Kevään jäsenkyselyn tuloksia
30.8.2024
ILCn maailmankonferenssi Keniassa 13-15-9.2022
Kansainvälisen luterilaisen neuvoston (International Lutheran Council, ILC) 27. maailmankonferenssi kokoontuu Kenian Kisumussa 13.-16.9.2022. Kenian luterilainen kirkko isännöi viidenkymmenen viiden tunnustuksellisen luterilaisen kirkon johtajaa viideltä eri mantereelta. Konferenssin teemana on Liturgia ja kulttuuri.
ILC:n kokouksessa hyväksyttiin kolme luterilaista kirkkoa Latviasta, Panamasta ja Boliviasta uusiksi jäseniksi sekä useita kirkkoja tarkkailijajäseniksi.
Lähetyshiippakunnan piispa Juhana Pohjola piti avauspäivänä luennon, jonka teema sivusi sanan- ja uskonnonvapautta koskevaa oikeustapausta Suomessa.
Kokouksessa valittiin seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi uusi puheenjohtaja sekä johtokunta. ILC:n puheenjohtajana pitkään palvellut Saksan itsenäisen luterilaisen kirkon piispa Hans-Jörg Voigt ilmoitti jättävänsä tehtävän. Kokous valitsi yksimielisesti uudeksi ILC:n puheenjohtajaksi piispa Juhana Pohjolan.
Piispa Juhana Pohjola ILC:n puheenjohtajaksi
– Olen otettu suuresta luottamuksen osoituksesta ei vain minua vaan myös Lähetyshiippakuntaa kohtaan. On etuoikeus olla mukana ILC:n nopeasti kasvavassa maailmanlaajassa työssä. Haluan osaltani olla viemässä ILC:n työnäkyä eteenpäin. Keskinäinen rohkaisu ja tuki Kristuksen evankeliumin levittämisessä Raamatun ja luterilaisien tunnustuksen pohjalta niin kirkoissa kuin teologissa koulutuslaitoksissa on toiminnan ytimessä. On puhuttelevaa nähdä, miten Jumalan sanaan perustavalle opetukselle on suuri kysyntä ja millainen vaikutus sillä on, tuore puheenjohtaja avaa tuntojaan valinnan jälkeen.
Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta hyväksyttiin vuonna 2018 ILC:n jäseneksi. Kansainvälisen luterilaisen neuvoston jäsenkirkkoihin kuuluu yli seitsemän miljoonaa jäsentä.
Lisäinformaatiota ILC:n konferenssista englanniksi:
2022 ILC World Conference opens in Kenya
2022 World Conference: ILC Welcomes New Members
2022 World Conference: Bishop Pohjola elected as ILC Chairman
Piispa Juhana Pohjola ja taiteilija Ville Löppönen
Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan toimintakeskus Koinoniassa Helsingissä paljastettiin tiistaina 6.9.2022 piispa Juhana Pohjolan muotokuva.
Muotokuvan on maalannut taidemaalari Ville Löppönen, joka on tehnyt muotokuvat myös edellisistä piispoista Matti Väisäsestä ja Risto Soramiehestä. Teos on öljyvärimaalaus pellavakankaalle.
– Teoksen teemana voisi ajatella olevan valon lisääntyminen. Kuljemme valoa kohti alttarin sakramentin kautta. Kohtaaminen, myötätunto ja läsnäolon merkitys korostuvat ajassamme seurakuntaa palveltaessa, Löppönen pohdiskeli maalauksen äärellä.
Piispa Soramies toi esille, miten muotokuva teko Juhanan piispakauden alkuvaiheessa korostaa viranhaltijan sijasta piispanviran merkitystä kirkollemme.
– Olen kiitollinen tästä huomionosoituksesta ja korkeatasoisesta maalauksesta. Maalaus ei kuvaa vain minua henkilönä vaan myös kirkkomme teologiaa, työnäkyä ja jatkuvuutta. Kristus ristiinnaulittuna on keskellä ja hänestä kumpuaa kaikki elämä ja valkeus, piispa Juhana kommentoi teosta.
Teoksen oli tilannut Suomen Luther-säätiö.
Muotokuva on nähtävillä Lähetyshiippakunnan kansliassa Koinonia-keskuksessa, Kalevankatu 53 Helsinki.
Piispa Juhana Pohjolan muotokuva. Taiteilja Ville Löppönen
Pastori Martti Vaahtoranta Lähetyshiippakunnan työntekijäpäivillä 2022
Pitkän ja monipuolisen uran lähetystyöntekijänä, tutkijana ja Lähetyshiippakunnan pastorina tehnyt Martti Vaahtoranta jää eläkkeelle 31.8.2022. Lähetyshiippakunnan palvelukseen Martti tuli lähetysteologiksi ja jää nyt eläkkeelle Pyhän Marian seurakunnan palveluksesta. Väliin mahtuu työvuosia myös veneitä rakentavan Kewatecin palveluksesta.
