Leirillä opittiin isosen taitoja ja pidettiin hauskaa
9.1.2025
Sinut on kutsuttu -tapahtumassa tavattiin vanhoja tuttuja ja tutustuttiin uusiin ihmisiin. Kuva: Arto Jääskeläinen
Tänä vuonna tapahtuman ohjelma rakentui ”Sinut on kutsuttu valoon” -teeman ympärille. Kuva: Arto Jääskeläinen
Tapahtumaan, jota myös lyhenteellä ”SOK” kutsutaan, tulee joka vuosi väkeä niin lähiseudulta kuin kauempaa Suomesta. Tarjolla on kaikille osallistujille yhteisiä tilaisuuksia sekä erillistä ohjelmaa eri-ikäisille. Moni tulee tapahtumaan mm. hyvien opetusten ja yhteisten lauluhetkien lisäksi tapaamaan tuttuja ja nauttimaan yhteishengestä. Useille tapahtumaan osallistuminen on tullut jokavuotiseksi tavaksi. On mahtavaa huomata, että tapahtumaan tulee joka vuosi myös monia ensikertalaisia.
Tänä vuonna aikuisten kanavissa oli tarjolla Lauri Gummeruksen pitämä opetus addiktioista ja Päivi Räsäsen pitämä opetus kristillisestä arvopohjasta. Nuorille (15+) oli tarjolla mm. Jarno Gummeruksen opetus seurustelusta ja Esko Murron opetus siitä, mitä messussa tapahtuu.
Avominne klinikoilla vastaavana ohjaajana työskentelevä Lauri Gummerus luennoi addiktoista. Kuva: Sami Niemi
Kansanedustaja Päivi Räsänen puhui kristillisen arvopohjan vaikutuksista lapsiin ja perheisiin. Kuva: Arto Jääskeläinen
Ohjelmassa oli myös viime ja tulevan kesän riparimiitti, jossa nuoret näkivät riparikavereitaan. Varhaisnuoret pääsivät kuulemaan Juuso Mäkistä, aiheena Kristittynä koulussa, sekä Kalle Väätäisen opetusta Jumalan valosta, joka kääntää paatuneenkin.
Riparimiittiin kokoonnuttiin pastori Mikko Ahon johdolla. Kuva: Sami Niemi
Pastori Juuso Mäkinen säesti varhaisnuorten kanavaan osallistuneiden yhteislaulua. Kuva: Sami Niemi
Iltapäivällä jokainen osallistuja sai valita itselleen mieluisen toimintarastin, johon osallistua. Liikunnallisen ja musikaalisen rastin lisäksi oli vaihtoehtona askartelua ja lautapelien pelailua sekä näyttelemistä. Päivälliseksi oli tarjolla koulun pihalla valmistettua pyttipannua.Koko perheen iltaohjelmassa yksi ohjelmanumeroista oli Ville Ryösön upea konsertti. Lopuksi pidettiin vesper pastori Esko Murron johdolla. Päivän tunnelma vaikutti erittäin mukavalta ja lämminhenkiseltä.
Koululle yöksi jääneillä ilta jatkui vielä yhteisen hengailun ja esimerkiksi pingis- ja pöytäjalkapallopelien parissa. Sunnuntaina koululla yöpyneet siirtyivät yhdessä messuun Tampereen adventtikirkolle. Messun toimitti Esko Murto. Messun jälkeen kirkkolounasta oli tarjolla halukkaille.
Sunnuntain messussa palveli pastori Esko Murto. Kuva: Sami Niemi
Messun jälkeen tarjolla oli vielä kirkkolounas. Kuva: Arto Jääskeläinen
Tapahtumaan osallistunut nuori, Emmy Jääskeläinen, kommentoi sunnuntaina kokemuksiaan seuraavasti:
SOK on tosi tärkeä tapahtuma nuorille, koska se auttaa pitämään yhteyksiä kavereihin, joita ei muuten näe kovin usein. Tapahtuma kerää yhteen porukkaa ympäri Suomea ja on ihana nähdä kavereita. Nuorilla oli hauskaa yhdessä ja käsittääkseni kaikille jäi ihan hyvä fiilis. Mulla oli ihan älyttömän hauskaa. Oli hyvä, kun nuorille järkättiin se oma iltaohjelma, niin pysty valvomaan vaikkapa koulun salissa. Oli ihanaa valvoa ja nauraa yhdessä. Yövalvonta oli myös järjestetty tosi hyvin. Koko perheen iltaohjelmaan olisin kuitenkin toivonut lisää pelejä tai yhteisleikkejä. Superiso kiitos vielä kaikille tapahtuman järjestäjille ja muille, ketkä olivat mukana suunnittelemassa tapahtumaa! Näin jälkikäteen on haikea fiilis ja jo ikävä ystävii.
Suuret kiitokset siis kaikille tapahtumaan osallistuneille ja sen järjestäneelle Tampereen Pyhän Johanneksen luterilaiselle seurakunnalle! Lähetyshiippakunnan kasvatustyön toimikunta selvittää, missä tapahtuma ensi vuonna järjestettäisiin.
