Kevään jäsenkyselyn tuloksia
30.8.2024
Kesäjuhlan väki kokoontui kuuntelemaan piispa Juhanan ajankohtaisluentoa lauantaina iltapäivällä. Kuva: Juho Pylvänäinen
Piispa Juhana Pohjola piti lauantaina 5.8. Lähetyshiippakunnan Kesäjuhlassa ajankohtaisluennon. Luentonsa aluksi hän palasi 10 vuoden takaisiin tunnelmiin, jolloin Lähetyshiippakunta perustettiin. Samalla hän loi jo katsetta tulevaan. – Kiitoksella muistamme työn perustan laskeneita sukupolvia ja samalla tunnustamme elävämme sukupolvien taitevuosia, Pohjola kertoi. Hänen mukaansa nuoret jo kyselevät, millainen tulee olemaan kolmannen sukupolven hengellinen kenttä ja Lähetyshiippakunta. Ajakohtaisluennossaan piispa maalasikin kuvaa kolmannen sukupolven kirkosta.
Pohjolan mukaan kolmas sukupolvi kohtaa elämänsä aikana ainakin kolme suurta mahdollisuutta ja haastetta. Ensinnäkin he tulevat todistamaan, kun suuret väkijoukot vetäytyvät länsimaissa pois kristillisestä uskosta ja kirkosta. – Lähetyshiippakunta elää lähetyskentällä, piispa kiteytti. Kun suuret massat vetäytyvät pois kristillisen kirkon yhteydestä, tunnustavien kristittyjen asema muuttuu. Heidän on vähemmistönä opittava kohtaamaan evankeliumin kanssa hyvin eri tavoin ajattelevia ja eläviä ihmisiä, kun yhteinen kristillinen arvopohja on murentunut. Samalla he elävät jo nyt maailmassa, jossa kristilliset käsitykset ja kristityt nähdään yhä enemmän uhkana yhteiselle hyvälle. Kolmannen sukupolven myötä Lähetyshiippakunnan viimeiset siteet kansankirkkoon kaksoisjäsenyyksineen katkeilevat, ja sukupolvi voi rakentaa tulevaisuuden kirkkoa ilman jatkuvaa sisäistä taistelua kansankirkon raameista. – Se, onko meidän mielekästä tulevaisuudessa rekisteröityä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi, on avoin kysymys, Pohjola linjasi ja totesi, että siinäkin löydämme johdatuksessa yhdessä ratkaisun. Hän toivoi, että jossain vaiheessa Lähetyshiippakunnalle avautuu mahdollisuus suurista eroista huolimatta asiapitoiseen suhteeseen Suomen ev.lut. kirkon kanssa.
Luennossaan piispa Juhana nosti esille, ettei Jeesus pakota ketään pysymään luonaan. Sen sijaan hän kysyy, kuuntelee ja keskustelee. Pohjola kysyikin, voisimmeko mekin toimia samoin. Pohjolan mukaan ”eläminen vapauden avaruudessa ilman pakottamista” näkyy todellisuudessa, jonka kolmas sukupolvi kohtaa. Monille heidän sukupolvensa jäsenille kirkkomme edustaa vierasta ja suorastaan pelottavaa vähemmistökulttuuria. Jotta ihmisillä olisi mahdollisuus tulla ja löytää paikkansa, heillä tulee olla aikaa, tilaa ja turvallisuutta kysellä ja tunnustella. Pohjolan mukaan tämä korostuu myös kodeissa, kun nuoremme elävät kodin uskonperinnön ja ympäröivän koulu- ja mediamaailman kasvavassa jännitteessä.
Piispa Juhana käsitteli luennossaan kolmannen sukupolven kirkkoa. Kuva: Juho Pylvänäinen
Pohjolan mukaan kolmas sukupolvi saa edeltäjiensä tavoin tunnustaa elävänsä ruumiillisesti läsnä olevan Kristuksen varassa. Lähetyshiippakunnassa pitäydytään Jumalan sanan lupauksiin, koska siinä ihmiset kuulevat hänen äänensä. Kenelläkään ei ole oikeutta kaventaa sanaa eikä ottaa sitä pois. – Sanat eivät vain kerro Korkeimmasta, tai ole virikkeitä armollisuuteen tai pehmusteita turvallisessa tilassa. Ne eivät ole monitulkinnallisuuden hukkuva suo, Pohjola määritteli. Sen sijaan Jumalan pyhät, selkeät ja varmat sanat paljastavat ihmisen järkyttävän kadotuksen tilan, mutta lahjoittavat iankaikkisen elämän. Niiden kautta Pyhä Jumala puhuu ja toimii. – Olemme halunneet pitäytyä näissä iankaikkisen elämän antavissa pyhissä lahjoissa. Mitä voisimme ottaa niistä pois, mitä niihin lisätä! Tämä ei ole isien perinnön konservoimista eikä ahdaskatseista peruutuspeiliin tuijottamista vaan Kristuksessa elämistä, Pohjola linjasi.
Piispa Juhanan mukaan Lähetyshiippakunnan kymmenvuotisella matkalla on kohdattu monta vaikeaa tilannetta, mutta yhtä aihepiiriä ei ole koskaan tarvinnut miettiä: Löytyykö vielä toimintamahdollisuuksia? – Me olemme eläneet avarassa paikassa, Pohjola summasi Kesäjuhlan tämänvuotiseen teemaan viitaten. Myös kolmannella sukupolvella on hänen näkemyksensä mukaan kenttä auki. Kirkolla on edelleen täydet kasvun mahdollisuudet heidänkin elinaikanaan. – Kun me toimimme Kristuksen iankaikkisen elämän sanan varassa, meillä on aina tilaa toimia. Mutta Jeesuksen tunnustamiselle on aina hintansa ja siinä meitä arjessa koetellaan. Mutta jos hän viekin ahtaaseen paikkaan, hän tekee sen avaraksi. Sillä kenellä olisi valta ajaa Herramme nurkkaan tai riistää häneltä toimintamahdollisuudet. Siksi vaikeneminen, vetäytyminen ja voivottelu eivät käy vaihtoehdoksemme, Pohjola puhutteli kuulijoitaan.