Monille meistä Martti on tullut tutuksi myös aktiivisena ja seurattuna vaikuttajana verkossa. Eri keskustelupalstoilla ja viimevuosina lähinnä Facebookissa hänellä on laajat verkostot. Vaatimatonta, sydämellistä ja asiantuntevaa kommentointia niin päivänpolttaviin kuin teologisiinkin asioihin on arvostettu laajasti. Toivottavasti eläkeläisen kiireet eivät vie pois tätä verkossa tapahtuvaa läsnäoloa!
Martti on erityisesti Johann Gerhardin asiantuntijoita. Gerhardia käsitelleen väitöskirjatutkimuksen lisäksi hän on kääntänyt Gerhardin kirjoittaman kirjan Elän ja kuolen Kristuksessa – Lohdutuksen sanoja lähtevälle ja hänen läheisilleen, joka on saatavilla Lähetyshiippakunnan nettikaupasta
Eläkkeelle jääminen on iso muutos ja halusin kysyä Martilta ajatuksia eläkkeelle jäämisen yhteydessä.
Millä mielin olet jäämässä eläkkeelle?
”Hyvillä mielin ja kiitollisena. Se ei tapahdu päivääkään liian aikaisin.
Ikää minulla tosin on vasta 64 vuotta, ja itsekin luulen silloin tällöin olevani vielä nuori ja mies parhaissa voimissaan – niin kauan nimittäin, kunnes yritän tehdä jotakin. Voimani ovat viimeisten vuosien aikana heikentyneet nopeammin kuin olisin nuorempana luullut, ja jo viimeinen työrupeamani 50 prosentin virassa pappina kävi voimilleni enemmän kuin olisin itse ollut valmis myöntämään.
Mutta oli se silti hauskempaa kuin sitä edeltänyt pitkä työttömyys. Tuntuu hyvältä, kun voi lähteä eläkkeelle siitä kutsumuksesta, jonka on Jumalalta Kirkon kautta saanut. Osa-aikaisena työntekijänä aloitin aikanaan papintyöni Raumalla ja nykyisessä Rauman Lapissa, ja osa-aikaisen papin virasta Raumalla jään nyt eläkkeelle.”
Onko sinulla jo joitakin suunnitelmia eläkevuosille?
”On minulla unelmia, mutta ei suunnitelmia. Tässä maailmantilanteessa ja oma terveys ja jaksaminen silmien edessä en uskalla sanoa, että aloitan jotakin, mitä en kuitenkaan jaksaisi tai muuten voisi viedä loppuun.
Hurjin on ajatukseni jatkaa siitä, mihin väitöskirjani päättyi eli alkaa tutkia vaikka vain omiksi tarpeikseni ilman sen kummempia tieteellisiä tavoitteita, mitä ystäväni Johann Gerhard opettaa Jumalan ja ihmisen yhdistymisestä siellä perillä, Jumalan ikuisessa valtakunnassa, koska muutenkin pitkäksi venynyt väitösprojektini pakotti aikanaan leikkaamaan tämän aiheen pois tutkimuksestani. Se kiinnostaa senkin tähden, että oma kuolemani on jo lähellä, ja olisi se kiinnostava aihe myös esimerkiksi ortodoksikirkon kanssa keskustellessa, he kun opettavat ihmisen ”jumaloitumista” ja me ihmisen ”osallisuutta jumalallisesta luonnosta”.
Todennäköisesti en kuitenkaan jaksa tällaiseen ryhtyä. Sen sijaan olisi mukava alkaa kirjoittaa vaikka pikku novelleja omasta elämästään, jossa on tapahtunut kaikenlaista. Jäisi jälkipolville kuva isästä ja Taatasta ennen kuin heitä vielä oli, ja muutenkin ehkä vähän laajemmin kuin lähietäisyydeltä on päässyt näkemään. Suuri toiveeni ja pyyntöni on kaiken kaikkiaan, että voisin olla aikaisempaa enemmän läsnä lasteni ja lastenlasteni elämässä – että jospa sittenkin minusta voisi tulla sellainen Taata, joka itselläni oli, edes yhden asian osalta, että voisin opettaa purjehduksen jalon taidon nousevalle polvelle. Ja tietenkin haluaisin viettää aikaa paljon enemmän toisella kotiseudullani tai oikeastaan nyt tyttäreni uudella kotiseudulla Saksassa, mutta se tuskin tulee taloudellisista ja ympäristösyistä olemaan mahdollista.”
Työurasi on laaja monipuolinen. Mitä siitä oppimiasi asioita haluaisit nostaa neuvoksi meille, joilla työuraa on vielä edessä vähän tai paljonkin?
”Minun elämäni ei ole ollut sellainen, ei myöskään työurani, että voisin antaa sen pohjalta neuvoja muille. Ehkä kehottaisin miettimään ajoissa kutsumuksen ja mielenkiintoisten projektien suhdetta siihen eläkkeeseen, jota tulee joskus nauttimaan.
