Kevään jäsenkyselyn tuloksia
30.8.2024
Raamattuopiston kirkkosalissa laulettiin innokkaasti.
Ester, synnin yössä me loistamme, tähdet kädessä Kristuksen. Milloin Kristus kointähti koittaa ja tullessaan ikuisen aamun tuo?
Yli viisikymmenpäinen lapsijoukko laulaa upouutta leirilaulua Suomen Raamattuopistolla, jossa pidettiin 19. – 21. kesäkuuta lasten ja varhaisnuorten ”Ester ja Mordokai” -leri. Aiempina vuosina on leireillä kuultu jo ikivihreiksi muodostuneet laulut mm. Daavidista, Joosuasta ja Eliasta. Tästä pastori Juuso Mäkisen säveltämästä laulusta voi odottaa samanlaista kestosuosikkia.
Leirillä käydään läpi Esterin kirjaa. Isosten esittämissä näytelmäjaksoissa sukelletaan Suusaniin, mahtavan Persian valtakunnan pääkaupunkiin, jossa seurataan Ester-nimistä juutalaistyttöä, josta tulee itse Persian suurkuninkaan Ahasveroksen eli Kserkseen puoliso. Tarinan draama syntyy, kun Esterin kasvatti-isä Mordokai ei suostu kumartamaan Persian pääministeriä Haamania, Hammedatan poikaa. Tämän takia Haaman päättää tuhota Jumalan kansan. Näytelmäjaksot ovat mukaansatempaavia ja komeasti puvustettuja. Täytyy myös ihailla isosten heittäytymistä rooleihinsa!
Ester ja Mordokai -näytelmä isosten näyttelemänä
Haaman suuttui, koska Mordokai ei palvo, arpoo päivän uskovien tuhoksi. Pääsiäinen vaihtui valitukseen, pelastus paaston surkeuteen.
Draamaosuuksien jälkeen siirrytään luokkatiloihin pastoreiden Juuso Mäkisen ja Aki Lahden opetustunneille. Vaikka ulkona on kova helle, sisällä Raamattuopiston luokissa on mukavan viileää. Lapset lukevat Esterin kirjaa läpi jae jakeelta ja saavat oppia, kuinka Jumala johdattaa kansaansa usein mahdottomiltakin tuntuvien tilanteiden läpi. Vaikka vastustajat raivoavat, on Jumala kuitenkin salatulla tavalla johdattamassa omiaan.
Juuso-pastori ja lasten opetustunti
Opiston ruuat maistuvat ja on ulkoleikkien vuoro. Talkoolaisten urakoimat kymmenet vesi-ilmapallot saavat kyytiä kun eri ryhmiksi jaetut leiriläiset käyvät taistoon vesipyssyjen ja vesipallojen voimin. Ryhmät kisaavat myös leiriolympialaisissa ja muissa leikkimielisissä kisoissa.
Vesisotaa!
Leirin maallikkovetäjänä toimii Heidi Savolainen, joka nuoresta iästään huolimatta on todellinen kesäleirien veteraani.
– Tämä on muistaakseni 20. leiri, jossa olen vastuutehtävissä. Lasten riemu puhuttelee vuosi vuodelta. Ihastuin itse jo 7-vuotiaana leirien tunnelmaan. Aikuiset ja isoset loivat rakastavan ja välittävän ympäristön, jossa lapsen on turvallista olla. Sitten myöhemmin isosen rooli alkoi kiinnostaa myös minua.
Heidi ja leirin lapsia
Heidi haluaakin nostaa isosten merkityksen lapsille. Hänen mielestään isosten koulutukseen kannattaa ehdottomasti satsata esimerkiksi isosleirin muodossa.
-Isosena oleminen on merkittävää työtä ja sillä on pitkällä tähtäimellä suuri arvo sekä lapsille, että myös isoselle itselleen, sillä hän oppii leirilllä vastuun kantamista ja velvollisuuden tunnetta. Usein lapset muistavatkin leireiltä juuri isoset, ei niinkään meitä aikuisia, Heidi nauraa.
Heidiä kiinnostaa kehittää leiritoimintaa edelleen. Hän on alkanut myös opiskella yhteisöpedagogiaa.
– Jokaisesta leiristä oppii. Tämä on ollut suurin leiri tähän asti. Vähän harmittaa se, että en ole ehtinyt kohdata kunnolla kaikkia lapsia. Täytyy olla kuitenkin kiitollinen, että kaikki on mennyt hyvin ilman haavereita!
Kun leiri lähestyy loppuaan, myös Esterin tarina huipentuu. Juutalaisten tuhoamista vaatinut Haaman joutuu itse hirsipuuhun jonka hän oli pystyttänyt juutalaiselle Mordokanille. Pastori Juuso Mäkinen kysyy opetuksessaan, ketkä ovat Esterin kirjan päähenkilöitä?