Teksti: Päivikki Nokelainen
Ordinaation toimitti piispa Juhana Pohjola. Häntä avustivat hiippakuntadekaani Joel Kerosuo sekä pastorit Matias Kröger, Kalle Väätäinen ja Kimmo Jaatila. Kuva: Emilia Heikkinen
Joensuussa vietettiin syksyisenä sunnuntaina 24.9. juhlavaa messua. Noin 70 messuvieraan edessä vihittiin kaksi pastoria kantamaan ja jakamaan kallisarvoista ja taivaallista aarretta Joensuussa ja Savonlinnassa. Itsekin rikkinäisinä saviruukkuina heidän tulee kertoa toisille särjetyille sydämille, että heidän kaikki syntinsä on anteeksi annettu Jeesuksen Kristuksen nimessä.
Pyhään paimenvirkaan vihittyjen on määrä toimia omaan toimensa ohella Itä-Suomen seurakunnissa: Juho Pitkäsen savonlinnalaisessa Pyhän Jaakobin luterilaisessa seurakunnassa ja Jarkko Piiparisen joensuulaisessa Pyhän Nehemian luterilaisessa seurakunnassa. Saattavat he tulla palvelemaan myös muissa läheisissä seurakunnissa.
Juhlavassa messussa Juho Pitkänen puettiin kasukkaan Jumalan kaikki peittävän armon merkiksi. Kuva: Emilia Heikkinen
Juhon lapsuus ja nuoruus oli Tohmajärvellä, Värtsilässä ja Savonlinnassa. Aikuisuudessa elämä vei teologiaopintojen myötä Helsinkiin. Teologian kandidaatin tutkintoon johtaneiden opintojen ohella hän työskenteli kesäteologina ja logistiikka-alalla. Myöhemmin hän on palannut asumaan Savonlinnaan ja vuonna 2015 mennyt naimisiin ja perustanut perheen. Nyt pastorin tehtävien ohella hänen sähköinsinööriopinnot ovat jo hyvässä vaiheessa ja lisäksi hän on tehnyt myös kojeistoasentajan töitä. Tehtäväänsä hän suhtautuu kiitollisella, vaikkakin aralla mielellä. Kutsu tuntui kuitenkin hyvältä. Hän ei rohkene arvailla, millaisia koitoksia tehtävä toisi tullessaan, mutta luottaa siihen, Jumala antaa riittävästi rohkeutta, voimaa ja viisautta. Juho luottaa siihen, että ulkoinen evankeliumi voittaa omien syntien painon.
Juhana-piispa puki stolan Jarkko Piisparisen ylle merkiksi paimenvirasta ja Kristuksen ikeen kantamisesta. Kuva: Emilia Heikkinen
Jarkko on kotoisin Lappeenrannasta ja on kokenut hengellisen heräämisen vuonna 2010. Pian tämän jälkeen hän tuli mukaan Suomen Luther-säätiön toimintaan lehti-ilmoituksen perusteella. Hän suoritti Raamattu-linjan opinnot Karkun evankelisessa opistossa ja vuonna 2013 hän muutti Joensuuhun teologiaa opiskelemaan. Seuraavana vuonna solmi avioliiton Nooran kanssa. Kymmenen vuoden ajan hän on perheineen asunut Joensuussa ja sen lähistöllä Liperissä. Tänä aikana hän on tutustunut moniin joensuulaisiin ja toiminut paljon seurakunnan vastuutehtävissä. Jarkko valmistui teologian maisteriksi vuonna 2018 ja tekee tällä hetkellä väitöskirjaa Eino Sormusen pelastusopista. Hän kokee pastorin kutsumuksen suurena vastuuna, mutta uskoo Jumalan armossaan varustavan häntä siihen.
Paimenvirkaan vihityt Jarkko Piiparinen ja Juho Pitkänen. Suljemme heidät kiitollisina esirukouksiimme. Kuva: Emilia Heikkinen
Teksti: Aleksi (Sampo) Vartiainen
Lauantaina 16.9. Mailis Janatuisen (keskellä) elämäntyötä olivat juhlimassa hänen ”opetuslapsensa” Soili Haverinen ja Yooko Sugaya.
Astun sisään Koinonia-keskuksen ovesta. Iloinen puheensorina kantautuu korviini ja säteilevä juhlan keskipiste, Mailis, on ovella vastassa. Saan lämpimän halauksen, kuten aina tavatessamme. Tänään on suuri juhlapäivä; Mailiksen elämäntyön kiitosjuhla. Pöytään on kauniisti katettu monenlaista herkkua, ihanien kakkujen ja muiden leivonnaisten joukossa on kevätkääryleitä ja muuta Japaniin viittaavaa. Salissa huomaa, että monet ihmiset tuntevat toisensa ja ne, jotka eivät tunne toisiaan, saavat helposti keskustelun aikaan aloittamalla ”Missäs sinä olet tutustunut Mailikseen?”. Kaikilla on yhteinen ilon ja kiitoksen aihe; Mailis.