Toisaalta en itse varmaan vaihtaisi monessa muussa suhteessa valtavan rikasta elämänkaartani, jonka Jumala on minulle antanut, jos pääsisin uudestaan päättämään työurastani. Varmaan taas valitsisin enemmän seikkailevan ja uutta kohti kurottavan elämänasenteen kuin turvallisen porvarillisen elämän.
Ehkä siinä olisi silti pikkuisen enemmän realismia ja myös taloudellista vastuuta perheestä – ettei niin paljon jäisi järkevän vaimon ja rakastavan suvun kontolle herra teologin rientäessä maalaamaan taivaanrantaa, jota hän ei kuitenkaan koskaan saavuta. Mutta onneksi Taivas on jo tavoittanut hänet, minut Jeesuksessa Kristuksessa, Herrassani ja Vapahtajassani. Hänen kanssaan ja Hänessä kannattaa tehdä töitä ja uraa, on se sitten mikä tahansa. Muuten sillä ei ole mitään virkaa.
Ja papinkutsumustani en aio eläkkeelle jäätyänikään jättää. Niin kauan kuin minussa henki pihisee, haluan toteuttaa sitä niissä puitteissa ja niillä voimin, jotka minulla on käytettävissäni. Astun pari askelta rivistä taaksepäin, mutta aina välillä otan kolme askelta eteen ja autan oman kotiseurakuntani, Rauman Pyhän Marian luterilaisen seurakunnan, puitteissa pappina ja kanttorina, ja kokonaiskirkollisesti niissä tehtävissä, joita minulle mahdollisesti annetaan ja jotka vielä jaksan tehdä. Uteliaana ja luottavasti odotan tulevia vuosia, jos niitä minulle vielä annetaan.
Vähän kuitenkin myös jännittää ja on outo olo uuden edessä. Mutta niin sen kai pitää ollakin.”
Martti Vaahtorannan vuonna 2020 julkaisema saarnakirja ”Pyhän Marian postilla – raumalaisia saarnoja” löytyy nyt myös kuunneltavassa muodossa luterilainen.net -sivuilta ja Martti Vaahtorannan omalta Youtube-kanavalta. Saarnat noudattavat kirkkovuoden järjestystä. Joitakin pyhiä puuttuu välistä, joillekin pyhille on taas useampi saarna tarjolla.
Saarnat on suurimmaksi osaksi pidetty vuonna 2012 perustetun ja Lähetyshiippakuntaan kuuluvan Rauman Pyhän Marian luterilaisen seurakunnan messuissa. Mukana on myös Vaahtorannan Suomen Luther-säätiön lähetysteologin ja Suomen Evankelis-luterilaisen Kansanlähetyksen muslimilähetin roolissa pitämiä saarnoja.
Puhutuista saarnoista syntyi kirja saarnoja muokaten ja lyhentäen juuri korona-aallon kynnyksellä. Kun aika mahdollistui, tuntui luontevalta ottaa seuraava askel ja alkaa työstää saarnoista kuunneltavaa versiota.
”Jos paksua kirjaa ei tahdo jaksaa pitää sylissään tai kun tekee mieli tehdä samalla jotakin muuta, saarnoja voi nyt kuunnella vaikka ruokaa laittaessa tai autoa ajaessa. Äänitykset on tosin tehty kotioloissa ja vaatimattomilla laitteilla, minkä kuulee äänenlaadusta. Selvän niistä silti saa.”, Vaahtoranta kommentoi.
Vaikka kyse on ns. podcasteista, saarnat on tallennettu videomuotoisina. Niitä voi siis vain kuunnella, mutta jos niitä seuraa tietokoneelta pöydän ääressä, kuvaruutu ei ole tyhjä, vaan siinä on näkyvissä kuva.
Kuva liittyy joskus tiiviimmin, joskus löyhemmin saarnan aiheeseen. Kuvat on Vaahtoranta itse ottanut tai löytänyt ne perheen digialbumeista. Niissä on joskus horisontti vinossa ja valotus pielessä, mutta juuri sellaisina ne ovat osa postillaa ja kuvaavat sitä.
Niissä näkyykin se, mitä voisi nimittää ”astian mauksi”. Yleisemmin se kuuluu saarnoissa, jotka on tarkoitettu kaikille, mutta saarnattu enimmäkseen raumalaisille. Ne ovat joskus myös hyvin henkilökohtaisia, ja saarnaajallahan on takanaan sukupolvien perintö keskiaikaisessa merikaupungissa, fransiskaanimunkien rakentamassa Pyhän Ristin kirkossa ja tietysti meren rannalla, merellä ja saaristossa. Onpa yksi saarna sekä alunperin pidetty että nyt julkaistu luettuna raumankielellä!
Kuvissa näkyvät myös tekijän kaksi kotimaata ja -seutua, lounainen Rannikko-Suomi ja sitten se toinen eli Saksa, missä Martti on asunut perheineen kahteen otteeseen yhteensä yli kaksitoista vuotta ja kulkenut paljon sinne, siellä ja sieltä myös ennen sitä ja sen jälkeen. Saarnamiehen toiveena kuitenkin on, että niissäkin näkyisi jotakin siitä varsinaisesta Isänmaasta, jota kohti saarnat tahtovat auttaa sinne kulkijoita ja myös iloitsemaan matkan varrella yhdessä saarnaajan kanssa. Se on Pyhän Marian postillan perimmäinen tarkoitus.