Esterin kirjasta tutun valtikan askartelua
Yksi lapsista oivaltaa henkilön, jota ei kirjassa nimeltä mainita, eli Jeesuksen. Todellakin tässäkin Vanhan Testamentin kirjassa puhutaan Jeesuksesta monella eri tavalla. Ester piilotteli aluksi juutalaisuuttaan, mutta oli lopulta valmis kuolemaan kansansa puolesta. Kuningas osoitti Esteriä armovaltikallaan vapauttaen tämän kuolemanrangaistuksesta.
Jeesus, sinä annoit puolestamme henkes, riipuit puussa syntisijen sijasta. Kolmantena päivänä heräsit, morsiamesi korotit!
Keskiviikkoiltapäivällä vanhemmat tulevat noutamaan lapsiaan ja vietetään lopuksi leirikirkko. Kiitollisena nousee mieleen myös aikuisten lapsille laulamat iltalaulut, jotka päättyivät toivotukseen: ” Kiitos tästä päivästä, se oli mukava, kun Jeesus oli mukana”!
Pihaleikkejä isosten johdolla.
Teksti ja kuvat: Matti Reinikka
Kesän lämpimät kelit tulivat rymisten päälle lyhyen kylmän jakson perään. Suomen kevät- ja kesäsäät ovat tunnetusti oikulliset. En tiedä toista maata jossa vitsaillaan vähälumisesta juhannuksesta. Meillä onkin kansanperintönä kevään alkamisen määrittelyyn käytetty lintujen kevätmuuttoa. Västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. Kesä alkaa sitten keleistä riippumatta suvivirren veisuusta. Lähetyshiippakunnan toiminnassa kesäkausi alkaa, kun kesän leirit alkavat. Tätä kirjoittaessani iso osa leireistä on jo pidetty ja rippileirikin on päättymässä ja osa leireistä on alkamassa ensiviikolla.
Taloudellisesti Lähetyshiippakunnan toiminta on nauttinut koko kevään ”lämpimistä ilmoista”. Varsinainen toiminta on toukokuun lopulla ylijäämäinen 32 627€. Suuri kiitos kaikille lahjoittajille! Viime vuonna toukokuun lopulla talous oli -38 297€ alijäämäinen, joten muutos on hurjan hieno. Vuoden 2022 alijäämä oli kokonaisuudessaan lopulta -132 083€. Suunnan kääntyminen on todella tärkeää.
| Keskeiset luvut 1-5/2023: | Tulot | Menot | Tulos |
| Lähetyshiippakunta | 123 873 | 103 445 | 20 428 |
| Luther-säätiön seurakunnat yhteensä | 701 079 | 705 474 | -4 395 |
| Luther-säätiön oma toiminta | 78 986 | 62 393 | 16 593 |
| Luther-säätiön toiminta yhteensä | 903 937 | 871 310 | 32 627 |
Lähetyshiippakunnan osalta ylijäämä on tarkoituksellinen toukokuun lopulla, budjetissa on varauduttu kesäleirien kustannuksiin. Erikseen on kuitenkin nostettava esille kahvirahakeräysten merkitys, niiden avulla on kerätty mukavasti tuloja eri työaloille.
Luther-säätiön oman toiminnan ylijäämä selittyy suurelta osin Koinonia-keskuksen remonttiin saadulla lahjoituksella, joka mahdollistaa ilmastoinnin korjaamisen ja ajanmukaistamisen. Ilmastoinnin remontti on tarpeellinen, nykyisellään ilmastointi ei riitä, kun tupa on täynnä.
Seurakuntien toiminta on hieman alijäämäinen, mutta huomionarvoista on se, että seurakunnat ovat budjetoineet tuloikseen tälle vuodelle noin 140 000 € kuukaudessa. Kevään aikana tähän on päästy lähes euron tarkkuudella.
Kesä- ja heinäkuut ovat olleet lähes joka vuosi alijäämäiset. Viime vuonna kesäkuu oli alijäämäinen -37 000 € ja heinäkuu -42 000 €. Tähän vaikuttavat olennaisesti menojen kasvu, eli kesäkuussa maksettavat kevään matkakululaskut, heinäkuussa maksettavat lomarahat ja kesät tapahtumien, kuten kesäleirien ja kesäjuhlan kulujen ajoittuminen kesään. Kesän aikana tulot eivät riitä kattamaan kasvaneita menoja ja lisäksi monena kesänä tulot ovat hieman laskeneet kevätkaudesta. Näin meillä on normaalisti tilanne, jossa kevätkaudella kerätään puskuria kesäkuun kattamiseen ja syksyllä kurotaan umpeen heinäkuun alijäämää.