Juhlan ohjelmaosuus alkaa juontajien Tsuua Kekäleen ja Päivi Pohjolan toivottaessa juhlaväen tervetulleeksi. Virsi ”Kiitos nyt Herran” kajahtaa komeasti ja varmasti jokainen tässä hetkessä yhtyy sydämestään kiitokseen. Jari Kekäleen kauniiseen lauluun ”Teit nimestäsi kauniin”, on juhlakansan myös helppo yhtyä.
Juhlan ohjelmaosuuden avasivat Tsuua Kekäle ja Jari Kekäle. Kuva: Anna Punkeri
Kun sitten erilaisia tervehdyksiä aletaan lukea ja puhua, alkaa mieleen hahmottua, kuinka monessa Mailis on ehtinyt olla mukana. Tervehdyksiä tulee Perussanomalta, Raamattuopistolta, Kylväjältä, Iisalmen seurakunnan lähetysystäviltä, Kansanlähetykseltä, Priscilla ry:ltä, Radio Patmokselta, TV7:lta ja vieläpä Mongoliasta saakka ja tietenkin Japanista.
Tervehdyksiä kuunnellessa välittyy kuulijoille monipuolinen kuva Mailiksen työurasta; kirjoja, puheita, raamattupiirejä, leirejä, kursseja, radio-ohjelmia, televisio-ohjelmia, lähetystyötä, seurakuntavierailuja, matkoja, matkoja ja taas matkoja. Kaikkea tätä yhdistää yksi asia; Jeesus Kristus on ollut aina kaiken Mailiksen tekemisen keskiössä. Mailiksella onkin opetuslapsia ympäri maailman, moni on kiitollinen Herralle Mailiksesta, jonka kautta on saanut kuulla evankeliumin pelastavan sanoman.
Japanitunnelma huokuu puheiden keskellä Markuksen seurakunnan kuoron laulaessa japanin kielellä Mailiksen lempivirren. Sanoista en ymmärrä mitään, mutta kauniilta kuulostaa ja varma olen, että sanoissa on vahva sanoma. Sen verran luulen Mailista tuntevani. Piispa Risto Soramies kertoo puheessaan lukeneensa Mailiksen kirjaa Raamatun naisista ja miettineensä, ketä naisista Mailis muistuttaa. Varmasti jokainen löydämme monista Raamatun naisista Mailiksen piirteitä.
Piispa Risto Soramies mietti puheessaan, ketä Raamatun naisista Mailis itse muistuttaa. Kuva: Anna Punkeri
Japanista juhlaan oli matkustanut Yooko Sugaya, Lea Lukka auttaa meitä japania ymmärtämättömiä tulkkaamalla puheen suomeksi. Puheesta kuuluu suuri kiitollisuus ja kunnioitus Mailista, opettajaa, kohtaan. Ison osan elämäntyötään Mailis onkin Japanissa tehnyt tuoden evankeliumia tuon kansan keskelle.
Japanista Suomen-vierailulle saapunut Yooko Sugaya, tulkkinaan Lea Lukka. Kuva: Anna Punkeri
Juhlan kuitenkin ehkä mieleenpainuvin ja liikuttavin osuus on säästetty loppuun. Valot himmenevät, kaunis klassinen musiikki alkaa soida ja valkokankaalla alkavat pyöriä diat. Ensimmäisessä diassa lukee, että kuvasarjan on tehnyt Mailis omiin hautajaisiinsa. Alla teksti: ”Kenraaliharjoitus 16.9.2023”. Puhuttelevaa. Saamme olla mukana näissä kenraaliharjoituksissa ja Mailis on ilonamme keskuudessamme. Diat alkavat pyöriä ja eteemme avautuu pikkuhiljaa iso joukko ihmisiä, joita Mailis haluaa kiittää. Viimeinen dia on kiitos Jumalalle. Kiitosjuhla elämäntyöstä on hyvä päättää tähän kiitokseen. Jumalalta olemme saaneet elämämme, toisemme ja elämäntehtävämme, niin Mailis kuin me kaikki muutkin.
Juhlan päätteeksi täysi salillinen juhlavieraita lauloi Mailiksen toivevirren 376, ”Sinua Jeesus rakastan”. Kuva: Anna Punkeri
Kiitollisin mielin käyn halaamassa Mailista juhlan jälkeen; Mailiskin vaikuttaa iloiselta ja kiitolliselta, eikä tässäkään tilanteessa jätä kysymättä, miten minä jaksan ja mitä kuuluu. Tämä on Mailis. Hän jaksaa kiinnostua ihmisistä eikä unohda rukoilla heidän puolestaan. Mailiksella on suuri sananjulistajan ja rohkaisijan leiviskä, jota hän on hyvin hoitanut. Tänään saamme kiittää Jumalaa Mailiksesta.
”Hänen herransa sanoi hänelle: ”Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.” Matt. 25: 21
Teksti: Mari Nieminen
Viikonloppuna Loimaan evankelisella opistolla musisoi nelisenkymmentä leiriläistä. Kuva: Anna Punkeri
Suuret asiat voivat syntyä joskus näennäisesti hyvin pienestä. Niin kävi Lähetyshiippakunnan historian ensimmäiselle musiikkileirille, jonka tarve tuli lausutuksi ilmoille ihan tavallisilla hämeenlinnalaisilla kirkkokahveilla viime keväänä.