Pyhän Marian postilla on myös tilattavissa kirjana Book On Demand-palvelusta
Siunausta Martti eläkevuosiisi ja hyviä tuulia!
Helteisenä lauantaipäivänä 13.8 kokoontui Piikkiön kauniisiin merenrantamaisemiin runsaslukuinen joukko Turun Pyhän Paavalin ja St.Gabrielin seurakuntalaisia, Lähetyshiippakunnan papistoa ja muita ystäviä saattamaan matkaan Turun seurakuntia pitkään ja uskollisesti palvellutta paimenta Sebastian Grünbaumia, sekä Paavalin seurakunnan pidettyä puheenjohtajaa Jarmo Teuhoa perheineen. Teuhon perhe suuntaa Jarmon työn myötä Japaniin ja Sebastian Yhdysvaltoihin Missouriin tohtoriopintoihin (ks. Pyhäkon Lamppu 3/2022).
Pastori Sebastian Grunbaum puhuu lähtöjuhlassa
Päivä alkoi Pyhän Paavalin seurakunnan uuden pastorin Mikko Ahon opetuksella ja jatkui lounaan kautta seuroilla. Seuroissa kuultiin paitsi hyvää sananselitystä myös lämpimiä muistoja ja luonnehdintoja matkalle lähtijöistä, sekä rohkaisunsanoja. Runsaasti esitettiin myös kiitoksia, joista kenties koskettavimpana kuultiin Paavalin seurakunnan nuoren esittämä kiitoslaulu. Lukuisien puheenvuorojen myötä välittyi paitsi haikeus myös ilo kaikesta siitä hyvästä, josta seurakunta oli nyt lähtevien kautta saanut nauttia ja jonka varaan rakentaa seurakuntaa myös jatkossa: armon ja vapauden henki, joka nousee ilosanomasta Kristuksen täytetystä työstä.
”Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi, nyt ja iankaikkisesti.” Ps.121:8.
Keskellä kesäjuhlia pidettiin rippikoululaisten tapaaminen. Rippikoulupastori Eero Pihavan johdolla joukko entisiä ja tulevia rippikoululaisia kokoontui ruokailuteltan varjoiseen suojaan. Juhlille saapuneet tulevan vuoden rippikoululaiset tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa.
Tänä kesänä konfirmoidut nuoret kertoivat rippikoulukokemuksiaan ja kannustivat nuorempiaan rippikoulutielle. Eero-pastori kertoi rippikoulun kolmesta osiosta, joita ovat seurakuntajakso, itsenäisesti suoritettavat Katekismuksen ulkoläksyt sekä leirijakso. Konfirmaatio toteutetaan omassa seurakunnassa tai mahdollisuuksien mukaan yhdessä lähialueen seurakuntien kanssa. Tulevana vuonna leiri on aikaisempaa pidempi. Leirin pituus kasvaa seitsemästä yhteentoista päivään.
Mukana tapaamisessa olivat myös toinen rippikoulupastori, Pekka Hyppönen, nuorisotyön koordinaattori, Jenni Typpö, sekä nuoriso- ja rippikoulutyössä syksyllä aloittava pastori, Hannu Mikkonen. Uusia työntekijöitä tarvitaan. Lasten ja nuorten määrä kirkossamme kasvaa koko ajan. Kymmenessä vuodessa rippikoululaisten määrä on kymmenkertaistunut, kolmesta kolmeenkymmeneen. Opetusryhmä on kasvamassa ylisuureksi ja leirikeskusten tilojen rajat tulevat vastaan.
”Ensi kesänä tavoitteena on järjestää ensimmäistä kertaa Lähetyshiippakunnan historiassa kaksi rippikoululeiriä”, Pekka-pastori kertoo. Hän kutsuu rippikoululaisia vanhempineen vastaamaan haasteeseen: ”Tämä onnistuu, jos kaikki ikäluokan nuoret ilmoittautuvat leirille. Tällöin molemmille leireille saataisiin noin 15 nuorta isosilla vahvistettuna.”
”Muutoinkin kaikkien kannattaa ehdottomasti tulla Lähetyshiippakunnan rippikouluun. Ensiksi siellä saa hyvää raamatullista opetusta. Toiseksi sopivan kokoisen ryhmän myötä leirielämästä tulee entistä mukavampaa. Toinen leirikeskus on jo varattuna Viitasaarelta. Tilaa on. Kutsukaa kaveritkin mukaan!”, Pekka-pastori kannustaa.