Täydet leirit ovat upea asia. Seurakunnissamme on paljon lapsiperheitä ja kesäleirit ovat odotettuja. Lasten-, varhaisnuorten-, ja nuorten leirit on pidetty hinnaltaan kohtuullisina, jotta leirin hinta ei tulisi kynnykseksi kenellekään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että leirikustannuksista osa katetaan seurakuntien maksamilla hiippakuntamaksuilla, eli seurakuntalaisten lahjoituksilla ja kolehdeilla.
Kesään ajoittuu myös merkittäviä palkkakustannuksia. Kesäkuussa pastorit laskuttavat kevään matkakuluja ja pitkien etäisyyksien maassamme, jossa pastoreilla on useampi messu toimitettavana sunnuntaina, kertyy kilometrejä. Lisäksi heinäkuun alussa maksetaan ”lomarahat”. Kirjanpidollisesti tähän on varauduttu jo edeltävästi, mutta pankkitilillä tämä toki näkyy.
Paras lääke kesän alijäämän pienentämiseen on pitää huoli siitä, ettei seurakuntien tulot pääse tippumaan kesän aikana, jolloin monen seurakunnan toiminta hieman supistuu ja seurakuntalaiset lomailevat. Muistetaan omaa seurakuntaa taloudellisesti myös kesällä, vaikka messuun emme pääsisikään. Tilisiirtona tapahtuva säännöllinen ja toistuvaksi tehty kannatusmaksu verkkopankissa helpottaa tätä huomattavasti. Oman seurakuntasi kannatustiedot löydät seurakunnan sivuilta tai osoitteesta www.lhpk.fi/kannatus
Jos sinulla on mahdollisuus antaa kesällä tukea myös hiippakunnan työaloille, olisi se upea asia. Lastenleirit, rippikoulu ja kesäjuhla tapahtumina ovat kesällä erityisesti esillä, mutta myös Studio Kryptan ohjelmia julkaistaan kesällä. Alla on tiedot tilisiirron tai MobilePay maksun tekemiseen.
Siunattua kesää kaikille, nähdään kesäjuhlassa Loimaalla elokuussa!
Saaja: Suomen Luther-säätiö
Tili: FI59 1023 3000 2354 52
Viitteet:
Lapsi- ja varhaisnuorisotyö: 1384
Nuorisotyö: 2341
Kesäjuhlat: 1805
Studio Krypta / Mediatyö: 8222
Lapsi- ja varhaisnuorisotyö: 47356
Nuorisotyö: 92674
Studio Krypta / Mediatyö: 76225
Lähetyshiippakunnan kesäjuhlat: 85184
Leiriläiset kokoontuneena rantaan kuuntelemaan pastori Eero Pihlavan ohjeita.
Vuoden 2023 Lähetyshiippakunnan rippileiri on lähtenyt käyntiin hyvissä tunnelmissa. Leiri alkoi maanantaina 5. kesäkuuta Loimaan Mellilässä tuulisella, mutta aurinkoisella säällä. Ympäri Suomea saapui 23 riparilaista Mustajärven leirikeskukselle, missä pastorit Eero Pihlava sekä Pekka Hyppönen ja vetäjä Jenni Typpö toivottivat nuorukaiset tervetulleiksi isostiimin kanssa. Rippileirillä on tänä vuonna kuusi isosta: Johanna Rauha, Simeon Nieminen, Miika Miettinen, Päivikki Nokelainen, Emmy Jääskeläinen sekä Hilla Holappa.
Leirikeskusalueella oli vielä pienimuotoisia rakennusprojekteja riparilaisten saapuessa, mutta se ei estänyt meitä välittömästi käynnistämään pihaleikkejä. Onneksi työmiehet poistuivatkin pian alueelta. Jalkapallopelien ja hernepussin heiton lisäksi kerkesimme leikkiä monia piirileikkejä ennen leirin varsinaisesti aloittavaa ruokailua.
Tuulesta huolimatta saimme nostettua lipun salkoon. Lyhyen rukoushetken jälkeen oli vuorossa tehokkaaksi todettu nimienopetteluleikki. Leikissä seisoimme ulkona ringissä ja jokainen vuorollaan kertoi nimensä sekä oman nimen alkukirjaimella alkavan eläimen, esimerkiksi ”Jenni jänis”. Jonossa seuraavan piti oman nimen ja eläimen kertomisen lisäksi luetella kaikkien edellisten nimet ja eläimet. Tehtävä tietysti hankaloitui sitä enemmän, mitä pidemmälle ringissä edettiin. Oli hauskaa huomata, kuinka monella eläimet painuivat nimiä helpommin muistiin. Nimiä ja eläimiä tuli toisteltua sen verran, että me isoset muistimme suurimman osan leiriläisten nimistä jo heti tämän ensimmäisen tutustumisleikin jälkeen.