Kolmannen sukupolven kolmas haaste ja mahdollisuus onkin Pohjolan mukaan rohkeus elää Kristuksen sanan varassa. Ajankohtaisluentonsa lopuksi piispa kannusti kuulijoitaan tuomaan kirkkona julki Herran sanaa tässä ajassa ja maassa, elämään Kristuksen armosanoista ja rakentamaan seurakuntia kodeiksi ” itsellemme, seuraavalle sukupolvelle ja etsiville ja niille, jotka eivät vielä edes etsi”. – Tätä minä rukoilen kirkollemme, kun kolmas sukupolvi kasvaa ottamaan vastuuta seurakunnissamme. Tämä rohkeus ei tarkoita vain huutomerkkejä somessa tai kovaäänisiä kannanottoja työpaikalla vaan ennen muuta tulemista niin heikoksi, ettei voi elää ilman Kristuksen elämän sanoja, piispa rohkaisi.
Piispa Juhana Pohjolan Tienviittoja- ajankohtaisluennon voit katsella täältä.
Kesäjuhlan ohjelma jatkuu tänään iltapäivällä kanavien merkeissä, joita on tarjolla kaikenikäisille. Alkuillasta juhlaväki kokoontuu koko perheen iltajuhlaan. Juhlien ohjelmaa voit seurata Lähetyshiippakunnan YouTube-kanavalta. Radio Patmos lähettää ohjelmaa juhlateltasta viikonlopun aikana.
Sadepilvet olivat juuri väistyneet pois auringon tieltä, kun Lähetyshiippakunnan neljäs Kesäjuhla Loimaan evankelisella opistolla käynnistyi tänään iltapäivällä. Tänä vuonna juhlan teema on ”Hän toi minut avaraan paikkaan”, joka nousee psalmista 18. Kesäjuhlan avajaisseuroissa juhla-alueelle kokoontunut kuulijajoukko sekä etäosallistujat internetin ja radion äärellä saivat kuulla ensimmäiset puheet juhlan teemaan liittyen.
Kesäjuhlan avasi juhlien operatiivinen johtaja, pastori Harri Lammi. Kuva: Juho Pylvänäinen
Kesäjuhlan avasi pastori ja juhlan operatiivinen johtaja Harri Lammi. Avausrukouksen jälkeen Lammi kertoi kirjasta, joka oli puhutellut häntä viime paaston aikana. Kyseessä oli Friedrich Grummacherin 169 vuotta sitten kirjoittama teos Kärsivä Kristus, jonka sanoma sopii hätkähdyttävän hyvin myös meidän aikaamme. Grummacheria lainaten Lammi kuvasi, miten ihmiskunnalle käy, kun se luopuu Jumalan sanasta. Tilalle tulee eksytyksen valtakunta, jossa kaikki inhimilliset apukeinot sen siveettömyyden, raakuuden ja hillittömyyden korjaamiseksi ovat voimattomia. Onni on vain siellä, missä puhdas Jumala sana pääsee vaikuttamaan.
Rehtori Tuomas Lankinen toivotti juhlaväen tervetulleeksi Loimaan evankeliselle opistolle. Kuva: Juho Pylvänäinen
Myös Loimaan evankelisen opiston rehtori Tuomas Lankinen toivotti seuroihin kokoontuneen väen ja etäosallistujat tervetulleiksi Kesäjuhlaan. Lankisen mukaan Kesäjuhlan teemajae sopii Loimaalle varsin hyvin, sillä puolet pitäjän pinta-alasta on tasaista savimaata. Puheessaan Lankinen vertaili ihmisen ja Jumalan aikaansaamaa avaraa maailmaa: Ihmisen avara maailma on rajaton. Siinä kiinnitytään kaikkeen näkyvään ja ajalliseen. Sitä vastoin Jumalan avara maailma on autuas maailma, jossa kaikki ihmiset ovat autuaita.
Pastori Eero Kaumin voimallista puhetta säesti juhlateltan kattoon rummuttanut rankkasade. Kuva: Juho Pylvänäinen
Avajaisseuroissa puhuivat myös Lähetyshiippakunnan pastorit Eero Kaumi ja Hannu Mikkonen. Kaumi korosti, miten avara armo kuuluu kaikille. Taivas kokonansa on avattu jokaiselle ihmiselle Kristuksen Jeesuksen sovitustyön tähden. Yleisen vanhurskauttamisen ansiosta sovitus on valmiina jokaiselle ihmiselle. Sen ihminen ottaa vastaan, kun Jumalan sana synnyttää hänessä uskon. Kaumi rohkaisikin juhlavieraita käyttämään ripin lahjaa ja tunnustamaan syntinsä kenelle tahansa juhlaan osallistuvalle pastorille.
Pastori Hannu Mikkosen käsitteli seurapuheessaan kuningas Daavidia. Kuva: Juho Pylvänäinen
Pastori Hannu Mikkonen käsitteli puheessaan kuningas Daavidia, jolta teemajakeen psalmi on peräisin. Daavid oli vihollistensa ahdistamana joutunut piileskelemään kirjaimellisesti ahtaassa paikassa, luolassa, mutta Jumala oli pelastanut hänet kaikkien vihollistensa käsistä. – Kesäjuhlan teemajae on profetia Kristuksesta, hänen kärsimisestään, kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan, Mikkonen opetti. Samalla tavoin kuin Daavid totesi psalmissa, että Herra on mielistynyt häneen, Taivaallinen Isä on mielistynyt meistä jokaiseen. – Armon veri- ja verivirta on nostanut sinut pelastuksen kalliolle, avaraan paikkaan. Vaikka ympärilläsi tai sisälläsi olisi tänään ahdasta, Jumala tarttuu sinuun ja pelastaa sinut vihollisestasi, vakuutti Mikkonen kuulijoilleen.
Seuraavaksi Kesäjuhlan ohjelmassa on vuorossa Ajankohtaiskeskustelu, jossa Juha Vähäsarja, Mailis Janatuinen ja Santeri Marjokorpi pohtivat vastausta kysymykseen ”Mitä kristitty tekee, kun pelkoa kylvetään?”. Heidän keskusteluaan kuljettaa Eero Pihlava. Tätä klo 19 alkanutta tilaisuutta voit seurata suorana lähetyksenä tai tallenteena täältä, kuunnella äänilähetyksenä täältä tai Radio Patmoksen aalloilta.
Teksti: Pauliina Pylvänäinen
Moni suuntaa tänä viikonloppuna Loimaalle kirkkomme Kesäjuhlaan. Loimaan suunnalla on riittänyt ohjelmaa kuitenkin jo ennen juhlaviikonloppua. Niin nuoret kuin nuoret aikuiset ovat päässeet leireilemään ennen juhlaa ja samalla auttamaan juhla-alueen rakentamisessa.