Lähes 40 kirkkomusiikin ystävää kokoontui Loimaan evankeliselle opistolle syyskuun toisena viikonloppuna 8.–10.9.2023 oppimaan uutta, jakamaan kokemuksiaan sekä vaikuttumaan luterilaisen uskon innoittaman musiikin rikkaudesta. Joukossa oli seurakuntien kanttoreita, kuorolaulun harrastajia, eri soittimien taitajia sekä muita musiikin ystäviä. Kaikkia yhdisti halu palvella seurakuntia ja kirkkoamme musiikin lahjoin. Musiikkileirin suunnitteluryhmänä ja pääkouluttajina olivat musiikin rautaiset ammattilaiset Päivi Pohjola sekä Miikkael ja Eerika Halonen.
Perjantai-illan ohjelmassa oli lyhyen tutustumistuokion jälkeen piispa Juhana Pohjolan johdantoluento musiikin asemasta Raamatussa. Illan aikana pohdittiin myös sitä, miten musiikki voi seurakunnassa yhdistää kaiken ikäisiä aina ”vauvasta vaariin” – ja luonnollisesti vähän väliä kajautettiin yhdessä sopiva virsi. Ilta päättyi vesperiin eli iltarukoukseen, kuinkas muuten.
Lauantai alkoi puolestaan laudeksella eli aamurukouspalveluksella. Aamupäivän opetusosuus koostui luterilaisen jumalanpalvelusmusiikin historiasta ja muodosta sekä psalmilaulun alkeista ja traditiosta. Luennot kirvoittivat vilkasta keskustelua ja innostunutta psalmilaulantaa.
Leirillä tutustuttiin luterilaiseen musiikkiperinteeseen. Tässä luennoimassa Miikkael Halonen. Kuva: Jussi-Pekka Rauha
Lauantai-iltapäivän työpajoissa leiriläiset jakautuivat ottamaan tuntumaa kuorolauluun, harjoittelemaan orkesterisoittoa sekä oppimaan lisää kanttorina toimimisesta. Pienryhmissä muun muassa prepattiin aloittelevia kanttoreita, kokeiltiin erilaisia tapoja rakentaa alkusoittoja ja opeteltiin säestämään rikkaasti sointumerkeistä.
Lauantain illanvietossa leiriläiset saivat nauttia myös toistensa musiikkiesityksistä. Kuva: Eeva Pitkäranta
Lauantain kääntyessä iltaan leiriläiset kokoontuivat äänittämään seurakuntien käyttöön esimerkkipsalmit kirkkovuoden kunkin kolmen Luterilaisissa virsissä julkaistun psalmisävelmän mukaisesti. Samassa iltahetkessä perustetiin Lähetyshiippakuntaan myös musiikkitoimikunta sekä keskusteltiin tämän ensimmäisen musiikkileirin nostattamista ajatuksista. Illan sai päättää rukous illan päättyessä eli kompletorio.
Lauantain työpajoissa leiriläiset valmistelivat myös musiikkiosuuksia sunnuntain messuun ja kesäjuhlien kiitosjuhlaan. Niinpä viimeistään musiikkileirin päättäneessä Kesäjuhlan kiitosjuhlan messussa saatettiin todeta, että seurakunta todellakin ratkesi soimaan!
Teksti: Jussi-Pekka Rauha
Katso täältä tallenteet Kesäjuhlan kiitosjuhlan messusta ja päiväjuhlasta.
Porvoossa on kokoonnuttu säännöllisesti jumalanpalveluksiin muutaman vuoden ajan. Toiminta alkoi syksyllä 2019, mutta koronapandemia hidasti toiminnan vakiintumista. Edellisenä sunnuntaina 3.9. Porvoossa kuitenkin vietettiin juhlapäivää, kun messuyhteisö järjestäytyi seurakunnaksi ja valitsi nimekseen Hyvän Paimenen luterilainen seurakunta. Hiippakuntaneuvoston 7.9. kokouksessa seurakunta hyväksyttiin virallisesti osaksi Lähetyshiippakuntaa. Lähetyshiippakuntaan kuuluu siten tällä hetkellä 42 seurakuntaa.
Porvoon seurakunta kokoontuu toistaiseksi normaalisti jokaisen kuun ensimmäisenä ja kolmantena sunnuntaina, sekä toisinaan erityisinä juhlapyhinä. Toiveena on tasaisesti edesauttaa seurakunnan vakautta, kasvattaa sen messumäärää ja myös muuta toimintaa pienpiireineen. Seurakunnan pastoreina toimivat tällä hetkellä dekaanin toimen ohella Joel Kerosuo ja opettajan toimensa ohella Timo Marttinen.
Seurakunnan tiedot löydät täältä: https://www.lhpk.fi/seurakunnat/porvoo/
Espoon seurakunnan toiminta alkoi 1.9.2013 Helsingin Markuksen seurakunnan kappeliseurakuntana. Seurakunta juhlisti kymmenvuotista taivaltaan juhlajumalanpalveluksen jälkeen sunnuntaina 3.9.2023.