Leiriläiset on jaettu kuuteen 3-4 hengen ryhmään. Jokainen isonen johtaa yhtä ryhmää. Näissä ryhmissä muun muassa pidämme raamiksia sekä kisailemme. Ensimmäisenä leiripäivänä kiersimme ryhmissä myös ryhmäytysrasteja, joissa esimerkiksi rakensimme haloista korkeita torneja, kuljimme sokkona ”miinakentän” läpi ja luimme Katekismusta.
Iltapalan ja lyhyen iltaohjelman jälkeen laskimme lipun ja keräännyimme leirikeskuksen pieneen kappeliin illan rukoushetken, completoriumin, ajaksi. Matka sekä ensimmäisen leiripäivän tiivis ohjelma väsytti itse kutakin, ja moni kaipasi illan tullessa pian jo nukkumaan. Lyhyen palaverin jälkeen isoset ja vetäjät kävivät laulamassa leiriläisille ja leiriläiset luovuttivat puhelimensa melko yhteistyökykyisesti yön ajaksi pois.
Seuraava päivä valkeni aurinkoisin tunnelmin, vaikka osalla ensimmäinen yö uudessa paikassa saattoikin olla tavallista kehnompi. Aamupalalla oli onneksi kahvia tarjolla halukkaille, ja pian päivän touhut lähtivätkin sutjakkaasti käyntiin.
Rippileirin ensimmäiset raamikset pidimme eri puolilla leirialuetta Mailis Janatuisen tekemällä Rippisraamis-kaavalla. Luimme yhdessä raamatunkohtia ja pohdimme sitten tekstiin liittyviä asioita ja kysymyksiä. Ennen lounasta Pekka Hyppönen piti opetuksen laista ja evankeliumista.
Ruoan jälkeen oli vuorossa isosten keksimää kisailua ulkona. Tehtävänä oli ryhmissä etsiä annetut raamatunkohdat ja poimia tekstistä tietyt sanat. Nuo sanat olivat suurimmaksi osaksi konkreettisia esineitä tai asioita, kuten ”banaani”, ja kunkin ryhmästä piti vuorollaan viedä leikin vetäjille tuo kyseinen asia, mikä sanassa aina vuorollaan luki.
Myöhemmin pelasimme kaikenlaista lentopallokentällä ja frisbeetäkin heiteltiin. Päiväjuoman jälkeen oli opetus raamatun tuntemuksesta ja käytöstä sekä pelastushistoriasta. Leiriläiset aloittivat myös oppimispäiväkirjaa. Kun päivällinen oli syöty, pääsimme saunaan ja uimaan.
Iltaohjelmassa pelasimme tyynyrallia ja tutustumisleikkiä. Leiriläiset saivat ensimakua joka ilta jatkuvaan satuun sekä leiriuutisiin. Kyseisen illan uutisten mukaan Mellilästä on löydetty uusi eliölaji, joka on nimetty ”riparius mustiloimukseksi” eli suomeksi suolaiskiaiseksi. Suolaiskiaiset ovat pystykasvuisia, merkillisesti ääntelehtiviä otuksia (oikeastihan nämä niin sanotut suolaiskiaiset ovat siis riparilaiset, vetäjät ja isoset täällä tämän vuoden riparilla). Lauloimme muiden laulujen lisäksi virren 773, jota tulemme laulamaan ja harjoittelemaan vielä lukuisia kertoja, sillä tarkoituksena on esittää virsi sunnuntain retkipäivänä Turun messussa Paavalin seurakunnalle.
Completoriumissa saimme kuulla myös henkilökohtaisia kokemuksia kauan sitten käydystä rippikoulusta ja uskosta. Päivän päätteeksi isos- ja vetäjätiimin voimin kävimme laulamassa ”Ilta on tullut luojani” ja toivottomassa hyvää yötä lorun sanoin: ”Hyvää yötä, Jeesus myötä, kiitos tästä päivästä, se oli mukava, kun Jeesus oli mukana.”
Niin vetäjät, isoset kuin leiriläiset olivat ottaneet leirille mukaan monenlaisia soittimia. Paikalla on paljon musikaalisesti lahjakkaita nuoria. Virsiä ja lauluja säestämme vuoroin pianon, kalimban, huilun, kanteleen, ukulelen, useamman kitaran tai sähkökitaran voimin.
Ottaen huomioon sen, että tänä vuonna meillä ei ollut aloitusviikonloppua ennen rippileiriä, leirihenki alkoi muodostua todella nopeasti jo ensimmäisten päivien aikana. Olemme päässeet hyvin leirielämän vauhtiin. Leiriläiset ovat todella ihania ja tuttavallisia. Meillä isosilla on suuri kunnia olla näiden tyyppien tukena.