Jos joku vielä miettii, miksi täytyy käydä rippikoulu, virallinen vastaus on, että konfirmoidut voivat osallistua kirkkomme, Suomen evankelisluterilaisen Lähetyshiippakunnan seurakunnissa itsenäisesti ehtoolliselle, toimia kummina sekä solmia kristillisen avioliiton. Kesän leirin isonen, Gabriella Gummerus, tiivisti osuvasti: ”Kaikki, mitä rippikoulussa opiskellaan liittyy meidän omaan uskoon ja elämään. Siitä on meille itsellemme hyötyä.”
Ilmoittautuminen Lähetyshiippakunnan rippikouluun on käynnissä! Ilmoittautuminen ja tietoa rippikoulusta: https://www.lhpk.fi/nuoret/rippikoulu/
Lähetyshiippakunnan Kesäjuhlan lauantaipäivänä hiippakuntadekaani Joel Kerosuo käsitteli luennossaan Lähetyshiippakunnassa ajankohtaisia asioita. Esille nousivat erityisesti Euroopassa käytävän sodan vaikutus kristittyjen elämään sekä kysymys jäsenyyden merkityksestä Lähetyshiippakunnan seurakunnissa.
Puheenvuoronsa aluksi Kerosuo pohti, kuinka kristittyjen tulisi elää sotauutisten keskellä. ”Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut pienimuotoisesti myös Lähetyshiippakunnan seurakuntiin”, Kerosuo kertoo. ”Seurakunnissa on kerätty avustuksia kauemmas ja yritetty eri tavoin auttaa heitä, jotka ovat seurakuntien yhteyteen löytäneet.” Ystäväkirkon pastorin tervehdykset Ukrainasta ovat olleet Kerosuon mukaan vavahduttavia.
Kristittyjen ei kuitenkaan tarvitse kiinnittää katseitaan vain hätään ja pelonaiheisiin ympärillään ja omassa elämässään, Kerosuo muistuttaa. ”Meidän katseemme kiinnitetään ajasta iankaikkisuuteen, epätoivon maailmasta Vapahtajan laupiaisiin silmiin. Hauraan ihmiselämän keskelle tulevat omistettavaksi suuren Jumalan suuret lahjat ja lupaus valtakunnasta.”
Kerosuo toteaa, että Kesäjuhlan tämänvuotisen teeman ”Tässä on tie” ydin on muistuttaa jokaista, että Jeesus Kristus on tie, totuus ja elämä. Puhe tiestä sisältää hänen mukaansa sekä lain että evankeliumin. Se osoittaa Kristukseen, joka itse on tie. Toisaalta se näyttää aina, millaista on meidän vaelluksemme ja ”tiellä kulkemisemme”, mutta samalla se aina osoittaa Kristukseen ja antaa Hänet. Kaikki on tehty valmiiksi!
Samalla juhlien teemasta avautuu kristillisen vaelluksen näköala, niin kirkkona kuin yksittäisinä kristittyinä, Kerosuo pohtii. ”Korvasi saavat kuulla Sanan ohjaavan sinua eteenpäin ja pysymään tien kulkijana syrjään poikkeamatta. Sana saa sinussa aikaan myös väärien teiden inhoamisen ja hylkäämisen. Tässä on elämän tie, ’pyhä tie’, joka vie varmasti perille taivaaseen asti.”
Kerosuo rohkaiseekin kristittyjä elämään normaalia elämää, vaikka Euroopan sotatilanne pelottaisikin. ”Samalla kun pidämme kourat ristissä, etteivät pommit lentäisi ilmaan, niin samalla me saamme elää rohkeasti, seurakuntia rakentaen, eläen normaalia kristityn elämää. Kun me saamme elää tästä perustasta ja Jumalan armoteoista, ei ole hätää, silloinkin, kun ulkonaisesti joskus elämässä on hätä.”
Luennon loppupuolella dekaani käänsi katseen Lähetyshiippakunnan ja sen seurakuntien tämänhetkiseen tilanteeseen. Hän kertoi, että työstettävänä on normaaliin elämään liittyviä kysymyksiä. Yksi niistä on riittävän taloudellisen pohjan löytäminen pastoreiden ja muiden työntekijöiden palkkaamiseen. Dekaanin mukaan vastaus haasteeseen löytyy seurakuntien keskeltä: ”Kyllä se on ystävät yhdessä meidän löydettävä sellainen talouden taso, jolla saadaan asiat onnistumaan ja myös löydettävä ne hankkeet mihin panostaa, laittaa työpanosta ja myös taloudellisia resursseja. Mutta yhdessä työskennellen meillä on myös aito mahdollisuus saada asioita onnistumaan ja eteenpäin.”
Kerosuo pohti myös kysymystä Lähetyshiippakunnan rekisteröitymisestä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. ”Tietyssä tilanteessa olisi ollut selkeintä, jos kirkkomme olisi voinut toimia yhteiskunnan juuri kirkkoja varten luodulla selkeydellä uskonnollisen yhdyskunnan asemassa”, hän totesi. ”Toisaalta taas on joskus pelätty, että saisiko valtio jotenkin vahvemmin lonkeronsa kirkon elämään sitä kautta. Pystyisikö se vaikuttamaan kirkkoon tavalla, jota emme toivo.” Näitä kysymyksiä on Kerosuon mukaan rauhassa tuumattava. Kiirettä vastauksen löytämiseen ei ole, mutta kentältä on kuulunut toiveita selkeyttää tilannetta. ”On tietyt huolet, mutta myös halu löytää kirkkoa parhaiten palveleva malli, mikä se onkaan”, Kerosuo tiivistää.
