Mitä olisi joulu ilman joululauluja? Milloin muulloin kuunnellaan musiikkia, lauletaan yhdessä ja osallistutaan konsertteihin niin paljon kuin joulukuussa? Joululaulut eivät luo vain tunnelmaa tai viihdytä meitä joulukiireiden keskellä. Laulut koskettavat syvältä ja puhuttelevat tavalla, jota on vaikea pukea sanoiksi. Laulut kuljettavat muistoihin. Ne yhdistävät meitä yli sukupolvien ja kansallisuuksien. Ne luovat tunneyhteyden raskaisiin ja iloisiin vaiheisiin elämän matkallamme.

Moni on itse laulanut tai musisoinut jouluaikana. Muistan ala-asteen joulujuhlan, jossa triona soitimme melodiikalla joululaulua. Jännityksestä menin sekaisin nuottien kanssa. Lopetin puhaltamisen ja näpyttelin koskettimia vain näön vuoksi. Onneksi luokkakaverit saivat ääntäkin tulemaan!

Miksi juuri jouluna meillä on niin runsas ja rikas laulu- ja musiikkiaarteisto? Koska siihen on taivaallinen syy. Vain kristillisessä kirkossa on voinut syntyä vuosituhantinen ja ylenpalttinen musiikkiperintö, joka yhä kasvaa. Musiikki koskettaa, koska Jumala on luonut sen. Musiikki puhuttelee, koska sen ja kaiken kauneuden alkuperä on Herrassa. Jouluyönä enkelit lauloivat: “Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto.” (Luuk.2:14) Jumalan kirkkaudessa soi lakkaamaton laulu ja musiikki. Tämä laulu laskeutuu maan päälle. Enkelit laulavat jouluyönä uuden laulun, jota kukaan ei ollut ennen kuullut. Tästä laulusta kumpuaa kaikki kristilliset joululaulut. Laulun aihe on ihmiseksi syntynyt Jumalan Poika. Uusi laulu kaikuu ensin paimenille ja sitten leviää niihin sydämiin, jotka tarvitsevat tässä kuoleman laaksossa ja murheiden maassa pelastajaa ja armahtajaa. Uusi laulu on ilolaulu suurimmasta lahjasta, Veljestämme ja Vapahtajastamme.

Läpi historian kulkevaan laulavaan taivaalliseen kuoroon liittyy yhä uusia laulajia. Luukas nivoo joulun uuden laulun ristin ja ylösnousemuksen pääsiäiseen kertomalla, kuinka kansanjoukko lauloi Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin kohti kärsimystään: ”Siunattu olkoon hän, joka tulee, Kuningas Herran nimessä; rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa!” (Luuk.19:38) Nuoret ja varttuneet olivat liittyneet enkelien lauluun. Jouluna Jumalan rauha oli laskeutunut Kristuksessa maan päälle. Pääsiäisenä rauha on myös taivaassa, koska syntimme on ristillä sovitettu ja tie Jumalan pyhyyteen avattu. Vain Kristuksen omina kestämme Jumalan kirkkauden ja tuomion. Itsensä varaan jääneen laulut on laulettu – lopullisesti. Mutta uusi laulu Kristuksesta ei lopu haudalle vaan se jatkuu.

Raamatun viimeisessä kirjassa kuvataan taivasta ja laulua Kristuksen pelastustyöstä: ”He lauloivat uuden laulun: ’…olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmisiä kaikista heimoista, kaikista kielistä, kansoista ja maista.’” (Ilm.5:8) Taivaan todellisuudesta emme paljoa ymmärryksellämme tavoita, mutta sen tiedämme, että uusi laulu Jesuksesta jatkuu! 

Laulat sitten tänä jouluna perinteiden takia. Laulat sitten seimen lapsesta vain näön vuoksi joukon jatkona. Laulat sitten ahdistuneena sydämen huurteessa tai piparin tuoksuisin sävelin. Tiedä ja iloitse, sinulle kaikuu taivaan uusi laulu: Tänään sinulle on syntynyt Vapahtaja!