Meillä on ihan huikeat leiriläiset sekä isostiimi ja vetäjät. Nämä vajaat kaksi viikkoa varmasti hujahtavat nopeasti ohi ja lähdön hetket tulevat olemaan todella haikeat. Toivon, että ripari jäisi mukavana muistona rippikoululaisten mieleen, ja niin se varmaan monella jääkin. Toivon, että saamme uusia tärkeitä tuttavuuksia. Voin omasta kokemuksestani sanoa, että riparilta saadut kaverit ovat tärkeitä, ja ystävyys useimmiten kestää pitkään.
Leiriläisen haastattelu
- Kuka olet?
– Ellamaija Mikkonen
- Oletko ollut riparia ennen leireillä, esim. lasten tai nuorten leirillä?
– Joo, oon ollu.
- Mitä odotit/odotat eniten riparista?
– Uusia kavereita ja opetuksia.
- Mites ulkoläksyt?
– Ne oli hankala aloittaa, mutta sitten, kun pääsi vauhtiin, ne meni aika helposti.
- Tunsitko toisia leiriläisiä ennen kun tulit riparille?
– Tiesin ehkä noin 40 %.
- Miten kuvailisit leiriporukkaa?
– Kaikki on tosi kivoja.
- Millä yhdellä adjektiivilla kuvailisit tätä leiripaikkaa (rakennus, ympäristö)?
– Rauhallinen.
- Mistä olet erityisesti tykännyt näin alkuleiristä?
– Erilaisista kilpailuista tai peleistä, ja iltaohjelmat on ollu hyviä sekä ruoka.
Teksti: Päivikki Nokelainen
Kuva: Johanna Rauha
Kiponniemeen kokoontui nelisenkymmentä Lähetyshiippakunnan työntekijää.
Kiponniemen toimintakeskuksella Vesangalla pantapaidat vilisivät ja hyväntahtoinen huumori hersyi, kun nelikymmenhenkinen joukko Lähetyshiippakunnan työntekijöitä kokoontui vuotuisille työntekijäpäiville 22.–24. toukokuuta. Piispat, pastorit, OTO-pastorit ja muut työntekijät käsittelivät yhdessä Lähetyshiippakunnan ajankohtaisia asioita ja teologisia kysymyksiä. Samalla päivät tarjosivat työyhteisölle tärkeän mahdollisuuden kohdata kasvokkain ja nauttia yhdessäolosta.
Työntekijäpäivät alkoivat maanantaina yhteisellä rippipalveluksella jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan. Sen jälkeen hiippakuntadekaani Joel Kerosuo varusti kuulijoita työhönsä ajankohtaisilla huomioillaan ja aluerovasti Markus Pöyry luennoi lopun aikoja koskevasta raamatuntulkinnasta. Päivän viimeisenä ohjelmanumerona emerituspiispat Matti Väisänen ja Risto Soramies jakoivat paimenviran sekä vahvan elämänkokemuksen mukanaan tuomaa viisautta nuoremmille kuulijoilleen. Aluerovasti Kalle Väätäisen haastattelemana he tulivat kertoneeksi syvällisesti, mutta hauskasti muun muassa elämänsä noloimmasta hetkestä ja hengellisestä perinnöstään.
Pastori Kalle Väätäinen haastattelee eläkeläispiispojamme Matti Väisäsästä ja Risto Soramiestä.
Tiistaiaamuna osallistujat tutustuivat Lähetyshiippakunnan kanslian ajankohtaisiin asioihin. Sen jälkeen pastori Jari Kekäle johdatteli heidät pohtimaan tunteiden käsittelyn merkitystä yksittäisen ihmisen, perheen ja seurakunnan elämässä. Piispan katsauksessa Juhana Pohjola tarkasteli Lähetyshiippakunnan tämänhetkisiä teemoja paimenuuden näkökulmasta. Pastori Juuso Mäkinen luennoi kirkkokasvatuksesta, jota on viime aikoina tutkinut ja josta hän on kirjoittanut kirjan pastorien käyttöön.
Työntekijäpäiville osallistui myös Suomen vierailulla ollut Ghanan luterilaisen kirkon piispa John Donkoh. Hän kertoi itsestään ja kirkkonsa kuulumisista keskiviikkopäivän aluksi. Pastori Petri Hiltunen kertoi puolestaan edellisen viikon matkastaan Israelin lähetyskohteeseen. Tämän jälkeen oli pastori Jarno Gummeruksen vuoro käsitellä ihmisten kohtaamisen taitoa aiemman työkokemuksensa mukanaan tuomalla viisaudella.
Piispa John Donkoh pastori Samuli Siikavirran haastateltavana.
Tänäkin vuonna työntekijäpäivien ohjelmaa rytmittivät hetkipalvelukset, joissa yhteen kokoontunut työyhteisö sai tulla taivaallisen työnantajansa rohkaisemaksi ja ravitsemaksi Sanan kautta. Kesäisessä säässä vietetyt päivät olivat monella tapaa hyvin antoisat. Joku kommentoikin, että ne olivat yhdet parhaimmista, jotka on vuosien saatossa järjestetty.