Mustajärven leiriläiset pääsivät kuuntelemaan pastori Mikko Ahon opetusta. Kuva: Jenni Typpö
13–15-vuotiailla nuorilla on 2.–4.8. leiri Mustajärven leirikeskuksessa. Leirin teemana on ”Siunattu elämä?”. Aihetta pohditaan pastori Jarno Gummeruksen ja pastori Mikko Ahon johdolla. Leiriä on vetämässä myös nuorisotyön koordinaattori Jenni Typpö.
Leiri aloitettiin keskiviikkona totuttuun tapaan oman huoneen etsimisellä sekä keittiön laittaman ruuan nauttimisella. Tämän jälkeen leiriläiset tutustuivat toisiinsa Jennin johdolla. 35 nuoren leirille mahtui niin vanhoja ystäviä kun uusia tuttavuuksia. Ensimmäinen ilta kuluikin rennosti tutustumisen ja yhteisen hengailun parissa – eikä toki saa unohtaa saunomista ja uintia! Sade ei haitannut illan menoa. Päivän päätteeksi pidettiin yhteinen hetkipalvelus.
Torstaipäivään on mahtunut opetuksia, yhteistä tekemistä ja olemista, pientä kisailua ryhmissä sekä tietenkin hyvää ruokaa. Tämän lisäksi nuoret ovat myös ilmoittautuneet talkoovuoroihin Kesäjuhlaan. Nuoria voi nähdä juhlassa siis muun muassa ruokaa jakamassa tai makkaraa paistamassa.
– Parasta ensimmäisessä päivässä oli päästä pitkän ajomatkan jälkeen vihdoin perille ja syömään hyvää ruokaa. On tosi kiva, että täällä on myös tuttuja, Taavi kommentoi leirin alkua.
Opistolla leireilevät nuoret kantoivat penkit juhlatelttaan. Kuva: Heidi Savolainen
16–18-vuotiaat nuoret puolestaan viettävät pari vuorokautta Loimaan evankelisella opistolla. Leirillä on sama teema kuin Mustajärvellä. Aiheeseen pureudutaan pastori Hannu Mikkosen johdolla. Hänen lisäkseen leiriä vetävät Heidi Savolainen ja Juulia Kiviranta.
Leiri alkoi Loimaalla hyvin samanlaisissa tunnelmissa kuin Mustajärvellä. Opisto on nuorille ja vetäjille hieman vieraampi leireilypaikka kuin tutuksi tullut Mustajärvi. Tämä ei kuitenkaan tuottanut ongelmia, vaan tavat ja paikat tulivat nopeasti tutuiksi. Ensimmäinen ilta kului tutustuen ja oleillen.
Torstaina leiriläiset heräilivät uuteen aamuun maukkaan aamupalan ja aamurukouksen saattelemina. Aamupäivällä nuoret pääsivät mukaan Kesäjuhlan rakentamiseen. 26 ahkeraa leiriläistä kantoi juhlatelttaan penkkejä odottamaan viikonlopun juhlavieraita.
Ensimmäistä kertaa nuorten kesäleirillä oleva Samuel kommentoi leiriä: – Leiri on ollut varsin mukava. Syöminen on ollut parasta. Olen pelannut poikien ja yhden talkooleiriläisen olevan kanssa “Secret Hitler” -korttipeliä. Se oli kivaa.
Torstai-ilta jatkuu nuorten leireillä yhteisesti. Loimaan opiston nuoret saapuvat Mustajärvelle, missä koko nuorten joukko pitää yhteisen iltaohjelman leikkien, sketsejä seuraten ja yhteislauluja laulaen. Tämän jälkeen päästään saunaan, mikä on varsinkin vanhemmille nuorille juhlaa, koska Loimaan opistolla ei tätä mahdollisuutta ole. Iltapala valmistetaan nuotion äärellä ja sään salliessa se saadaan myös nauttia pihalla. Yhteisen iltarukouksen jälkeen Loimaan porukka palaa takaisin leirialueensa rajojen sisäpuolelle.
Nuorten aikuisten talkooleirillä on ollut monenlaista puuhaa.
Nuorten leirien lisäksi nuoret aikuiset ovat mukana Loimaan menossa. Nuorten aikuisten vuosittainen talkooleiri järjestetään Kesäjuhlan alla tiistaista perjantaihin. Talkooleirillä on tehty yhdessä paljon vaihtelevia työtehtäviä telttojen pystyttämisestä erilaisiin askarteluprojekteihin. Talkooleiriläisten vastuulla on ollut myös alueen yövartiointi pareittain. Sää on ollut vaihteleva, ja pilven reunalta on putoillut vettä, mutta myös aurinko on paistanut. Sadekaan ei ole haitannut, kun tiimihenki on ollut hyvä. Töiden jälkeen leiriläiset ovat keskustelleet yhdessä synnistä, kuolemasta ja perkeleestä. Vapaa-ajalla on pelailtu ja katsastettu Mustajärven sauna.
Mitäpä olisivat talkoot ilman talkooeväitä ja yhteisiä hetkiä niiden parissa?
Talkooleiriläisten mielestä Kesäjuhla on hyvä aloittaa etuajassa tulemalla talkoisiin. Yhteisöllinen leiri lämmittelee viikonloppua varten ja leirillä aloittaminen pidentää juhlaa. Näin eräs leiriläinen kommentoi kokemustaan: – On ollut ilo palvella ja auttaa mahdollistamaan Kesäjuhlaa. Ollaan oltu tehokkaita ja saatu hoidettua hyvin vastuutehtävämme.
Teksti: Jenni Typpö
Amerikkalaisen tunnustuksellisen luterilaisen kirkon The Lutheran Church Missouri Synodin (LCMS) 68. kirkolliskokous on pidetty 29.7.-3.8.2023 Milwaukeessa, Wisconsinissa. Joka kolmas vuosi kokoontuvassa kirkolliskokouksessa valitaan henkilöt kirkon johto- ja luottamustehtäviin sekä päätetään kirkon yhteisistä asioista. Hetkipalvelukset, raamattuopetukset sekä katekismustuokiot rytmittävät tiiviitä kokouspäiviä. Tämänkertaisen kokouksen kokoavana teemana oli: ”Me julistamme ristiinnaulittua Kristusta” (1.Kor.1:18-25). Konferenssikeskukseen oli kokoontunut lähes kolmetuhatta seurakunnan kokousedustajaa, asiantuntijajäsentä, vapaaehtoista ja kutsuvierasta. Yli neljäkymmentä kansainvälistä vierasta LCMS:n sisarkirkoista oli kutsuttuna paikalla.