Seurakunnan juhlan alussa muisteltiin kuinka Markuksen seurakunnasta lähtenyt yhteisö kokoontui alkuun espoolaisen toimistorakennuksen ruokatilassa. Juha Kemppainen, seurakunnan ensimmäinen puheenjohtaja, muisteli tervehdyksessään kuinka ensimmäisinä vuosina suntioilla oli suuri työ järjestellä ruokatila jumalanpalveluskäyttöä varten.
Sittemmin seurakunta on löytänyt vuokratilakseen Kauniaisten metodistikirkon. Kemppainen kuvasi tilan löytymistä käänteen tekeväksi.
– Tästä alkoi sitten uusi käänne Espoon Tuomaksen seurakunnan elämässä. Suntiot saivat taakakseen kevyen kuorman. Kirkkotila ja -rakennus houkuttelee luoksensa todennäköisesti vielä vuosienkin päästä myös satunnaisia ohikulkijoita.
Seurakunnan 10-vuotisjuhlassa kuultiin korkeatasoisen musiikin lisäksi puheenvuoroja sekä seurakunnan pastorina toimineelta Timo Marttiselta että seurakuntalaisilta.
Timo Marttinen puhuu juhlassa. Kuva: Eero Pihlava
Mennyttä aikaa muisteltiin huumorilla, lämmöllä ja kiitoksia säästelemättä. Muutamissa puheenvuoroissa käsiteltiin myös tulevaisuuden haasteita ja toiminnan alkuvuosiin liittyneen innokkuuden uudelleen löytämistä – onko se mahdollista ja millä tavalla?
Eräs Markuksen seurakunnan jäsen kuvasi puheenvuorossaan mielenkiintoisesti kokemusta, joka syntyi Espoon toiminnan alkaessa Helsingin seurakuntaan jääneissä seurakuntalaisia. Tärkeiden ystävien tai omien perheenjäsenten lähtö oli saanut aikaan kaipausta ja tarpeen uusien vastuunkantajien ja toimintapojen löytämiselle.
Espoossa 10-vuotta sitten alkanut toiminta on kasvanut 60:n perustajajäsenen yhteisöstä 118:n hengen seurakunnaksi. Seurakunnan tavoitteena on myös tulevina vuosina rakentaa yhteyttä syntisiä ihmisiä rakastavan Jumalan ja ihmisten välille.
Jos olet kiinnostunut Tuomaksen seurakunnan toiminnasta, niin saavu Kauniaisten metodistikirkolle jumalanpalveluksiin sunnuntaisin klo 16.00 ja ilmoittaudu tammikuussa 2024 alkavalle Seurakuntapolku–kurssille.
Ole rohkeasti yhteydessä pastoriin: [email protected] , 0442025460.
Hovioikeus käsitteli torstaina loppuun kirjalliset todisteet, joiden esityksen aikana syyttäjä ei tuonut esille mitään olennaisesti uutta. Syyttäjän argumentit pohjautuvat syyttäjän tekemiin “objektiivisiin tulkintoihin” mitä Päivi Räsänen on kirjoittanut ja sanonut. Puolustus vuorostaan osoitti materiaalista mitä Räsänen on sanonut.
Perjantai käynnistyi henkilöiden kuulemisella. Ensin kuultiin Päivi Räsästä ja sen jälkeen Juhana Pohjolaa. Käräjäoikeuden käsittelystä poiketen tällä kertaa syyttäjä pitäytyi Raamatusta ja teologiasta kyselystä. Kuulemisissakaan ei tullut esille mitään olennaista uutta. Lounastauon jälkeen vuorossa oli osapuolten loppulausunnot.
Loppulausunnossaan syyttäjä toisti väitteensä, että Räsäsen kirjoitukset ja sanomiset ovat loukkaavia ja halventavia tai ne voidaan sellaisina kokea ja että syytettyjen olisi pitänyt tämä ymmärtää. Puolustuksen loppupuheenvuorossa painotettiin oikeutta sanan- ja uskonnonvapauden suojassa kirjoittaa ja sanoa asioita, jotka joku voi kokea loukkaaviksi. Moraaliset ja uskonnolliset käsitteet kuten synti ja häpeä loukkaavat ihmisiä, se on selvää. Niiden käyttäminen julkisessa keskustelussa ei kuitenkaan ole lainvastaista. Pamfletin, twiitin ja radio-ohjelman sisällöissä ei syyttäjän väittämällä tavalla syrjivää sisältöä. Puolustus nosti myös esille, että syyttäjän pamfletista nostama syyte on taannehtiva, sillä se on julkaistu ensimmäisen kerran internetissä 2007 ja kirjoitettu silloiseen ajankohtaiseen poliittiseen aiheeseen opetusvihkoksi seurakuntalaisille. Kyse on kristillisen yhteisön uskonnollisesta viestinnästä toiminnan piirissä oleville ja jos tuomioistuin hyväksyisi syyttäjän tulkinnan, johtaisi se evankeliumin julistamisen kriminalisointiin.