Varsinainen ydinkysymys on Kerosuon mukaan kuitenkin jäsenyyden merkitys seurakunnissa. Sen vahvistuminen on jatkuva haaste, johon korona-aika on antanut oman näkökulmansa. ”Eikö vallitseva korona-aika ole piirtänyt seurakuntiemme todellisuutta esiin?”, Kerosuo kysyi. ”On ollut erimielisyyttä joskus, miten toimia jossakin tilanteessa, mutta toisaalta se on tuonut esiin myös yhteyden Jumalan lahjojen äärellä. Oman seurakunnan merkitys on myös saattanut kirkastua, kun on ollut pastori, joka nimeltä kutsuu ja tarvittaessa perhekunnittain palvelee. Se piirtää myös aina esiin sen konkreettisen seurakuntajoukon. Siinä on meille myös mielekäs näky.”
Kerosuo toteaa, että Lähetyshiippakunnan ehtoollispöytään ovat tervetulleita kaikki kastetut, luterilaista uskoa tunnustavat ja syntien anteeksiantamusta kaipaavat elävät kivet, olivatpa he seurakunnan jäseniä tai eivät. Dekaanin mukaan seurakunnan jäsenyys kuitenkin auttaa ”piirtämään esiin sitä laumaa, joka tämän alttarin ja saarnatuolin äärellä kokoontuu”. Hän luonnehtii jäseneksi liittymistä yksittäisen elävän kiven tunnustukseksi: ”Tähän yhteyteen minä tahdon omalla nimelläni ja allekirjoituksellani sitoutua, tätä toimintaa tahdon kannattaa ja tukea, ja näiden ihmisten kanssa tahdon olla kulkemassa yhdessä, palvelemassa, kärsimässä, iloitsemassa ja odottamassa toivomme täyttymistä, Vapahtajan toista tulemista. Tässä on minun seurakuntani.”
Dekaani Kerosuon luennon voit kuunnella kokonaan täältä.
Sinut on kutsuttu -tapahtuma on vuosittain toistuva Lähetyshiippakunnan eri ikäisten miitti. Kaikille omat kanavat, kaikille yhteistä ohjelmaa ja olemista.
Sinut on kutsuttu!
Kuninkaanhaan koulu
Kuninkaanhaanaukio 8, Pori
20e
Lilli Lanki, 040 548 3446
Miika Nieminen, 044 327 5007
10.00 Ilmoittautuminen
11.00 Lounas
12.00 Tervetuloa! Lähtölaukaukset liikuntasalissa.
13.00 Kanavat numerot 1-4 ja 6. Tsekkaa alta!
14.00 Välipala
15.00 Toimintarasteja ja hengailua
16.00 Kanavat numerot 1, 2, 5 ja 7. Tsekkaa alta!
17.30 Päivällinen
18.30 Iltaohjelma. SOKin iltanuotiolle kokoonnutaan leirimeiningillä, mutta isomalla mittakaavalla. Luvassa sketsejä, leikkejä, yhteistä laulua ja pikku performanssia satakuntalaisin maustein. Kattauksen tarjoilevat Lilli, Mailis ja lounaisen rovastikunnan nuoret.
20.00 Vesper
20.30 Iltapala kotiin lähteville
20.30 Stage +iltakahvila + lautapelejä yöksi jääville
23.00 Hiljaisuus varkkareiden majoituksessa
02.00 Hiljaisuus nuorten majoituksessa
8.00 Aamupala luokkien siivous, messuvalmistelut
9.30 Messu juhlapaikalla
Säännöt voivat tuntua tylsiltä. Silti ilman sääntöjä maailma olisi kuin villi länsi. Kaikki tekisivät mitä huvittaa, eikä kukaan olisi turvassa. Elämän pelisääntöjä miettimässä jääkiekkotuomari Jonne Mäkisalo ja pastori Jarno Gummerus
Kerran taivaassa olemme täydellisesti turvassa. Silti Jumala on luvannut olla kanssamme myös maan päällä. Millaisen turvan Jumala antaa meille seurakunnassa, kotona ja jokapäiväisessä elämässä? Kanavaa vetävät pastori Jukka Peranto ja Rauman Pyhän Marian seurakunnan nuoret.
Mustajärven ripariporukoiden turvasatama. Riparipappi Eero Pihlavan miehistössä viime kesän isosia ja leiriläisiä. Uusina matkustajina mukaan nousevat tulevan kesän riparilaiset. Turvasatamassa tähytään mennyttä, tutustutaan uusiin ihmisiin ja kirjoitetaan lokiin riparivuoden 2023 ensimmäiset merkinnät.
