Lähetyshiippakunnan hiippakuntaneuvoston puheenjohtajana toimii piispa Juhana Pohjola. Neuvosto kokoontuu kokouksiinsa verkossa. Kuvassa neuvoston jäseniä lounaalla Kesäjuhlassa elokuussa 2023. Kuva: Kari Puustinen

Lähetyshiippakunnan hiippakuntaneuvosto kokoontui torstaina 7. joulukuuta. Yksi kokouksessa käsitellyistä asioista oli Lähetyshiippakunnan ruotsinkielisen työn rakenne ja siihen tehtävät uudistukset. Ruotsinkielisen työn johtoryhmän toimenkuvaa tarkennettiin, ja työlle nimettiin koordinaattori.

Johtoryhmä palvelee ruotsinkielisiä seurakuntia

Ruotsinkelisellä työllä on jo vuodesta 2019 lähtien ollut oma johtoryhmänsä (”ledningsgrupp”), mutta jatkossa johtoryhmällä on aiempaa selkeämpi mandaatti tukea seurakuntien työtä. Se työskentelee Lähetyshiippakunnan ruotsinkielisten seurakuntien yhteisten asioiden, kuten tapahtumien ja julkaisujen, parissa. Johtoryhmällä on myös tärkeä tehtävä luoda yhteys maantieteellisesti hajallaan olevien ruotsinkielisten seurakuntien välille. Johtoryhmän tehtävänä on myös tukea Lähetyshiippakunnan kansliaa ruotsinkielisten julkaisujen ja käännöstöiden toteuttamisessa. Yhteyttä Ruotsin ja Norjan sisarkirkkoihin etsitään siltä osin kuin se on toiminnallisen yhteistyön kannalta mielekästä.

Johtoryhmän puheenjohtaja Ida Heikkilä.

Johtoryhmän jäsenet nimitetään vuodeksi kerrallaan. Teologian tohtori Ida Heikkilä jatkaa johtoryhmän puheenjohtajana seuraavana kautena. Heikkilä kertoo, että johtoryhmällä on moninaisia tulevaisuuden suunnitelmia: – Tulemme seuraavan kahden vuoden aikana jatkamaan ruotsinkielisen työn aseman selkiyttämistä Lähetyshiippakunnan kokonaisuudessa. Pohdimme yhdessä hiippakunnan johdon kanssa, miten ruotsinkieliset seurakunnat voisivat parhaiten toimia ja kehittyä kirkossa, jonka yhteinen toiminta tapahtuu pääasiassa suomeksi. Käytännön tasolla tavoitteenamme on tuottaa ruotsinkielistä sisältöä hiippakunnan eri medioihin sekä kehittää ruotsinkielistä lapsi- ja nuorisotyötä. Haaveenamme on erityisesti ruotsinkielinen rippikoululeiri. Suunnitelmissa on yhteinen seurakuntapäivä loppukeväästä 2024 ja mahdollisesti kesäleiri vuonna 2025. Katsotaan, mihin rahkeet riittävät! Kaikessa toiminnassamme tahdomme myös tukea uusien ruotsinkielisten seurakuntien syntymistä.

Koordinaattori tukee yhteydenpitoa seurakuntien ja kanslian välillä

Ruotsinkielisellä työllä ei ole tätä ennen ollut koordinaattoria. Ruotsinkielisen työn koordinaattorin tehtävänä on pysyä ajan tasalla ruotsinkielisten seurakuntien tilanteesta, jotta hän voi myös auttaa Lähetyshiippakunnan kansliaa välittämällä tietoa ja ilmaisemalla työn tarpeita ja toiveita. Koordinaattori pitää yhteyttä ruotsinkielisten seurakuntien pappeihin ja johtaa työtä heidän keskuudessaan. Hän on myös johtoryhmän jäsen.

Ruotsinkielisen työn koordinaattori Richard Eklund.

Kaudeksi 2024–2025 Lähetyshiippakunnan hiippakuntaneuvosto nimitti koordinaattoriksi pastori Richard Eklundin. Eklund kertoo olevansa kiitollinen valinnasta sekä valmis yhteistyöhön ja toiminnan kehittämiseen: – Aloitan kiitollisin mielin! On kyse uudesta tehtävästä, joka etsii vielä muotojaan. Meidän tarvitsee jatkossakin tehdä yhdessä parhaamme ja luottaa Jumalaan ja Hänen johdatukseensa!