Piispa Juhana Pohjola kommentoi oikeudenkäyntiä perjantaina hovioikeuden käsittelyn päätyttyä:
Olen kiitollinen kaikesta tuesta ja rohkaisusta, jota runsaasti olemme näinäkin päivinä saaneet. Vaikka olen luottavainen, että saamme myös hovioikeudessa vapauttavan päätöksen, syyttäjän syytökset kyllä huolestuttivat. Syyttäjä korosti, miten uskonnonvapaudesta huolimatta Raamatun opetusta tulee voida yhteiskunnassa rajata, jos opetus sisältää muiden perusoikeuksien loukkaamista. Hänen tulkintansa mukaan opetusvihkomme Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi tavalla loukkaa ja halventaa seksuaalivähemmistöjä. On surullista, että korostuksemme jokaisen ihmisen arvokasta ja Jumalan jakamattomasta rakkaudesta ja armosta Kristuksessa ei tullut kuulluksi. Vihkosen tähtäyspiste on ollut luomisjärjetysken mukaisen perhekkäsityksen opetuksen lisäksi levittää meille kaikille monin eri tavoin rikkinäisille ihmiselle, Kristuksen armahtavaa rakkautta.
Hovioikeus antaa päätöksensä marraskuuhun mennessä.
Lopputalvesta 2022 kolme Helsingin käräjäoikeuden tuomaria hylkäsi syytteet yleisesti ”Raamattukäräjinä” tunnetussa tapauksessa. Valtiosyyttäjä Anu Mantilan johdolla syyttäjä valitti päätöksestä hovioikeuteen. Nyt on vuoro kolmen hovioikeudenneuvoksen kuulla syyttäjän ja puolustuksen argumentit ja ottaa kantaa uskonnon- ja sananvapauteen Suomessa.
Mistä on kyse?
Syytteessä on kyse syyttäjän näkemyksestä, että Päivi Räsäsen kirjoitus Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi, Pride kulkuetta koskenut Twiitti ja keskustelu Ruben Stillerin radio-ohjelmassa olisivat kiihottamista kansanryhmää vastaan. Tähän mennessä poliisi on pamflettikirjoitukseen liittyen todennut esitutkinnassa, ettei kirjoitus riko lakia ja viimeisimpänä käräjäoikeus päätyi samaan lopputulemaan.
Syytteet ovat herättäneet kansallista ja kansainvälistä huomiota, sillä niiden on arvioitu vaarantavan sanan- ja uskonnonvapautta. Myös syytteiden oikeudellisuutta on kyseenalaistettu. Käräjäoikeuden päätöksen jälkeen Yleisradio julkaisi uutisen: Syyttäjä laittoi Päivi Räsäsen suuhun sanoja, joita tämä ei ollut lausunut – Yle kävi läpi virheelliset väitteet. Myöhemmässä Ylen uutisessa Valtionsyyttäjä Anu Mantila ilmoitti tyytymättömyytensä tuomioon ja kertoi syyttäjän velvollisuuden olevan kertoa, mikä Räsäsen lausumien merkityssisältö on eli miten lausumia on objektiivisesti tulkittava: Syyttäjä kiistää esittäneensä väärää tietoa Päivi Räsäsen lausumista – lyttää vapauttavan tuomion ja selittää tulkintaeroja hevosesimerkillä
Mielenosoitus uskonnon- ja sananvapauden puolesta
Suuri joukko mielenosoittajia oli kokoontunut sateisesta säästä huolimatta jo aikaisin aamusta puolustamaan sanan- ja uskonnonvapautta Helsingin hovioikeuden eteen. Kansanedustaja Päivi Räsänen ja Piispa Juhana Pohjola molemmat pysähtyivät tervehtimään mielenosoitusta ja juttelemaan läsnäolijoiden kanssa.
Piispa Juhana Pohjola kiitti mielenosoitukseen osallistujia:
“Te annatte kasvot ja äänet niille tuhansille ja tuhansille suomalaisille, joiden rukoukset ja ajatukset ovat täällä meidän kanssamme. En ollenkaan liioittele sanoessani, että miljoonat kristityt ympäri maailmaa rukoilevat tänään tämän oikeuskäsittelyn puolesta. Kiitos että te annatte kasvot ja äänet täällä paikan päällä.”
Kansanedustaja Päivi Räsänen tervehti mielenosoitusta kiittämällä tuesta ja muistuttamalla valtiosyyttäjän sanoista käräjäoikeudessa.
“Toivon, että evankeliumin sanoma voisi tulla esiin. Valtiosyyttäjä käräjäsalissa totesi, että näkemykseni pohjautuu kansainväliseen uskonnolliseen näkemykseen “vihaa syntiä ja rakasta syntistä”. Ajattelen, että siinä mentiin tosi syvälle kristillisen uskon ytimeen, koska jos puhutaan synnistä, niin se on jotain, mikä on Jumalan ja ihmisen välillä. Me kaikki ihmiset ollaan ihan samalla viivalla Jumalan edessä, koska me kaikki ollaan yhtä lailla syntisiä. Me ollaan kaikki myös arvokkaita Jumalan kuvaksi luotuja. Kaikki ollaan armon tarpeessa. Ajattelen, että jos tällainen ajattelu kielletään, jos kielletään se, että Jumalan edessä olemme arvokkaita mutta syntisiä, armon tarpeessa ja Jumala rakastaa syntistä ihmistä, niin silloinhan kielletään kristinuskon ydin. Sen takia pidän täysin mahdottomana että hovioikeudesta voisi tulla sellaista päätöstä, että tällainen opetus kiellettäisiin.”