Raamatussa enkeleistä puhutaan paljon. Silti harvat kristityt sanovat nähneensä enkelin. Mitä Raamattu opettaa enkeleistä? Entä Jumalan varjeluksesta? Millaiset enkelijutut kristityn olisi viisainta jättää omaan arvoonsa? Opettamassa Esko Murto.
Millaisena näen itseni? Entä millaisena minut nähdään? Somemaailmassa ihmisen arvo hämärtyy salakavalasti. Ylimitoitettuihin odotuksiin ja alimitoitettuun arvostukseen alkaa uskoa totuutena. Mitä Raamattu opettaa kristityn itsetunnosta? Missä ovat identiteettimme turvalliset ankkuripaikat ja millaisia
karikoita kannattaa välttää? Kristiina Pärkö ja pastori Miika Nieminen
Mitä tehdä, kun puolisot eivät voi lähteä yhdessä kirkkoon? Entä, kun lapset eivät jaa vanhempien
uskoa? Miten kohdata sukulainen, jolle Jeesus on punainen vaate? Yhteistä keskustelua virittelemässä piispa Juhana Pohjola
Perheiden kristillisestä kasvatuksesta lähetystyöntekijä- ja isotätiperspektiivistä, Mailis Janatuinen
Muistathan mainita ilmoittautumislomakkeella, jos saavut julkisella kulkuneuvolla ja tarvitset kyydin Porin matkakeskuksesta tapahtumapaikalle. Poriin kulkee viikonloppuisin huonosti julkisia kulkuneuvoja, joten kannattaa suosia kimppakyytejä!
Lauantai-illassa lava on varattu sinulle.
Stagella äänentoisto ja valot ovat valmiina esitystäsi varten. Tartu mikkiin, kosketa koreografalla. Millaisia luovuuden kukkasia sinä olet poiminut polkusi varrelta?
Odotamme innolla.
Kahvila, kioski ja kirjapöydät palvelevat.
Sinut on kutsuttu myös ostoksille. Varaa käteistä tai kortti mukaan
Varaa itsellesi jo etukäteen ”Sinut on kutsuttu”-tapahtuman T-paita hintaan 10€.
Valitse koko ja väri ilmoittautuessasi.
Ilmoittaudu nettilomakkeella jo elokuun aikana, mutta aivan viimeistään 16.9., jolloin vahvistamme ruokatilaukset palveluntarjoajalle.
Viimeisen ilmoittautumispäivän (pe 16.9.) jälkeen vapaita paikkoja voi tiedustella osoitteesta [email protected].
Concordia Theological Seminaryn kappelin on suunnitellut arkkitehti Eero Saarinen. Kuva ctsfw.edu.
Lähetyshiippakunnan sisarkirkon The Lutheran Church Missouri Synodin kuuluva teologinen koulutuslaitos Concordia Theological seminary, Fort Wayne on päättänyt myöntää piispa Juhana Pohjolalle kunniatohtorin arvon (Doctor of Divinity, honoris causa).
Seminaarin presidentti Dr. Lawrence Rastin mukaan kunnianosoitus myönnetään piispa Pohjolalle tunnustuksena hänen johtajuudestaan Suomen evankelisluterilaisessa lähetyshiippakunnassa.
– Piispa Pohjola on uskollisesti ja rohkeasti puolustanut raamatullisia totuuksia ja uskonnonvapautta sortotoimienkin keskellä. Olemme kiitollisia hänen palveluksestaan Jumalan valtakannan työssä ja arvostamme ystävyyttämme Kristuksessa Jeesuksessa, presidentti Rast lausuu.
– Näen tämän tunnustuksena kaikelle sille, mitä yhdessä olemme Lähetyshiippakunnassa ja sen seurakunnissa rakentaneet. On puhuttelevaa, että meidän puolestamme rukoillaan ja työtämme seurataan tarkkaan ympäri maailmaa. Kaiken vastustuksenkin keskellä on arvokasta saada tällainen yhteinen rohkaisu jatkaa kestävästi Jumalan sanan ja Kristuksen evankeliumin julistusta, Pohjola kommentoi huomionosoitusta.
Kunniatohtorin arvo luovutetaan Concordia Theological Seminaryn 175. lukukauden päätösjuhlassa Fort Waynessa 20.5.2022. Piispa Pohjolaa on pyydetty pitämään tilaisuuden juhlapuhe.
Lähetystä voi seurata suorana perjantaina 20.5. klo 23 alkaen Concordia Theological Seminaryn sivuilta:
tai seminaarin Facebook sivuilta:
Valtionsyyttäjä Anu Mantila ja aluesyyttäjä Maija Päivinen ovat tänään 29.4.2022 jättäneet Helsingin hovioikeudelle jatkokäsittelylupahakemuksen ja valituksen käräjäoikeuden antamasta vapauttavasta tuomiosta niin kutsutuilla raamattukäräjillä. Syyttäjät vaativat käräjäoikeuden päätöksen kumoamista ja Päivi Räsäsen ja Juhana Pohjolan tuomitsemista kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja yhteisösakon määräämista Suomen Luther-säätiölle.