Kuvat: Sami Niemi
Maria, Sahar, Emil, Paul, Boris ja Ben. Saharin ja Marian lapset Adiel ja Thea sekä Paulin tytär Naomi
Sain tehdä 17.-20. toukokuuta opetus- ja messumatkan Tel Aviviin. Siellä on vuoden alusta lähtien kokoontunut pieni joukko juutalaiskristittyjä viettämään jumalanpalvelusta kerran kuukaudessa. Messuja ovat aikaisemmin pitäneet Ruotsin lähetysprovinssin pastorit; sain olla ensimmäisenä suomalaisena
pastorina tässä arvokkaassa tehtävässä.
Noin kymmenen hengen joukko kokoontui sapatin iltana Sahar ja Maria Sadlovsky Goldin asunnon olohuoneeseen Tel Avivin eteläosan Florentiniin. Alkoi iloinen puheensorina heprean, englannin, saksan ja ruotsin kielellä. Pikkuhiljaa väki hiljentyi kuuntelemaan opetustani kirkon seitsemästä tuntomerkistä.
Kuulijat seurasivat herpaantumatta opetusta ja osallistuivat siihen aktiivisesti nyökkäämällä, kommentoimalla ja kysymällä. Erityisesti tuntomerkeistä seitsemäs eli Pyhä Risti, tuntui olevan heille hyvin omakohtainen. Moni oli jo joutunut kokemaan vaivaa ja vainoa Kristuksen nimen ja evankeliumin tähden.
Rohkeasti he halusivat kuitenkin tunnustautua Jeesuksen omiksi. Oli koskettavaa hiljentyä opetuksen jälkeen yhteiseen jumalanpalvelukseen. Se tapahtui Amerikan ja Ruotsin luterilaisten liturgioiden mukaisesti. Sahar kuitenkin lauloi hepreaksi päivän psalmin ja luki raamatunkohdat hepreaksi.
Päämääränä on luoda juutalaisen perinteen pohjalta täysin hepreankielinen luterilainen jumalanpalvelus. Tämä vaatii vielä työstämistä.
Saarnasin messussa englanniksi siitä, miten Pyhä Henki on meidän Puolustajamme kaikki vihollisia vastaan; Saatanaa, syntiä, omaa lihaa, kuolemaa ja langennutta maailmaa vastaan. Hän johtaa meidät koko totuuteen eli Häneen, joka kerran sanoi: ”Minä olen Tie, Totuus ja Elämä”. Seurakunta nyökkäili taas innostuneena.
Saattoi syvästi aistia sen kiitollisuuden ja ilon, jolla tämä pieni lauma polvistui ehtoollispöytään ja vastaanotti Kristuksen ruumiin ja veren syntiensä anteeksiantamiseksi. Joillekin tämä oli ensimmäisiä kertoja elämässä, kun he pääsivät Herran pöytään. Joku oli vasta taannoin kastettu Kristukseen.
Kovaääninen puheensorina täytti taas huoneen, kun ryhdyttiin nauttimaan sapattiateriaa, joka tapahtui nyyttäriperiaatteella. Oli hämmästyttävää nähdä, miten yhtenäinen oli joukko, jonka juuret ovat maailman eri laidoilla; Siperiassa, Jemenissä, Saksassa, Amerikassa, Puolassa, Ukrainassa, Ruotsissa – ja Suomessa. Vain Kristus on lahjoittaa tällaisen yhteyden ihmeen.
Sahar Sadlovsky Gold on parhaillaan opiskelemassa Ruotsissa teologiaa. Hänen tavoitteena on suorittaa siellä loppututkinto ja tulla vihityksi luterilaisen pastorin virkaan Tel Aviviin. Matkaa on vielä seurakunnan viralliseen perustamiseen, yhteisen kokoontumistilan löytämiseen, paikalliseen vastuun ottamiseen taloudesta ja toiminnasta jne. Joukko on kuitenkin hyvällä tiellä ja uskoo, että eräänä päivänä Tel Avivin miljoonakaupungin valona on tunnustuksellinen luterilainen heprealainen seurakunta, jolla on vahva näky oman kansansa johdattamisesta Messiaan omaksi. Muistathan rukouksessa tuota pientä tainta Pyhässä maassa.
Lyhyen vierailuni aikana ehdin käydä Saharin kanssa Jaffan ikivanhassa kaupungissa, joka on vain kivenheiton päässä hänen kodistaan. Hiljennyimme kirkossa, joka on rakennuttu sen muistoksi, kun Pietari sai Jaffassa näyn kankaasta, joka laskettiin hänen eteensä. Siinä oli monia juutalaisten saastaisina
pitämiä eläimiä, vertauskuvana meistä pakanoista, jotka nyt kelpaamme Jumalalle Kristuksen tähden. Oli ilo saada olla palauttamassa evankeliumin sanomaa sinne, mistä se kerran lähti liikkeelle, kun juutalaiset apostolit ryhtyivät tuomaan ilosanomaa meille pakanoille. Kerran ”koko Israel” kääntyy (Room. 11).