Tiedotusvälineet läsnä runsaslukuisesti
Hovioikeuden edessä oli myös paljon median edustajia, käräjäoikeuden tapaan myös hovioikeuden käsittelystä tehtiin useampaa suoraa lähetystä. Suomessa ja Euroopassakin poikkeuksellinen tapaus kiinnostaa laajasti median lisäksi myös kansainvälisiä sanan- ja uskonnonvapauteen keskittyviä kansalaisjärjestöjä. Sisällä hovioikeudessa median ja kansalaisjärjestöjen edustajat haastattelivat Päivi Räsästä ja Juhana Pohjolaa.
Hovioikeuden käsittely
Hovioikeuden istunto alkoi syyttäjän tekemän valituksen ja syytettyjen vastausten lukemisella. Tämän jälkeen syyttäjä halusi esitellä periaatteellisia näkökulmia ja oikeuslähteitä ennen asiaesittelyä, mikä poikkeaa normaalista oikeudenkäynti järjestyksestä. Käytännössä syyttäjä piti loppulausunnon kaltaisen esityksen. Esityksen perusteet olivat olennaisilta osiltaan samat kuin käräjäoikeudessa, pohjana on syyttäjän ilmaisena “objektiivinen tulkinta” siitä, mitä Päivi Räsänen on sanonut ja kirjoittanut ja mitä on niillä tarkoittanut.
Päivi Räsäsen oikeusavustaja Matti Sankamo aloitti oman asiaesittelynsä kyseenalaistamalla syyttäjän valitseman tavan aloittaa loppulausunto tyyppisellä esityksellä ja toteamalla suoraan syyttäjän esittämien tulkintojen olevan virheellisiä, jopa valheellisia. Puolustuksen asiaesittelyssä esiteltiin pamfletin, twiitin ja radio-ohjelman tosiasiallinen asiasisältö ja esitettiin selkeästi, kuinka syyttäjän tulkinnat ovat virheellisiä.
Piispa Juhana Pohjolan ja Suomen Luther-säätiön oikeusavustaja Jyrki Anttinen toi asiaesittelyssä esille rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen rikkovia seikkoja syytteessä. Syyttäjä ei ole tuonut esille vaaditulla tavalla teon suorittamisajankohtaa ja syyttäjä on käyttänyt syytteessään virheellisellä tavalla perustuslain yleisiä ja ohjaavia säännöksiä laajentamaan rikoslain tarkkarajaisia säännöksiä.
Asiaesittely päättyy lounastaukoon, jonka jälkeen vuorossa on kirjalliset todistelut ja henkilötodistelut. Loppulausunnot esitetään huomenna perjantaina.
Lähetyshiippakunnan kansliassa tapahtuu muutoksia syyskuun alusta lähtien. Pitkään Suomen Luther-säätiössä ja Lähetyshiippakunnassa palvellut Eeva Pitkäranta on ilmoittanut päättävänsä työsuhteensa. Hänen tilalleen on nimitetty jo kolmen vuoden ajan Eevan opintovapaan sijaisena toiminut Asko Iso-Kungas. Työnkuva on myös osittain muuttunut ja sen myötä kansliasihteerin nimike muuttuu samalla talouspäälliköksi.
Eeva Pitkäranta. Kuva: Kari Puustinen
Eri yhteyksistä monille tutuksi tullut Eeva opiskelee tällä hetkellä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa logistiikkainsinööriksi. Valmistuminen on näköpiirissä vuoden kuluttua. Eeva kertoo jättävänsä paikkansa Luther-säätiön työntekijänä haikein mielin: – Kuluneet vuodet Luther-säätiön tiedotussihteerinä ovat olleet ikimuistoiset. On ollut etuoikeus saada seurata aitiopaikalta Luther-säätiön ja Lähetyshiippakunnan kasvua Koinonian rakennustyömaalta piispanvihkimyksiin ja maksuliikenteen hoidosta kokoussihteerin tehtäviin. Nyt on aika jatkaa Jesajan seurakunnan rivijäsenenä ja katsoa, minne hyvä Herramme valmistumisen jälkeen johdattaa.
Asko Iso-Kungas. Kuva: Matti Reinikka
Keski-Pohjanmaalta Kannuksesta lähtöisin oleva Asko asuu nyt Riihimäellä ja kuuluu Hyvinkään Ruutin luterilaiseen seurakuntaan. Tradenomin ja teologian maisterin koulutus antavat hänelle osaamista tehtävän hoitoon. Lähetyshiippakunnan vs. kansliasihteeriksi Asko siirtyi Kustannus Oy Uuden Tien kirjanpitäjän pöydän ääreltä. – Eurot ovat kaikkialla euroja ja niitä tarvitaan asioiden järjestämisessä. Hengellisessä ja kirkollisessa viitekehyksessä talous on sivuseikka, joskin usein esillä. Tarpeita on monenlaisia ja silti kokonaisuus täytyy hallita. Koen, että on ilo ja luottamuksen osoitus saada olla näinkin vastuullisella paikalla, Asko kuvailee tuntojaan.