Piispa Juhana Pohjola ja Missouri-synodin presidentti Matthew C. Harrison kirkollisen yhteyden vahvistamisen jälkeen. Kuva: LCMS Communications/Erik M. Lunsford
Kokouksen esityslistalla oli kirkollisen yhteyden vahvistaminen Lähetyshiippakunnan kanssa. Sunnuntaina 30.7. kokousedustajat yksimielisellä huudolla hyväksyivät presidentti Matthew Harrisonin vuonna 2020 allekirjoittaman kirkollisen yhteyden sopimuksen. Päätöksen jälkeen tuhatlukuinen kokousväki lauloi seisaaltaan kiitosvirren Jumalalle. Piispa Juhana Pohjola korosti puheessaan, miten kirkollisen yhteyden keskinäinen tunnustaminen on Jumalan hyvä lahja:
Mikä lahja on yhdessä julistaa ristiinnaulittua Kristusta ja uskon yhteydessä tulla samaan ehtoollispöytään. Mikä lahja onkaan tukea toinen toistamme rukouksin evankeliumin työssä ja vaikeuksienkin keskellä. Mikä lahja onkaan, että me olemme sisaria ja veljiä Kristuksessa Jeesuksessa!
Kirkolliskokous tunnusti kirkollisen yhteyden myös luterilaisten kirkkojen kanssa Etelä-Sudanissa, Ugandassa, Ukrainassa ja Sri Lankassa.
Piispa Juhana Pohjola puhuu Missouri-synodin kirkolliskokouksessa 1.8.2023. Kuva: LCMS Communications/Erik M. Lunsford
Kansanedustaja Päivi Räsästä ja piispa Juhanaa oli pyydetty kertomaan kokousväelle oikeustapauksestaan sanan- ja uskonnonvapauteen liittyen. He saivat omakohtaisesti jakaa kokemuksensa ja ajatuksensa tapauksesta. Rohkaisu ja tuki kokoussalissa olivat puhuttelevia. Oikeusprosessi on herättänyt paljon mielenkiintoa ja myötätuntoa, mikä näkyi monina haastattelupyyntöinä ja käytäväkeskusteluissa. Monissa LCMS:n seurakunnissa on rukoiltu oikeustapauksen ja Lähetyshiippakunnan puolesta.
Piispa Juhana oli myös kutsuttu pitämään yksi pääopetuksista kokousteeman aiheesta: Me julistamme Kristusta – maailman lunastus.
Lisää luettavaa:
Missouri-synodin kirkolliskokouksen sivut
Piispa Risto Soramiehen blogikirjoitus vuodelta 2020. Mitä kirkkoyhteys merkitsee?
Lähetyshiippakunnan rippikoulu on jo vuosia koonnut yhteen nuoria eri seurakunnista eri puolilta Suomea. Jos Jumala suo, näin tapahtuu myös tulevan vuoden aikana. Rippikoulun toteuttamisessa on säilytetty paljon aiemmin hyväksi havaittua, mutta joihinkin yksityiskohtiin on luvassa hieman uudistuksia.
Rippikoulu käynnistyy seurakunnissa Uskonpuhdistuksen muistopäivänä 29.10. seurakuntajaksolla. Jakson aikana rippikoululaiset ovat mukana seurakunnan elämässä ja saavat rippikouluun liittyvää opetusta. He alkavat myös suorittaa rippikouluun sisältyviä ulkoläksyjä. Tänä vuonna läksyjen määrää on uudistettu. Kaiken kaikkiaan nuoret oppivat rippikoulun aikana ulkoa Apostolisen uskontunnustuksen, Isä meidän -rukouksen, kymmenen käskyä ja niiden selitykset, kaste- ja lähetyskäskyn, ehtoollisen asetussanat sekä niin sanotun pienoisevankeliumin (Joh. 3:16). Näiden lisäksi rippikoululaiset saavat valita uskontunnustuksen kappaleiden selityksistä yhden, jonka opettelevat. Myös ulkoläksyjen suorittamistapaan on luvassa muutoksia, joista kerrotaan rippikoulun alkaessa.
Ensi vuonna toinen suunnitelluista rippileireistä pidetään tuttuun tapaan Mustajärven leirikeskuksessa. Kuva: Johanna Rauha
Rippikoulu huipentuu 11 vuorokauden mittaiseen leirijaksoon kesällä 2024. Leirejä on suunnitteilla kaksi. Kesäkuussa pidetään leiri jo tutuksi tulleessa Mustajärven leirikeskuksessa Loimaalla ti 4. – la 15.6. ja heinäkuussa järjestetään toinen leiri Kiponniemen toimintakeskuksessa Jyväskylässä ke 3. – la 13.7. Leirejä ovat vetämässä pastorit Mikko Aho, Eero Pihlava, Kalle Väätäinen, Hannu Mikkonen, teologi Pauliina Pylvänäinen sekä joukko mainioita isosia.
Ensi kesänä rippileirit huipentuvat yhteisiin konfirmaatiomessuihin. Kuva: Kaapo Koskela
Tulevana kesänä rippikoulut päättyvät leirin yhteisiin konfirmaatiomessuihin. Ne järjestetään viimeisenä leiripäivänä leiripaikan läheisyydessä. Kaikki Mustajärven leiriläisten perheet, kummit, suvut ja ystävät ovat tervetulleita konfirmaatiomessuun lauantaina 15.6. ja vastaavasti Kiponniemen leiriläisten läheiset lauantaina 13.7. Messut myös striimataan, jotta läheiset, jotka eivät voi tulla paikalle, pääsisivät mukaan juhlatunnelmaan. Koko leirin yhteisiin konfirmaatiomessuihin siirrytään, jotta konfirmaatiosta tulisi nuorten yhteinen juhla. Rippikoulun järjestäjät toivovat, että konfirmoituja nuoria muistettaisiin ja juhlittaisiin myöhemmin heidän omissa seurakunnissaan ja kodeissaan.
Rippikouluun ilmoittautuville ja mukaan lähtemistä harkitseville järjestetään yhteinen tapaaminen Kesäjuhlassa lauantaina 5.8. klo 13 ruokailuteltassa. Samalla ilmoittautuminen lokakuussa alkavaan rippikouluun avautuu tällä sivulla. Lähetyshiippakunnan rippikouluun ovat tervetulleita kaikki nuoret, jumalanpalvelusaktiivisuuteen tai seurakunnan jäsenyyteen katsomatta.
