Kevään jäsenkyselyn tuloksia

Dekaani Joel Kerosuo käsitteli keväällä toteutetun jäsenkyselyn tuloksia elokuussa Kesäjuhlassa. Kuva: Kari Puustinen

Seurakuntiemme jäseniä pyydettiin keväällä vastaamaan Lähetyshiippakunnan konstituutiokomitean valmistelemaan kyselyyn. Kyselyn avulla konstituutiokomitea halusi selvittää jäsenten näkemyksiä muun muassa Lähetyshiippakunnan toimintaan osallistumisesta, Suomen evankelis-luterilaisessa kirkon jäsenyydestä, Lähetyshiippakunnan rekisteröitymisestä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi sekä kirkon viestintäkanavista.

Sekä suomen- että ruotsin kielillä toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 712 henkilöä. Vastauksia voidaan pitää kattavina sekä vastaajien ikärakenteen että alueiden kannalta: Vastaajia oli alle 18-vuotiaista yli 65-vuotiaisiin niin, että yli puolet heistä oli yli 50-vuotiaita. Vastauksia annettiin kaikista rovastikunnista, mutta Kaakon ja Hämeen rovastikunnista vastauksia tuli jäsenten määrään nähden verraten vähän, kun taas Uudenmaan vastaajien määrä oli muihin rovastikuntiin verrattuna suhteellisen iso.

Joka viides kaksoisjäsen

Lähetyshiippakunnassa on viime vuosina keskusteltu niin sanotusta kaksoisjäsenyydestä. Kirkkomme status rekisteröimättömänä uskonnollisena yhdyskuntana on mahdollistanut jäsenten kuulumisen samanaikaisesti sekä Lähetyshiippakunnan että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntiin. Koska kirkollamme ei ole yhteistä jäsenrekisteriä eikä seurakunnissa ole pidetty kirjaa kaksoisjäsenien määrästä, aiemmin ei ole tiedetty, kuinka suuri osuus jäsenistä kuuluu myös Suomen ev.-lut. kirkkoon. Tuoreen tiedon mukaan osuus on noin joka viides. Jäsenkyselyn tuloksista käy ilmi, että vastaajista 22 % kuului sekä Lähetyshiippakunnan että Suomen ev. lut. kirkon seurakuntiin.

Jäsenkyselyyn vastanneiden kuuluminen Lähetyshiippakunnan ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntiin jaoteltuna Lähetyshiippakunnan toiminnassa olon pituuden mukaan.

Tulosten perusteella kaksoisjäsenyys ei näytä katsovan ikää: Eri ikäisten jäsenten keskuudessa kaksoisjäseniä on suunnilleen yhtä paljon. Eniten kaksoisjäseniä on alle 18- vuotiaiden vastaajien joukossa. Sen sijaan Lähetyshiippakunnan toiminnassa mukana oleminen vaikuttaa merkittävästi kaksoisjäsenten määrään: Alle vuoden toiminnassa mukana olleista jäsenistä kaksoisjäseniä oli noin puolet, mutta vuoden tai pidempään toiminnassa mukana olleista enää keskimäärin 20 % ilmoitti olevansa kaksoisjäseniä.

Myönteinen suhtautuminen rekisteröitymiseen

Lähetyshiippakunnan konstituutiokomitea on viime vuosien aikana selvittänyt kirkkomme mahdollisuutta rekisteröityä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Vuonna 2021 perustettu komitea on tutkinut ja pohtinut rekisteröitymisen käytänteitä, hyötyjä ja haittoja eri näkökulmista. Samaan aikaan seurakunnissa ja eri toimielimissä on keskusteltu rekisteröitymiseen liittyvistä ajatuksista.

Jäsenkyselyn vastaajista kaksi kolmasosaa suhtautui myönteisesti uskonnolliseksi yhdyskunnaksi rekisteröitymiseen. 35,8 % ilmoitti toivovansa, että Lähetyshiippakunta rekisteröityisi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. 30,1 % näki rekisteröitymisen olevan mielekäs tavoite, kunhan edetään riittävän harkiten. Noin 17 % prosenttia piti nykyistä tilannetta hyvänä – heidän mielestään olisi viisasta jatkaa samalla tavalla. Noin 2,4 % ei toivonut rekisteröitymistä ja 0,7 % ei haluaisi olla jäsenenä, jos Lähetyshiippakunta rekisteröityisi. Noin 14 % vastaajista koki, ettei heillä ollut asiaan vahvaa kantaa.

Jäsenkyselyn vastaajien ikäjakauma ja suhtautuminen uskonnolliseksi yhdyskunnaksi rekisteröitymiseen.

Uskonnolliseksi yhdyskunnaksi rekisteröitymistä toivoivat eniten alle 35-vuotiaat vastaajat. Yli 51-vuotiaiden vastaajien keskuudessa oli eniten heitä, jotka pitivät nykyistä tilannetta toimivana. Rekisteröitymistä ehdottomasti vastustavia oli yhtä paljon alle ja yli 50-vuotiaissa. Kyselyyn vastanneista kaksoisjäsenistä vajaa puolet (46 %) suhtautui rekisteröitymiseen suopeasti. Vastanneista kaksoisjäsenistä 7 % ei kannattanut rekisteröitymistä. Eniten rekisteröitymisen kannattajia oli toimintaan viimeksi muukaan tulleiden vastaajien keskuudessa.

Lähetyshiippakunnan dekaani Joel Kerosuo pitää jäsenkyselyä hyödyllisenä. Kysely antoi tietoa monesta eri asiasta. Konstituutiokomitea totesi selvityksessään, että rekisteröityminen on monesta eri syystä luonteva suunta Lähetyshiippakunnalle. Kerosuon mukaan myös rekisteröitymiseen myönteisesti suhtautuvien suuri määrä tukee sitä.

– Juuri nyt voimme keskittyä hyvään perustyöhön seurakunnissa ja katsoa rauhassa, miten tilanne kehittyy, Kerosuo pohtii.

Kerosuo punnitsi rekisteröitymisen hyötyjä ja haittoja jäsenkyselyn tuloksien valossa myös elokuussa Kesäjuhlan ajankohtaisluennossa. Kerosuon mukaan nykyinen tilanne mahdollistaa Lähetyshiippakunnalle jo melko laajat vapaudet toimia kirkkona myös yhteiskunnallisesti katsottuna. Rekisteröitymisellä ei ole kiirettä ja juuri nyt siitä aiheutuva vaiva olisi mahdollisesti suurempi kuin sen myötä tulevat hyödyt.

Jatkosta päätetään marraskuussa

Tämän kesän aikana Lähetyshiippakunnan konstituutiokomitea on analysoinut jäsenkyselyn tulokset ja laatinut sen ja aiemman työskentelynsä pohjalta loppuraportin. Raportti käsitellään julkisesti Lähetyshiippakunnan vuotuisessa hiippakuntakokouksessa marraskuussa. Konstituutiokomitean selvitystyön pohjalta hiippakuntakokous päättää, miten uskonnolliseksi yhdyskunnaksi rekisteröitymisen suhteen jatkossa toimitaan. Nyt, oman osuutensa loppumetreillä, konstituutiokomitea haluaa kiittää kaikkia jäsenkyselyyn vastanneita sekä viime vuosien aikana keskusteluihin osallistuneita käyttämästänne ajasta ja hyödyllisistä ajatuksienvaihdoista.