Sauna on perisuomalainen ympäristö, jossa rentoudutaan, keskustellaan enemmän ja vähemmän vakavia, nauretaan, itketään ja saadaan kuningasideoita. Olen kova saunomaan ja voisinkin viettää lauteilla vaikka jokaisen vapaailtani. Tätä hieman hankaloittaa kerrostaloasuminen ja se, että naapuritkin haluavat varata omat vuoronsa.
No, jokunen kuukausi sitten olin eräissä pippaloissa, joiden ohjelmaan tietenkin kuului sanominen. Pääsin saunomaan kahdestaan ystäväni kanssa, koska muita naisia ohjelmanumero ei sillä hetkellä houkutellut. Keskustelimme niitä näitä, kun ystäväni yllättäen naurahti, että hänen äitinsä oli kehottanut häntä osallistumaan johonkin runokampanjaan, joka oli käynnissä Suomen satavuotisen taipaleen kunniaksi. Samaan syssyyn hän totesi, ettei ollut eläessään kirjoittanut paria runoa enempää ja hämmästeli, miten hänen äitinsä luuli muuta. Itse kiinnostuin saman tien asiasta, sillä olin jo vuosia täyttänyt pöytälaatikoita erilaisilla raapustuksilla.
Ystäväni lähettikin seuraavana päivänä minulle linkin, jossa oli runokampanjan ohjeistus. Aloin kasailla runojani kokoon ja sain kuin sainkin kokoelman aikaiseksi. Lähetin sen kustantajalle ja sain pian vastauksen paluupostissa. Runokirjani julkaistaisiin!
Jälkeenpäin olen miettinyt, mistä se saunakeskustelu sai alkunsa. En ole juuri kenellekään koskaan maininnut runoharrastuksestani, saati näyttänyt luomuksiani. Nyt ne sitten yllättäen ovatkin kenen tahansa nähtävillä. Jumala johdattaa meitä kummallisille teille. Hän käyttää lähimmäisiämme sanansaattajinaan ohjatessaan meitä siihen suuntaan, johon haluaa meidän kulkevan. Olen monesti rukoillut, että saisin rohkeutta julistaa Jumalan sanaa ihmisille, sekä niille tutuille että ventovieraille. Koska Herra on huomannut, etten ole kovin hyvä puhumaan uskonasioista, niin Hän antoi minulle vaihtoehtoisen väylän toteuttaa tätä tehtävää. Ylistys ja kiitos siitä!
Herra, neuvo minulle tiesi, opeta minulle polkusi. Herra, osoita minulle tiesi, opeta minua kulkemaan polkujasi. Johdata minua totuutesi tiellä ja opeta minua, sillä sinä olet minun pelastukseni Jumala. Sinua minä odotan kaiken päivää. (Ps. 25:4–5)
Pauliina Lahti
Nehemian luterilainen seurakunta
Joensuu
P.S. Tässä yksi runoista:
Mestari
Sanoissa piilee valtava voima,
alkujaankin pitelemätön.
Olen aina ollut parempi paperilla
kuin olevaisessa todellisuudessa.Olenhan saanut esimerkkini Mestarilta.
Kokoelmasta Yönä, jona poltit kuunsillan (Mediapinta, Tampere).