Askon tehtäväkuva on laaja, vaikka nimikkeen mukaisesti painottuu talouteen. Talouspäällikkönä Askon tehtävä on tuottaa taloutta koskevaa tietoa Lähetyshiippakunnan ja Suomen Luther-säätiön päätöksenteon tueksi ja tilannekuvan saamiseksi. Käytännössä hän siis hoitaa kirjanpitoa, palkanlaskentaa, maksuliikennettä ja monia kirkon käytännön asioita kanslian puitteissa. Asko myös osallistuu omalta osaltaan kirkon hallinnon hoitamiseen niin, että seurakunnat tietävät, missä menevät ja pystyvät suunnittelemaan talouttaan. Asko toimii tiiviissä yhteistyössä erityisesti hiippakuntasihteerin, sekä päivittäisjohtamisesta ja talouspäätöksistä vastuussa olevan hiippakuntadekaanin kanssa.
Piispa Juhana Pohjola ja Kansanedustaja Päivi Räsänen ennen käräjäoikeuden istunnon alkua
Valtakunnansyyttäjän nostama syyte kansanedustaja Päivi Räsästä, piispa Juhana Pohjolaa, Suomen Luther-säätiötä ja Yleisradiota vastaan on siirtymässä seuraavaan vaiheeseen. Yleisesti ”Raamattukäräjinä” tunnetussa oikeudenkäynnissä Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteet perusteellisessa päätöksessään 30.3.2022, mutta syyttäjä valitti päätöksestä hovioikeuteen. Syyttäjän pyynnöstä tulevalle viikolle suunniteltu hovioikeuden käsittelyä siirrettiin reilulla viikolla. Helsingin hovioikeus käsittelee asiaa salissa 1 torstaina 31.8. ja salissa 3 perjantaina 1.9.
Kutsumme kaikki seurakuntalaiset ja muut tämän uutisen lukijat rukoilemaan hovioikeuden käsittelyn puolesta. Tapahtukoon Hyvän Jumalan tahto yhteiskunnassamme.
Syytteessä on kyse syyttäjän näkemyksestä, että Päivi Räsäsen kirjoitus Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi, Pride kulkuetta koskenut Twiitti ja keskustelu Ruben Stillerin radio-ohjelmassa olisivat kiihottamista kansanryhmää vastaan. Tähän mennessä poliisi on pamflettikirjoitukseen liittyen todennut esitutkinnassa, ettei kirjoitus riko lakia ja viimeisimpänä käräjäoikeus päätyi samaan lopputulemaan.
Syytteet ovat herättäneet kansallista ja kansainvälistä huomiota, sillä niiden on arvioitu vaarantavan sanan- ja uskonnonvapautta. Myös syytteiden oikeudellisuutta on kyseenalaistettu. Käräjäoikeuden päätöksen jälkeen Yleisradio julkaisi uutisen: Syyttäjä laittoi Päivi Räsäsen suuhun sanoja, joita tämä ei ollut lausunut – Yle kävi läpi virheelliset väitteet. Myöhemmässä Ylen uutisessa Valtionsyyttäjä Anu Mantila ilmoitti tyytymättömyytensä tuomioon ja kertoi syyttäjän velvollisuuden olevan kertoa, mikä Räsäsen lausumien merkityssisältö on eli miten lausumia on objektiivisesti tulkittava: Syyttäjä kiistää esittäneensä väärää tietoa Päivi Räsäsen lausumista – lyttää vapauttavan tuomion ja selittää tulkintaeroja hevosesimerkillä
Tapauksen saama kansainvälinen huomio on huomattava ja odotettavissa on, että hovioikeuden käsittelyn huomioivat kotimaisten mediatalojen lisäksi myös kansainväliset uutistoimistot. Sananvapaus ja uskonnonvapaus ovat edelleen ja laajalti tärkeitä asioita länsimaisissa oikeusvaltioissa.
Osana asian saamaa huomioita Kansainvälinen luterilainen neuvosto, International Lutheran Council ILC, on julkaissut uudelleen ja käräjäoikeuden käsittelyn alla julkaisemansa tuen ilmauksen kansanedustaja Päivi Räsäselle ja piispa Juhana Pohjolalle. ILC on kymmenien tunnustuksellisten luterilaisten kirkkojen yhteinen järjestö, jonka jäsen Lähetyshiippakuntakin on. Tuen ilmauksen on erikseen allekirjoittanut myös Lähetyshiippakunnan sisarkirkon, Yhdysvaltalaisen Missouri-synodin (Lutheran Church Missouri Synod LCMS) johto. Tuen ilmaus on luettavissa englanniksi oheisesta pdf-tiedostosta: An Update and Reaffirmation–A Protest and Call for Free Religious Speech in Finland – English – LCMS ILC 20230720.