Corpus Christi on tunnustuksellinen luterilainen kansainvälinen nuorten aikuisten konferenssi, jota on pidetty vuosittain yli kymmenen vuoden ajan Pohjois-Euroopan eri kaupungeissa. Tällä kerralla pääsimme Latvian idylliseen rantakaupunkiin Liepājaan. 24. – 27.7. pidetty viisipäiväinen konferenssi kokosi yli 200 osallistujaa 17 eri maasta, ja Suomikin oli vahvasti edustettuna.
Tänä vuonna aiheena oli Built on the Rock eli “kalliolle rakennettu”. Pääpuhuja Jakob Appellin johdolla perehdyimme sekä keskusteluryhmissä että esitelmissä siihen, miten voimme rakentaa elämämme ja uskomme vankalle perustalle. Päiviämme tahditti opetusten lisäksi hotellin viereisessä luterilaisessa kirkossa pidetyt hetkipalvelukset.
Vapaa-ajalla oli muun muassa mahdollisuus pelata lentopalloa Liepājan hiekkarannoilla tai osallistua ohjatulle kierrokselle neuvostoaikaiseen vankilaan. Viehättävässä kaupungissa oli itsessään jo paljon nähtävää puistoineen ja vanhoine kirkkoineen. Parasta oli kuitenkin vanhojen ystävien ja tuttavien tapaaminen sekä uusiin ihmisiin tutustuminen.
Konferenssi päättyi perjantaina yhteismessuun, joka pidettiin sekä latviaksi että englanniksi. Hienon urkusäestyksen lisäksi kuoro teki tilanteesta erityisen ikimuistoisen. Ensi vuonna, jos Jumala suo, Corpus Christi pidetään luterilaisuuden merkkikaupungissa eli Saksan Wittenbergissä.
Teksti: Olli Pohjola
Kuvat: Emma Sumuvuori
Lähetyshiippakunnan Kesäjuhla lähestyy. Perjantaina 4.8. alkavan juhlaviikonlopun ohjelmaan voit tutustua tarkemmin täällä. Lauantaina iltapäivällä ohjelmassa on tarjolla yhteensä 14 kanavaa, joihin juhlaväki kokoontuu eri puolilla juhla-aluetta. Nuorille ja aikuisille suunnatuissa kanavissa on mahdollisuus syventyä keskustelemaan ajankohtaisten hengellisten aiheiden äärellä. Lapsille on puolestaan tarjolla toimintaa ja tekemistä. Oikean kanavan valitsemisen helpottamiseksi poimimme tässä muutaman kanavan tarkempaan esittelyyn ja kerromme hiukan, mitä on tulossa. Jos valinnan vaikeus yllättää, ei hätää: Osia kanavista pyritään myös tallentamaan jälkikäteen kuunneltaviksi Lähetyshiippakunnan nettisivuilla. Tiloista, joissa kanavat järjestetään, tiedotetaan juhlan aikana.
Kanavissa on mahdollisuus syventyä valitsemaansa ajankohtaisen teeman äärelle. Kuva: Kari Puustinen
Lähetyshiippakunnassa on käyty keskustelua, olisiko uskonnolliseksi yhdyskunnaksi rekisteröitymisessä järkeä kirkkomme kannalta. Mitä se tarkoittaisi seurakuntien, työntekijöiden ja talouden suhteen? Entä miten rekisteröityminen vaikuttaisi seurakuntalaisten elämään? Kanavassa luodaan myös katsaus selvitystyön tämänhetkiseen tilanteeseen. Mitä on jo tehty, mitä pitää vielä selvittää, ja mitä tapahtuu seuraavaksi?
Uushenkisyys on tällä hetkellä kristinuskon suurin haastaja länsimaissa. Media on tulvillaan kertomuksia ihmisistä, jotka ovat löytäneet onnen, rauhan ja tasapainon vaikkapa joogan tai henkioppaan avulla. Samalla on kuitenkin havaittu myös demonisten ilmiöiden lisääntyneen huomattavasti. Kuinka me tunnustuksellisina luterilaisina voimme vastata sekä uushenkisyyden että henkivaltojen rajuun haasteeseen? Kuinka estämme ihmisiä ajautumasta valheen verkkoon ja vapautamme sinne joutuneita?
Pastori Petri Hiltusen luotsaama uushenkisyyttä käsittelevä kanava oli viime vuonna niin suosittu, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet mukaan. Tänä vuonna on tarjolla uusi mahdollisuus. Kuva: Kari Puustinen
Kanavassa lähestytään uskon ja ihmismielen eli hengellisen ja psyykkisen välistä teemaa. Nämä kaksi elämän ulottuvuutta kuuluvat samaan kuvaan, mutta ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Ne eivät ole keskenään yhteismitalliset, mutta kuitenkin yhdistyvät uskovan ihmisen elämässä. Kun ihmisellä on hätä, hänen on tarve saada apua hätäänsä. Hädän luonne sitten määrittää sitä, meneekö hän pastorin vai psykiatrin luota apua hakemaan.
Kanavassa pohditaan tunteiden tuntemisen ja tunteiden kohtaamisen pulmia ja mahdollisuuksia. Kanava tarjoaa näkökulmia siihen, miten suhtautua omiin ja toisten tunteisiin. Miksi tunteet ovat viisaita, vaikka saattavat tuntua kummallisilta ja hankalilta?
Maailma muuttuu huimaa vauhtia, ja niin muuttuvat myös synnit, joilla ihmiset pilaavat omaansa ja toisten elämää. Kymmenen käskyn alle mahtuvat kaikki ihmiselämän osa-alueet kaikkina aikoina. Mitä tarkoittaa tänä päivänä Jumalan nimen kunnioittaminen, lepopäivän pyhittäminen, vanhempien kunnioittaminen? Miten aikamme kristityt nuoret voisivat pitäytyä Raamatun opetuksissa suhteessa kuudenteen käskyyn, vaikka netti ja kaveripiiri puhuvat ihan muuta? Ja vielä: miten Jeesus sovitti yhteen kymmenen käskyä ja armon evankeliumin?
Raamattu on Jumalan sana ja Kristuksen kirkon ainoa ohjenuora. Jumalan sanasta kirkko elää ja sen mukaan sen on myös ojentauduttava. Jokaisella seurakunnalla on myös tunnustus, jossa näkyy, mikä sen suhde Jumalan sanaan on ja mitä se Jumalan sanasta uskoo ja opettaa. Siksi oikeaa kirkkoa etsiessä on tärkeää katsoa nimenomaan tunnustusta, myös ja ehkä etenkin käytännön tasolla. Lisää aiheesta tämän lehden sivuilla 10–11. Voit valmistautua kanavaan lukemalla sen ja halutessasi esittää kysymyksiä kanavan pitäjälle jo etukäteen ([email protected]).