Hiippakuntakokouksen puhetta johti pastori Harri Lammi (keskellä). Sami Niemi (oikealla) toimi sihteerinä. Kuva: Asko Iso-Kungas

Lähetyshiippakunnan ylin päättävä elin, hiippakuntakokous, kokoontuu joka vuosi marraskuun kolmantena lauantaina. Tänä vuonna kokous pidettiin lauantaina 19.11. hybridimallilla eli siihen pystyi osallistumaan sekä paikan päällä Koinonia-keskuksessa että verkkoyhteyden välityksellä. Jokaisesta Lähetyshiippakunnan seurakunnasta oli valittu kokoukseen kaksi edustajaa ja pastori. Lisäksi kokoukseen oli kutsuttu mukaan hiippakuntaneuvoston, Suomen Luther-säätiön hallituksen ja konsistorin jäsenet.

Ennen varsinaista hiippakuntakokousta sen edustajilla oli ollut mahdollisuus osallistua etätapaamiseen, jossa käsiteltiin yksityiskohtaisemmin vuoden 2022 toimintakertomusta ja tilinpäätöstä. Yksi siellä käsitelty asia nousi esille myös varsinaisessa hiippakuntakokouksessa. Edellisen vuoden lopulla tehtiin päätös Jyväskylän pastorin työsuhteen osa-aikaistamisesta heinäkuusta alkaen. Hiippakuntadekaani Joel Kerosuo kävi läpi Jesajan seurakunnan tilanteen kehittymistä viime vuosina: Jyväskylässä käytiin keskusteluja dekaanin kanssa, tehtiin toimia ja asetettiin tavoitteita. Seurakunta teki hienon nousun taloudessaan. Samalla kuitenkin vaikutti siltä, että tilanne on liian harvojen harteilla eikä kokonaisuutta saatu riittävästi tasapainoon.

Jesajan seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Tero Salmela kommentoi puheessaan tilannetta: – Mekin otimme aluksi ristiriitaisin tuntein vastaan, kun Joel kertoi tilanteesta. Kun asioista oli puhuttu avoimesti, oli helpottavaa alkaa rakentaa uutta kasvua ja taloutta, joka ei olisi enää alijäämäinen. Kun jatkossa uusia seurakuntia perustetaan, tai me joskus saamme uudelleen 100 % pastorin Jyväskylään, toimintaa on kehitettävä talous edellä siten, että seurakunta kasvaa toiminnan mukana. Kaikkien ikävien asioiden jälkeen me näemme hyvinkin valoisana tulevaisuuden ja olemme hyvällä mielellä. Haluan kiittää Lähetyshiippakuntaa, dekaania ja piispaa sekä aluerovasti Kalle Väätäistä tuesta, kannustuksesta ja rinnalla kulkemisesta. Missään vaiheessa talouden ja kaikkien muiden asioiden kanssa meitä ei ole jätetty yksin, ja meillä on hyvät suunnitelmat tulevaisuuteen.

Talouslukuja ja strategisia suunnitelmia

Vuoden 2022 tilinpäätöstä käsitellessä tuli ilmi, että kokonaistulos oli runsaasti alijäämäinen. Hiippakunnan työ jäi alijäämäiseksi 36000 euroon, ja yhdessä seurakuntien kanssa 132000 euroon. – Menot tulivat aiemmin aloitettujen työalojen työstä eivätkä uusien työalojen avaamisesta, hiippakuntasihteeri Sami Niemi totesi.

