Tänään 14.2.2022 jatkuivat ”Raamattukäräjät” Helsingin käräjäoikeudessa. Toisena käräjäpäivänä vuorossa olivat syyttäjän ja vastaajien, Päivi Räsäsen ja Juhana Pohjolan, oikeusavustajien loppulausunnot. Loppulausuntojen pituutta oli rajoitettu yhteen tuntiin, joten tällä kertaa oikeuden istunto oli selkeästi ensimmäistä lyhyempi.
Ensimmäiseen käräjäpäivään verrattuna kotimaista mediaa oli paikalla maltillisemmin, mutta ulkomaista mediaa oli paikalla enemmän. Käräjäoikeuden edestä tehtiinkin suoraa lähetystä kansainväliseen mediaan. Paikalla oli myös CitizenGO -kansainvälisen sananvapausjärjestön edustajia osoittamassa mieltään ja raportoimassa oikeudenkäynnistä. Ennen oikeudenkäynnin alkua Päivi Räsäselle ojennettiin kansainvälinen tukiadressi.
Käräjäoikeuden edessä oli jälleen mielenosoitus osoittamassa tukensa paitsi Päiville ja Juhanalle, myös laajalle sanan- ja uskonnonvapaudelle. Juhana ja Päivi molemmat tervehtivät mielenosoitusta megafonin välityksellä, kiittäen tuesta ja kannustaen jatkamaan sanan- ja uskonnonvapauden esillä pitämistä.
Valtiosyyttäjä Anu Mantila piti syyttäjän loppulausunnon. Aluesyyttäjä Maija Päivinen ei päässyt ääneen. Syyttäjien loppupuheenvuoron jälkeen ja oikeudenkäynnissä oli lyhyt tauko. Valtiosyyttäjä Anu Mantilaa haastateltiin tauolla MTV3 uutisiin. Syyttäjä korosti edelleen katsovansa Päivi Räsäsen rikkoneen lakia loukkaamalla homoseksuaaleja.
Piispa Juhana Pohjola kommentoi syyttäjän loppulausuntoa lyhyesti.
– Syyttäjän kantava ajatus näyttää olevan, että Raamattua ei saa opettaa omana käsityksenään julkisesti eikä uskonnonvapaus ei anna lupaa sanoa ääneen opetusta, jos sen katsotaan syrjivän jotakuta vähemmistöryhmää. Tämän käsityksen mukaan raamatullista opetusta avioliitosta, seksuaalisuudesta, synnistä ja armosta ei voisi syyttäjän mukaan julistaa julkisesti. Tämä on hyökkäys uskonnonvapautta kohtaan.
Tauon jälkeen vuorossa oli puolustuksen asianajajien Matti Sankamon ja Jyrki Anttisen vuoro pitää loppupuheenvuorot.
Puolustuksen puheenvuoroissa kiistettiin syytteet ja kritisoitiin syyttäjää siitä, että hän ei tuonut ensimmäisenä käsittelypäivänä esille perusteita syytekohdilleen vaan keskittyi yleisempään perusteluun ja raamattuteologiseen pohdiskeluun. Koska syyttäjä ei perustellut syytteitä, jäi vastaajille heikosti mahdollisuuksia puolustautua syytteitä vastaan.
Suuri näkemysero oli myös siitä, voiko ihmisen tekoa erottaa hänen identiteetistään. Syyttäjän argumentteihin siitä, ettei tekoja ja identiteettiä voi erottaa, vastasi puolustus, että se on olennainen osa kristillistä ihmiskäsitystä ja opetusta syntien sovituksesta ja pelastuksesta.
Syyttäjän haastekirjelmässä esitettyjen väitteiden ja pamfletissa, radio-ohjelmassa ja twiitissä oikeasti mainittujen asioiden välille jää puolustuksen mukaan iso ero.
Jyrki Anttinen argumentoi seuraavasti
– Prosessissa ei ole kyse Suomen laki vastaan vastaajien Raamatulla perustellut halventavat käsitykset, vaan syyttäjän rakentama tulkinta vastaajien teksteistä. Syyttäjän ideologis-teologinen viitekehys estää antamasta painoarvoa niin pamfletin kuin vastaajien oikeudessa antamaan todistukseen jokaisen ihmisen ihmisarvosta sekä irtisanoutumiseen homoseksuaaleja halventavasta puheesta. Syyttäjä pyrkii tulkinnoillaan vaientamaan ja kriminalisoimaan vastaajien ja kristikunnassa yleisen seksuaalieettisen opetuksen. Syyttäjän näkemys on sekä Suomen lain että Raamatun sanan edessä kestämätön.
Oikeus antaa päätöksensä asiassa 30.3.