Tässä kanavassa etsitään vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin suomalaisen kristillisen koulutuksen kentältä. Viime vuosien aikana kehitteillä on ollut hanke klassisen kristillisen lukion perustamisesta. Mitä hankkeelle kuuluu nyt? Entä mitä annettavaa on kristillisillä kansanopistoilla ja miten niitä pitäisi kehittää? Mitä voimme oppia muista maista? Mitä meidän olisi mahdollista tehdä kristillisen koulutuksen hyväksi paikallistasolla ja koko Suomessa?
Ihmisen kehoon ja sen arvoon suhtaudutaan ajassamme eri tavoin. Mikä olisi raamatullinen tapa suhtautua omaan ruumiiseen ja miten Jumala näkee sen? Millaista on Jumalan mielen mukainen seksuaalisuus? Tässä kanavassa pohditaan ihmisen ruumista ja siihen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä luomisen, lunastuksen ja pyhityksen näkökulmista. Kanava pohjautuu John W. Kleinigin teokseen, jonka suomennoksen ”Ihmeellisesti tehty” Lähetyshiippakunta on julkaissut. Oletpa jo lukenut kirjan tai et, olet tervetullut mukaan.
Viimevuotiseen tapaan eri-ikäisille lapsille on tarjolla toiminnallisia kanavia. Kuva: Kari Puustinen
Aiempien vuosien tapaan lapsille on tarjolla omat kanavat Kesäjuhlan lauantai-iltapäivänä. Kanaville on annettu suuntaa-antavat ikärajat, joten sisarukset ovat tervetulleita samaan kanavaan! Alle kouluikäisten kanava on suunattu noin 4 – 6 -vuotiaille lapsille. Koululaisten (7 – 9 v.) kanavassa askarrellaan, lauletaan ja leikitään juhlaviikonlopun teeman mukaisesti avaran paikan äärellä. Varhaisnuoret (10 – 13 v.) pääsevät kanavassaan kulkemaan kuin hoviherra. He myös musisoivat, pelailevat ja osallistuvat juhlateltan koristeluun. Sinä ja lapsesi olette lämpimästi tervetulleita mukaan kanaviin!
Jos Jumala suo, Lähetyshiippakunnan Kesäjuhla kerää tänäkin vuonna runsaan joukon eri-ikäisiä sanankuulijoita Loimaan evankeliselle kansanopistolle. Kesäjuhla on myös yksi monen nuoren seurakuntalaisen vuoden kohokohdista. Kun muita nuoria ei välttämättä kotiseurakunnassa ole runsain määrin, on Kesäjuhla tuttu ja turvallinen paikka tavata jälleen tärkeitä uskonystäviä. Millä mielin nuoret juhlaa odottavat? Haastattelimme kahta juhlille suuntaavaa nuorta.
Luukas saapuu Kesäjuhlaan Oulusta.
Oulun Timoteuksen luterilaisesta seurakunnasta juhlaan tulee Kastellin lukiossa opiskeleva Luukas Eskola, 16. – Olen käynyt Lähetyshiippakunnassa koko ikäni. Seurakunnassamme hienoa ovat mukavat ihmiset, hän kertoo.
Luukas on käynyt Kesäjuhlilla ja nuorten leireillä aikaisemminkin. – Parasta nuorten tapahtumissa on ystävät ja yhdessäolo. Onninkin tunnen jo aiemmilta leireiltä, hän sanoo ja jatkaa harmitellen: –Tarkoitus oli tänä vuonna mennä riparille isoseksi, mutta se ei sopinutkaan aikatauluuni.
Loimaalle Luukas tulee yhdessä vanhempiensa, pikkusiskonsa ja -veljensä kanssa. – Tulemme autolla tai junalla ja yövymme vuokramökissä. Kesäjuhlaan tuleville ja erityisesti nuorille hän lähettää terveisiä: – Pitäkää mukava kesä!
Onnin matka juhla-alueelle on kätevän lyhyt.
Kesäjuhlapaikkakunnalta juhlaan saapuu syksyllä koneistajan opinnot aloittava Onni Lohtander, 16. Sekä Turun Paavalin että Hämeenlinnan Matteuksen seurakunnissa käyvä Onni on ollut hiippakuntalainen lähes koko ikänsä. – Parasta on, kun saa raamatunmukaista opetusta ja paljon hyviä kavereita. Messusta saa voimaa viikkoon, hän kertoo.
Onni on tottunut tapahtumakävijä: – Olen käynyt kaikilla Kesäjuhlilla, Sinut on kutsuttu -tapahtumissa, lasten- ja nuortenleireillä ja Lähetyshiippakunnan riparin Mustajärvellä. Parasta nuortentapahtumissa onkin ollut lukuisa ystävien joukko, huumori ja monipuolinen opetus sekä evankeliumin julistaminen.
Kesäjuhlaan Onni suuntaa vain muutaman kilometrin päästä. – Meiltä tulee koko perhe eli isä Henrik, äiti Annukka ja sisarukseni Heidi, Helmi, Hilda, Elsa ja Mauno, Onni kertoo. Hän suunnittelee nukkuvansa kotona tai ehkä sittenkin koulumajoituksessa. – Odotan kaverien tapaamista ja uusiin tutustumista ja muutenkin yhdessäoloaikaa, kun harvoin nähdään.
Onni toivoo, että nuorten ohjelmissa olisi selkeät opetukset niin kuin leireilläkin. Lopuksi hän kehottaa nuoria pitämään hauskaa ja viettämään mukavaa yhdessäoloa, mutta muistuttaa meille kaikille: – Lopulta on tärkeintä Joh. 3:16.
Nuorille ja nuorille aikuisille on luvassa omat ohjelmansa Kesäjuhlan myöhäisiltojen ohjelmanumeronssa. Nuorille on perjantaina tarjolla rentoa ohjelmaa, musiikkia ja puheenvuoroja, lauantaina sen sijaan paneelikeskustelu aiheesta ”Sitä saa, mitä tilaa”. Nuorten aikuisten jatkoilla kuullaan perjantaina pastori Mikko Ahon opetus ”Risti – ovi avaraan tilaan” ja lauantaina pastori Esko Murron opetus Kristuksen ristin kantamisesta. Opetuksen lisäksi tarjolla on iltapalaa, tutustumista, pelailua sekä hartaus. Nuoreksi tai nuoreksi aikuiseksi itsesi määrittelevä: Olet lämpimästi tervetullut mukaan!