Toiminnantarkastajana toiminut Ida Heikkilä totesi lausunnossaan, että Lähetyshiippakunnan taloutta on hoidettu asianmukaisesti. Heikkilä nosti esiin toiveen siitä, että avoimuutta suhteessa Lähetyshiippakunnan tukijäsenenä toimivaan Suomen Luther-säätiöön voisi edelleen vahvistaa. Jo tänä vuonna olikin niin, että vuoden 2024 talousarvio sisältää rakenteellisen muutoksen: Joidenkin kustannuspaikkojen muutosten lisäksi aiemmat Lähetyshiippakunnan hiippakuntamaksu ja Luther-säätiön säätiömaksu yhdistyvät yhteiseksi seurakuntien hiippakuntamaksuksi. Sen suuruus määrittyy seurakunnan vuoden 2022 messukävijäkeskiarvon mukaan. Vuonna 2024 seurakunnan hiippakuntamaksu on 3,582 e/messukävijä. – Uudistuksella on pyritty selkeyttämään asiaa. Yritetään yhdellä summalla piirtää esiin kaikki se kirkon työ mitä eri työaloilla ja kokonaisuudessa tapahtuu lastenleireistä ehtoollisleipiin ja piispan junalipusta kanslian kirjekuoreen, dekaani Kerosuo kuvasi.

Hiippakuntadekaani Joel Kerosuo vastasi moniin kokousedustajien esittämiin kysymyksiin. Kuva: Asko Iso-Kungas

Hiippakuntakokous myönsi myös konstituutiokomitealle valtuudet jatkaa työskentelyä vuonna 2024. Konstituutiokomitea sai aiemmin hiippakuntakokoukselta valtuutuksen selvittää, mitä hyviä ja huonoja puolia olisi, jos Lähetyshiippakunta rekisteröityisi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Tämä selvitys tulee saataville seurakuntiin tulevana keväänä. Sen yhteydessä tarkoituksena on kuulla seurakuntalaisia ja seurakuntia sekä saada syvempi käsitys erilaisista näkökulmista asiaan liittyen. Vuoden 2024 hiippakuntakokoukselle toimitetaan konstituutiokomitean loppuraportti.

Toimintasuunnitelman kohdalla oli myös esillä pyrkimys, että Lähetyshiippakunnan strategista työtä pyritään vahvistamaan tulevana vuonna.

Kirkollinen yhteys Seurakuntaliiton kanssa todettiin

Hiippakuntakokouksen loppumetreillä tehtiin kirkkohistoriaa. Hiippakuntakokous totesi esityksen mukaisesti kirkollisen yhteyden Lähetyshiippakunnan ja Seurakuntaliiton välillä. Piispa Juhana Pohjola pohjusti esitystään kertomalla, että Seurakuntaliitto on 1920-luvulla perustettu itsenäinen luterilainen kirkko, joka viettää parhaillaan 100-vuotisjuhlia. Lähetyshiippakunta ja Seurakuntaliitto ovat käyneet opillisia keskusteluja vuodesta 2015 lähtien. – Yhteinen uskonoppi todettiin jo aiemmin, mutta pelkkä yhteinen käsitys ei riitä, piispa totesi ja jatkoi: – Tarvitaan myös molemminpuolista tutustumista työntekijöiden ja seurakuntien kesken. Tätä on jatkunut useamman vuoden ajan. Tämä on päätynyt siihen, että voimme tunnustaa ja todeta, että meillä on uskon ja opin yhteys. Meille tämä on historiallista, sillä tämä on ensimmäinen suomalainen luterilainen kirkko, jonka kanssa meillä on yhteys. Näen tässä Jumalan hyvän, kutsuvan ja kokoavan työn. Kun hiippakuntakokous oli todennut opillisen yhteyden Seurakuntaliiton kanssa, piispa Juhana Pohjola valtuutettiin allekirjoittamaan asiakirja Seurakuntaliiton kanssa. Historiallista tilannetta kunnioitettiin veisaamalla seisten ”Herraa hyvää kiittäkää” -virren ensimmäinen säkeistö sekä yhteisellä rukouksella.

Hiippakuntakokous päätettiin jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan kirjojen julkaisemiseen. Piispa Juhana Pohjola esitteli vuoden 2023 Vuosikirjan sekä pastori Juuso Mäkisen kirjoittaman ”Kristuksessa valitut pelastukseen. Pelastusvarmuus ja ennalta määrääminen” -nimisen teoksen.

Hiippakuntakokouksessa julkaistut kirjat tulevat myyntiin seurakuntien kirjapöydille ja Lähetyshiippakunnan kauppaan.