajaa puolet (46 %) suhtautui rekisteröitymiseen suopeasti. Vastanneista kaksoisjäsenistä 7 % ei kannattanut rekisteröitymistä. Eniten rekisteröitymisen kannattajia oli toimintaan viimeksi muukaan tulleiden vastaajien keskuudessa.
Lähetyshiippakunnan dekaani Joel Kerosuo pitää jäsenkyselyä hyödyllisenä. Kysely antoi tietoa monesta eri asiasta. Konstituutiokomitea totesi selvityksessään, että rekisteröityminen on monesta eri syystä luonteva suunta Lähetyshiippakunnalle. Kerosuon mukaan myös rekisteröitymiseen myönteisesti suhtautuvien suuri määrä tukee sitä.
– Juuri nyt voimme keskittyä hyvään perustyöhön seurakunnissa ja katsoa rauhassa, miten tilanne kehittyy, Kerosuo pohtii.
Kerosuo punnitsi rekisteröitymisen hyötyjä ja haittoja jäsenkyselyn tuloksien valossa myös elokuussa Kesäjuhlan ajankohtaisluennossa. Kerosuon mukaan nykyinen tilanne mahdollistaa Lähetyshiippakunnalle jo melko laajat vapaudet toimia kirkkona myös yhteiskunnallisesti katsottuna. Rekisteröitymisellä ei ole kiirettä ja juuri nyt siitä aiheutuva vaiva olisi mahdollisesti suurempi kuin sen myötä tulevat hyödyt.
Tämän kesän aikana Lähetyshiippakunnan konstituutiokomitea on analysoinut jäsenkyselyn tulokset ja laatinut sen ja aiemman työskentelynsä pohjalta loppuraportin. Raportti käsitellään julkisesti Lähetyshiippakunnan vuotuisessa hiippakuntakokouksessa marraskuussa. Konstituutiokomitean selvitystyön pohjalta hiippakuntakokous päättää, miten uskonnolliseksi yhdyskunnaksi rekisteröitymisen suhteen jatkossa toimitaan. Nyt, oman osuutensa loppumetreillä, konstituutiokomitea haluaa kiittää kaikkia jäsenkyselyyn vastanneita sekä viime vuosien aikana keskusteluihin osallistuneita käyttämästänne ajasta ja hyödyllisistä ajatuksienvaihdoista.