Haastattelut: Riitta Sahipakka
Kuvat: Luukaksen ja Onnin kotiarkistot
Lähetyshiippakunnan Kesäjuhlaa vietetään Loimaan evankelisella kansanopistolla 4. – 6. elokuuta. Juhlaa on rakentamassa lähes 300 vapaaehtoista eri talkootiimeissä. Pyysimme muutamaa tiiminvetäjää kertomaan, mikä saa heidät antamaan aikaansa ja osaamistaan Kesäjuhlan hyväksi. Kenelle he suosittelevat juhlaan osallistumista – niin talkoolaisena kuin juhlavieraana?
Anna järjestää ruokailua juhla-alueella.
Anna Rauha, Luukkaan luterilainen seurakunta:
– Ensimmäisessä Kesäjuhlassa talkoilin Infotiimissä. Kun minua viime vuonna pyydettiin Kenttäruokailun tukitiimin vetäjän tehtävään, työmäärä oli suurempi kuin kuvittelin, mutta mahtava tiimimme selvisi hienosti. Tänä vuonna tiimimme on isompi, enkä siis vastaa tämän tiimin asioista yksin, vaan muutaman taitavan ja ahkeran vapaaehtoisen kanssa.
Tehtäviä löytyy kaikenlaisille ihmisille. Ennalta ei tarvitse osata, vaan talkoolaiset perehdytetään tehtäviin. Yksin ei tarvitse tehdä, sillä kaikissa tehtävissä toimitaan pienissä ryhmissä. Kenttäruokailussa tarvitsee vain iloista mieltä ja kykyä ojentaa tarvikkeita pöydän yli. Tarjotinten pyyhkiminen sopii vaikka yhteiseksi puuhaksi vanhemmalle ja lapselle. Soppakattiloiden kantajilta vaaditaan voimaa, mutta kahvi- ja makkarapisteillä eduksi ovat iloinen ja palvelualtis työote. Jotta myös talkoolaisilla olisi mahdollisuus osallistua juhlan ohjelmiin, joka tiimiin tarvitaan riittävästi talkoolaisia ja varavastuunkantajia. Jotta Kenttäruokailutiimikin ehtii osallistua messuun, pääsevät he ehtoolliselle ensimmäisenä, ja lähtevät sitten palvelemaan ruokailijoita yläkentälle.
Suosittelen Kesäjuhlaa ihan kaikille. Juhliin voi osallistua paitsi paikan päällä, myös verkkolähetysten kautta siellä, missä tuona viikonloppuna (tai sen jälkeen) sattuu olemaan. Juhliin voi osallistua myös auttamalla juhlien käytännön järjestelyissä ennen juhlia, juhlien aikana ja jälkeen. Tärkeä osallistumisen tapa on kantaa juhlat esirukouksissa Jumalan eteen.
Minusta parasta on yhteen tuleminen, puhdas, syvällinen opetus ja yhdessä veisaaminen. Kesäjuhlat ovat tapa koota koko Lähetyshiippakunnan väki yhteen. Itse koen, että yhteen tuleminen auttaa vahvistamaan yhteisöllisyyttä myös seurakuntatasolla.
Miikkael palvelee Kesäjuhlan musiikkitiimissä.
Miikkael Halonen, Pyhän Tuomaksen luterilainen seurakunta:
– Pastoreiden ja kokeneempien vastuunkantajien esittämä kutsu sekä rakkaus musiikkityöhön innostivat minua ryhtymään tiiminvetäjäksi nyt toista kertaa. Talkoolaisena olen ollut ensimmäisestä Kesäjuhlasta alkaen.Tiimi sopii kaikille musiikin lahjaa harjoittaville, kuorolaisille, kanttoreille ja instrumentalisteille. Juhlavieraatkin osallistuvat laulajan tai kuuntelijan roolissa.
Tulemme tänä vuonna juhlille Eerika-vaimoni ja huhtikuussa syntyneen Samuelin sekä elokuussa kaksi vuotta täyttävän Elsan kanssa. Odotan erityisesti lain ja evankeliumin julistusta sekä seurakunnan yhteistä laulua ja Kristus-keskeistä soittoa. Ne kuuluvat yhteen kristittyjen arjessa ja juhlassa erottamattomasti, niin kuin Lutheria seuranneet ovat aina sanoneet.
Koen itse ”avaralla paikalla” olemista erityisesti Herran pöydässä, mutta myös tutkiessani klassisen kirkkomusiikin historian aarteita. Kristuksen sana ja taivaalliset soittimet resonoivat vanhoissa sävellyksissä ja kirjoituksissa Jumalan armosta niin ehtymättömästi, että ruumiini ja sieluni aivan hypähtävät innosta ja ikiaikaisista koraalimelodioista. Niiden kautta pääsemme osaksi samasta avarasta kuulon valtakunnasta, jonka jäseninä monet luterilaiset muusikot, kuten Michael Praetorius ja Johann Sebastian Bach, ovat riemuinneet, kiittäneet ja julistaneet Herran tekoja jo ennen meitä. Kesäjuhlaan kannattaa osallistua kaikkien, jotka janoavat aitoa ja avaraa armoa. Kesäjuhlilla saamme olla ilon tervehtimiä, Herran ilon, josta apostoli Paavalikin puhuu.
Johannes vetää yövalvontatiimiä.
Johannes Typpö, Markuksen seurakunta:
– Toimin tämän kesän juhlilla Yhtenäiskoulun yövalvonta -tiimin vetäjänä. Olen aiemmin ollut kerran talkoolaisena, ja nyt ensimmäistä kertaa tiiminvetäjänä. Halusin ottaa hieman enemmän vastuuta, joten ajattelin tiiminvetäjän roolin olevan minulle sopiva. Päädyin tähän tiimiin, koska se ei vaadi liian suuria ponnisteluita. Tunnen myös paljon nuoria aikuisia, jotka ovat innokkaita valvomaan öitä, joten vapaaehtoisten löytäminen lienee suhteellisen helppoa. Tässä tiimissä niin tiiminvetäjä kuin talkoolaiset ehtivät hyvin osallistumaan päivän ohjelmiin, kun suurin osa valvonnasta tapahtuu kätevästi yöllä. Vähäinen unimäärä tekee tietenkin myös Kesäjuhlasta ikimuistoisemman tapahtuman.