Syytteessä on kyse syyttäjän näkemyksestä, että Päivi Räsäsen kirjoitus Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi, Pride kulkuetta koskenut Twiitti ja keskustelu Ruben Stillerin radio-ohjelmassa olisivat kiihottamista kansanryhmää vastaan. Tähän mennessä poliisi on pamflettikirjoitukseen liittyen todennut esitutkinnassa, ettei kirjoitus riko lakia ja viimeisimpänä käräjäoikeus päätyi samaan lopputulemaan.
Syytteet ovat herättäneet kansallista ja kansainvälistä huomiota, sillä niiden on arvioitu vaarantavan sanan- ja uskonnonvapautta. Myös syytteiden oikeudellisuutta on kyseenalaistettu. Käräjäoikeuden päätöksen jälkeen Yleisradio julkaisi uutisen: Syyttäjä laittoi Päivi Räsäsen suuhun sanoja, joita tämä ei ollut lausunut – Yle kävi läpi virheelliset väitteet. Myöhemmässä Ylen uutisessa Valtionsyyttäjä Anu Mantila ilmoitti tyytymättömyytensä tuomioon ja kertoi syyttäjän velvollisuuden olevan kertoa, mikä Räsäsen lausumien merkityssisältö on eli miten lausumia on objektiivisesti tulkittava: Syyttäjä kiistää esittäneensä väärää tietoa Päivi Räsäsen lausumista – lyttää vapauttavan tuomion ja selittää tulkintaeroja hevosesimerkillä
– Syyttäjän valitus hovioikeuteen ei yllättänyt, vaikka onkin valitettavaa. Pyrkimyksessä on myös saada hovioikeuden laintulkinallinen kannanotto sanan- ja uskonnonvapauden sekä yhdenvertaisuuden perussoikeuksiin liittyen. Olen luottavainen, että käräjäoikeuden yksimielisesti ja perustellusti kaatamat syytteet kaatuvat myös tulevissa oikeusasteissa.
– Huolestuttavaa on, että näin syyttäjä jatkaa ideologista kampanjaansa riistää kristityiltä oikeus julkisesti opettaa luonnolliseen lakiin ja Raamattuun pohjautuvaa kristillistä ihmis- ja avioliittokäsitystä. Vaikka julkaisussamme korostetaan luomiseen ja lunastukseen perustuvaa jokaisen ihmisen jakamatonta ihmisarvoa, syyttäjän mukaan pamflettimme on syrjivä ja homofobinen, koska se torjuu homoseksuaaliset teot. Syyttäjän mukaan ihmisen homoseksuaalisen elämätavan kritisoiminen vääränä ja Jumalan tahdon vastaisen moraalivalinta on ihmisarvon loukkaus. Näin pyritään kriminalisoimaan kristillinen seksuaaliopetus ja viime kädessä myös synnin ja Kristuksen armon evankeliumin julistus.
– Pitkä ja raskas prosessi näin jatkuu, mutta olen varma, että työ sanan- ja uskonnonvapauden puolesta on merkityksellistä ja hyödyttää kaikkia yhteiskunnassamme. Tiedän myös, että kuljemme Jumalan hyvissä käsissä ja suunnitelmissa.
– Valituksessaan syyttäjät eivät esitä varsinaisesti mitään uutta, vaan syytteitä perustellaan samalla näytöllä ja samoin argumentein kuin käräjäoikeudessakin. Mikäli hovioikeus myöntää asiassa jatkokäsittelyluvan, niin vastaajilta tullaan pyytämään vastaukset, jonka jälkeen nähdään, millaisella oikeudenkäyntiaineistolla hovioikeus siten jutun aikanaan ratkaisee.
Keskiviikko
12:00 Lounas
13:00 Talkootöitä
16:00 Vapaa-aika
17:00 Päivällinen
18:00 Opetus: Rippi ja avaintenvalta
20:00 Rantalenttistä ja grillausta
22:00 Kompletorio
Torstai
7:30 Aamupala
8:00 Laudes
8:30 Talkotöitä
12:00 Lounas
13:00 Talkoo
16:00 Opetus: Miten luemme Raamattua?
17:00 Päivällinen
18:00 Rantabileet (uintia, nyyttärit, musiikkia, pelejä ja vapaata hengaillua)
22:00 Kompletorio
Perjantai
7:30 Aamupala
8:00 Laudes
8:30 Talkootöitä
12:00 Lounas
13:00-17:00 talkootöitä
Leirikirje jossa tarkempi info tulee noin viikko ennen leiriä
Kesäjuhlan aikana pe 29.– su 31.7.2022 järjestetään nuorten aikuisten jatkot, joilla on syömistä, pelejä ja tutustumista. Tarkemmat ajat ja paikat varmistuvat pian.
Käythän lisäksi tekemässä ilmoittautumisen kesäjuhlien vapaaehtoissivun kautta halumaasi vapaaehtoistehtävään: Vapaaehtoishaku kesäjuhlaan