Petri Hiltunen
Piispa Pohjola saarnaa juhlamessussa Vantaalla
Piispa Juhana Pohjola vieraili sunnuntaina 7.5. Vantaan Pyhän Kolminaisuuden luterilaisessa seurakunnassa sekä Lohjan Pyhän Ristin luterilaisessa seurakunnassa. Juhlamessussa piispa Pohjola saarnasi kolmiyhteisen Jumalan nimestä. Kun pakanatemppeleissä asuu epäjumalien kuvia, Israelin temppelissä asui Jumalan nimi. Uudessa testamentissa olemme saaneet Jumalan nimen kasteessa, niin että meistä kastetuista uskovista on tullut Jumalan nimen asuinsijoja, Kolmiyhteisen Jumalan temppeleitä.
Vantaalla jatkettiin aamuisen piispanmessun jälkeen Håkansbölen kartanolle, missä nautittiin seurakunnan vapaaehtoisten valmistamasta herkullisesta lounaasta, kahvista, kakuista ja hyvästä seurasta. Ilahduttavan iso osa yli 50 messuvieraasta lähti mukaan jatkamaan juhlaa. Piispa kertoi Lähetyshiippakunnan työstä ja vastasi seurakuntalaisten kysymyksiin. Juhana-piispa kertoi samassa yhteydessä, että Vantaan ja Lohjan seurakuntien pastori Juuso Mäkinen on vakinaistettu virassaan Vantaalla.
Iltapäivällä piispa Pohjola ja pastori Mäkinen jatkoivat Lohjalle. Piispanmessua vietettiin klo 16. Messun jälkeen käsiteltiin kahvin ja maukkaiden tarjoilemusten äärellä Lähetyshiippakunnan kuulumisia ja seurakuntalaisten kysymyksiä. Piispanvierailujen lopuksi piispa siunasi seurakuntalaiset Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Jumalan siunatun nimensä suojassa on hyvä jatkaa taivasmatkaa!
Piispat Juhana Pohjola ja Risto Soramies sekä pastori Juuso Mäkinen
Vantaan seurakunnan väkeä Håkansbölen kartanolla
Ensi syksynä, jos Jumala suo, järjestetään kirkkomme historian ensimmäinen musiikkileiri Seurakunta soimaan! Leirille kutsutaan kanttoreita, muita muusikoita, kuorolaisia ja kaikkia muita musiikkityöstä kiinnostuneita.
Paikkana on Kesäjuhlista tuttu Loimaan evankelinen opisto, vastuunkantajina musiikin ammattilaisia ja kokeneita vapaaehtoisia seurakunnistamme kuin myös pastoreita. Leirillä saa tukea ja ideoita mahdolliseen kanttorin tehtävään, innostusta kuorotoimintaan, psalmilauluun ja jopa soittamiseen orkesterissa. Tärkeää on myös verkostoitua muiden kirkkomme muusikoiden kesken ja kokea soittamisen ja laulamisen iloa.
Leiri päättyy sunnuntaina Kesäjuhlan kiitosjuhlamessuun, jossa leiriläiset saavat avustaa musiikissa. Leirin hinta on koko viikonlopulta 100€ (pe-su), yhdeltä yöltä 60€ (pe-la tai la-su) ja yhdeltä päivältä 30€ (pelkkä la). Ilmoittautuminen 21.8. mennessä. Ilmoittautumislinkki ja alustava ohjelma näkyvät alla.
Lämpimästi tervetuloa!
Ohjelma:
Pe 8.9.
Klo 18 Aloitus ja tutustuminen
Klo 18.30 Seurakunnan musiikkikasvatuksen merkitys vauvasta vaariin – Juhana Pohjola
klo 19.30 Iltapala
Klo 20.30 Vesper – ohjeistus psalmin laulamiseen
La 9.9.
Klo 8 Aamupala
Klo 9 Laudes
Klo 10 Luterilainen jumalanpalvelusmusiikki – Miikkael Halonen, kommenttipuheenvuoro: Risto Leino
Klo 11 Psalmilaulun aakkoset
Klo 12 Lounas
klo 13 Työpajat
Klo 14.30 Kahvit
Klo 15.30 Työpajat uudestaan
Klo 17 Päivällinen
Klo 18 Luterilaisia Virsiä tutuksi – yhteistä musisointia
Klo 20 Saunat ja uintimahdollisuus Mustajärvellä
Klo 22 Completorium
Su 10.9.