Mielestäni Kesäjuhlat ovat kirkkomme yhteisöllisyyden kannalta keskeisiä. On hienoa tutustua ihmisiin toisista seurakunnista ja nähdä, että kirkossamme todella on kävijöitä. Parasta on vanhojen ja uusien ystävien näkeminen. Suosittelen ihan jokaista osallistumaan. Nähdään Loimaalla!
Kalle on suunnitellut Kesäjuhlan logon ja toimii myös liikenteenohjaajana.
Kalle Rautavuori, Hyvän Paimenen luterilainen seurakunta:
– Olen aiemmin ollut kolmesti talkoolaisena, ja tänä vuonna ensimmäinen kerta Liikenteenohjauksen tiiminvetäjänä. Olen myös suunnitellut Kesäjuhlan teemakuvan. Johtoryhmä pyysi minulta ehdotuksia ja valitsi niistä parhaiten sopivan. Olen aiemminkin ollut mukana juhlakuvan ideoinnissa. On mielenkiintoista pohtia, miten teemaa saa avattua kuvan kautta.
Liikenteen ohjauksessa tarvitaan vastuuntuntoa ja täsmällisyyttä. Jämäkkä, mutta ystävällinen asiakaspalveluasenne auttaa, kun usein auto haluttaisiin aivan juhlateltan viereen. Tiimissämme aamupäivät ovat kiireisiä ja silloin tiiminvetäjä ei ohjelmaan ehdi osallistua. Iltaa kohti liikenne hiljenee ja silloin jää aika enemmän muuhun. Tärkeää olisi saada riittävän paljon talkoolaisia, jotta vuorot eivät veny liian pitkiksi. Kesäjuhla on tärkeä, koska se kokoaa väkeä yhteen koko Suomesta. On hyvä mahdollisuus tavata tuttuja ja tutustua uusiin ihmisiin.
Anna järjestää ohjelmaa alle kouluikäisille lapsille.
Anna Laaksonen, Hyvän Paimenen seurakunta:
– Olen ollut alle kouluikäisten ohjelmassa mukana kolmesti, nyt toista kertaa tiiminvetäjänä. Tiiminvetäjäksi päädyin kiinnostuksesta suunnitella ja toteuttaa lastenohjelmaa alle kouluikäisille. Se on sellainen suuri pyhäkoulu. Tässä yhdistyy luovuus ja Raamatun opettaminen tavalla, josta koen saavani ja oppivani. Yhdessä toimiminen ja suunnittelu on hedelmällistä ja opettavaista. Alle kouluikäisten lastenohjelmatiimi sopii jokaiselle, joka viihtyy lasten touhukkaassa ja iloisessa seurassa. Erikoistaitoja ei tarvita, vaan ihmisiä, joita yhdistää halu järjestää ohjelmaa lapsille. Olet lämpimästi tervetullut tähän tiimiin, jos kiinnostuksesi heräsi! Koska tiimimme toimii vain lauantaina, jää hyvin aikaa osallistua muuhunkin ohjelmaan.
Monesti aika Kesäjuhlassa menee omien lasten kanssa. Aiemmilta Kesäjuhlilta merkittävänä antina muistan piispa Pohjolan virkaan vihkimysmessun ja juhlat koronasulun jälkeen. Jumalan huolenpito seurakuntaansa kohtaan kosketti ja kristittyjen yhteyden merkitys korostui. Odotan myös aina sunnuntain messun ohella lauantain perheiden iltajuhlaa. Ne ovat olleet mieleenpainuvia. Molemmissa on hienoa, kun olemme koko seurakunta koolla. Iltajuhlassa lapset pääsevät esiintymään lauluin ja myös opetuksessa on huomioitu heidät tavalla, joka sopii kuitenkin ihan kaiken ikäisille.
Minut vie avaralle paikalle se, että olen armahdettu ja saanut syntini anteeksi. Jumalan lapsena vaikeissa elämäntilanteissa usko Jumalaan voi tuoda sellaista avaruutta, joka ikään kuin nostaa arjessa ja luo perspektiiviä Jumalan Sanan varassa. Ellet ole ennen päässyt osallistumaan, nyt kannattaa lähteä kesäjuhlille! Suosittelen juhlia myös lapsiperheille, sillä ohjelmaa on kaiken ikäisille ja juhla-alueella on huomioitu perheen pienimmät.
Teksti: Lilli Lanki
Kuvat: Haastateltavien kotialbumit
”On kesän kirkas huomen ja suvisunnuntain”
Lähetyshiippakunnassa olemme oppineet rakastamaan omia seurakuntiamme. Eri puolilta Suomea kokoonnumme yhteiseen Kesäjuhlaan elokuun alussa. Ennen sitä on kesälomilla mukava lähteä kirkkomatkalle kauemmaksikin, esimerkiksi Salon lähelle Perniöön. Apostoli Johanneksen luterilainen seurakunta järjestää messut Lindilän kappelissa 2.7., 16.7. ja 30.7. klo 10. Kappeli sijaitsee osoitteessa Lintiläntie 74, 25500 Perniö.
Lindilän kappelissa vietettiin messua helatorstaina. Messu on edelleen katsottavissa Lähetyshiippakunnan YouTube-kanavalla.
Lindilän vanhin asiakirja on vuodelta 1510. Sen ensimmäinen omistaja oli valtaneuvos ja laamanni Klaus Henrikinpoika Horn (noin 1440-1520). Nykyiset rakennukset ovat 1700–1800-luvuilta. Monissa kartanoissa on oma kappelinsa, mutta ilmeisesti ei aiemmin Lindilässä. Rainer Savolaisen johdolla ystäviemme kanssa korjasimme Lindilän toisen ison aitan ja piispa Matti Väisänen vihki sen 28.8.2010 Lindilän kappeliksi. Siellä on pidetty messuja, ehtoohartauksia ja kasteita. Viime vuosina kesän messut on pidetty kuitenkin joko 1700-luvulta peräisin olevassa renkituvassa tai kartanon puistossa.
Heinäkuussa messuja vietetään Lindilän kappelin pihapiirissä. Kuva: Sakari Korpinen
Seurakunnan palvelutiimi tarjoaa kahvit messun jälkeen. Tiimi toivoo muualta tulevien ilmoittautumista numeroon 050 4941710. Pitkämatkalaiset löytävät Salon seudulta kesäisin monia ruokapaikkoja, uimapaikkoja ja nähtävyyksiä.
Simo Korpela päättää hienosti sävelletyn runonsa: ”Ja harras, pyhä kaipuu, niin valtaa sydämen.” Tapaamme siis Lindilässä pyhässä messussa!
Teksti: Sakari Korpinen