Klo 8 Aamupala
Klo 9 Siivoukset ja pakkailut valmiiksi
Klo 10 Kesäjuhlan kiitosmessu opiston juhlasalissa, jonka toteuttamiseen leiriläiset osallistuvat
Klo 12 Lounas
Klo 13 Kesäjuhlan kiitosjuhla
Linkki ilmoittautumislomakkeeseen (Google Forms)
Maaliskuun lopussa pidettiin Lähetyshiippakunnan ensimmäinen opetus ja keskustelu -tilaisuus Kemijärvellä. Väkeä paikalla oli vajaa 20 henkeä. Nyt tilaisuudet saavat jatkoa.
Tiistaina 18.4. klo 18 kokoonnutaan jälleen Juhlahuoneisto AnnaBriitassa, Kirkkokatu 3. Opetuksessa ja keskustelussa käsitellään aihetta: ”Seurakunta: pastori ja kuninkaallinen papisto”.
Samassa osoitteessa kokoonnutaan vielä kolmannen kerran tiistaina 16.5. klo 18. Tuolla kerralla käsittelemme jumalanpalvelusta.
Opetusten ja keskustelujen myötä pohdimme, onko Kemijärvellä tarvetta aloittaa Lähetyshiippakunnan messuja.
Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan seurakuntia on Lapin alueella neljä: Meri-Lapissa, Rovaniemellä, Sodankylässä ja Utsjoella.
Lähetyshiippakunnan työn tähtäyspiste on kutsua ihmisiä Kristuksen elämän lahjoittavaan yhteyteen jumalanpalvelusta viettävän seurakunnan keskelle. Kristus lahjoittaa itsensä ja elämänsä Jumalan sanassa ja ehtoollisessa. Näiden lahjojen äärellä syntyy kodinomainen yhteisö, jossa pastori tuntee laumansa ja lauman jäsenet paimenensa sekä toinen toisensa.
Paavali kirjoittaa Galatalaisille: ”asetettiinhan teidän silmienne eteen avoimesti Jeesus Kristus ristiinnaulittuna.” (Gal. 3:1) Kristillinen kuvataide tahtoo välittää silmien kautta evankeliumia Kristuksen rististä ja ylösnousemuksesta. Yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa – varsinkin silloin kun teokset nousevat Jumalan sanasta ja niitä katselee ihminen joka tuntee Raamatun todistuksen Kristuksesta.
Ohessa on valittu muutamia kirkkotaiteen klassisia teoksia Jeesuksen ristintien vaiheista ja hänen ylösnousemuksestaan. Kunkin kuvan yhteyteen kuuluu muutaman minuutin pituinen puhuttu hartausteksti mietiskeltäväksi. Äänitteen löydät aina kuvan alta. Voit klikata kuvan auki eteesi täysikokoiseksi ja katsella taiteilijan kuvausta samalla kun kuuntelet.
Heinrich Bloch Gethsemane. Kuva Wikimedia Commons
Rembrandt, Pietarin kieltäminen. Wikimedia Commons
Sandro Botticelli, Surujen mies. Wikimedia Commons
Cranach: Weimarin kirkon alttaritaulu. Wikimedia Commons
Carvaggio: Tuomaan Epäilys. Wikimedia Commons
Kolme vuotta sitten vastauksena Järviseudulta tulleisiin lukuisiin pyyntöihin, pidettiin Alajärvellä ensimmäinen keskustelutilaisuus Lähetyshiippakunnan toiminnasta otsikolla ”Seurakunta kodiksi”. Kirkon tuntomerkeistä kokoonnuttiin keskustelemaan useana iltana kevään, kesän ja syksyn aikana.
Toukokuussa 2021 pidettiin koronarajoitusten liennyttyä ensimmäinen messu Alajärvellä, ja Herran alttarin ääreen on siitä asti kokoonnuttu joka toinen sunnuntai.
Tänä keväänä, laskiaissunnuntaina 19.2.2023, yhteisömme järjestäytyi Pyhän Ristin luterilaiseksi seurakunnaksi, joka liittyy osaksi Suomen evankelisluterilaista lähetyshiippakuntaa.
Piispa Juhana Pohjola vieraili tuoreessa seurakunnassa vastikään, leipäsunnuntaina 19.3., toimittaen juhlamessun, jossa iloittiin Herran armollisesta työstä ja siitä elämän leivästä, jota Pyhän Ristin seurakunnassa on tarjolla jokaiselle nälkäiselle.
Yhteinen toive seurakunnassamme on, että voisimme kutsua, koota ja olla armollisena kotina koko Järviseudun asukkaille ja vieläkin kauempaa tuleville.
Messuja vietetään Alajärvellä joka toinen sunnuntai klo 18 osoitteessa Kauppakatu 9. Tervetuloa löytämään seurakunta kodiksi!