 

Kirjoitus on julkaistu Pyhäkön lampussa 5/2024.

Jaa

Facebook
LinkedIn

Juhana Pohjola

Lähetyshiippakunnan piispa

Blogi perustuu Erkki Pitkärannan luentoon Seurakunta soimaan! -tapahtumassa 23.11.2024. Kuva: Kaapo Koskela

Virsilaulu, luterilaisen messun tunnusomainen tuntomerkillä, on juuret varhaiskirkossa asti. Kristillisen kirkon kirkkolaulu juontuu juutalaisesta temppelipalveuksesta ja synagoogapalveluksista. Jerusalemin temppelissä kaikui vahva leeviläisten kuoron laulu ja lukuisia soittimia psalmilaulua säestämässä. Laulu on siis tullut idästä. Lännen kirkon piirissä kirkkolaulun edistäjä ja voimakas tukija oli Milanon piispa Ambrosius 300-luvulla. Milanon messujen musiikki ja Ambrosiuksen evankeliumisaarnat saivat Augustinuksen kääntymään kristityksi.

500-luvulla paavi Gregorius I oli vahva taloudellisten asioiden ja hallinnon kuntoon laittaja. Hän myös perusti Roomaan koulun laulajia varten, vaikka itse ei ollut vahva muusikko. Tuosta koulusta kasvoi lauluperinne, joka 800-luvulla koottiin kokonaisuudeksi, jonka tunnemme gregoriaanisena musiikkina.

Martti Luther perehtyi jo triviaalikoululaisena hyvänä laulajana tähän roomalaiskatolisessa kirkossa vahvana säilyneeseen traditioon. Hän osasi messun liturgiat ja responsoriot. Juristikoulussa Erfurtissa hän jatkoi laulun ja musiikin teorian oppimista ja perehtyi myös kansanmusiikkiin ja oppi soittamaan luuttua.

1520- luvun myrskyisän uskonpuhdistusvyöryn seurauksena oli messun kansankielelle siirtyminen, ehtoollisen jakaminen molemmissa muodoissa kirkkokansalle, jonka hengellinen hoito oli maksettujen messujen ja kiirastuliopin taloudellisten tuottomenetelmien jäänyt hoitamatta. Tarvittiin kristinuskon opettamiseksi ja opetuksen ihmisten sieluun ja sydämeen saattamiseksi kansankielisiä virsirunoja ja laulettavia melodioita. Tätä tarvetta varten julkaistiin Wittenbergissä tasan viisisataa vuotta sitten Achtliederbuch, kahdeksan saksankielisen virren kokoelma, ensimmäinen luterilainen virsikirja. Seurakunnan laulama virsi alkoi soida kirkoissa.

Kuinka luterilainen virsi tuli meidän maillemme. Tuona samana vuonna 1524 Ruotsin valtakunnassa tapahtui suuri mullistus. Kustaa Vaasa katkaisi suhteet roomalaiskatoliseen kirkkoon, otti piispojen nimitysoikeuden itselleen ja kaappasi kirkon valtion sisään. Alkoi suuri työ luterilaisen kristillisyyden muodon istuttamisessa ruotsalaiseen, balttilaiseen ja suomalaiseen kansaan. Tarvittiin kansankieltä taitavia pappeja, kirjoja ja lauluja.

1536 Turun arkkipiispa Martti Skytte lähetti sihteerinsä Mikael Agricolan Wittenbergiin Lutherin ja Melanchtonin oppilaaksi. Kotiin palattuaan Agricola alkoi kääntää uutta testamenttia ja vanhoja virsiä suomeksi. Muutama vuosikymmen vierähti kunnes ensimmäinen suomenkielinen virsikirja saatiin painoon 1583. Työn teki Jacob Finno, hänkin Wittenbergissä opiskellut.

Jo parikymmentä vuotta myöhemmin Maskun kirkkoherra Hemminki laati Finnon virsikirjaa laajemman kokoelman. Finnon lähes kaikki virret ja 141 uutta virttä muodostivat 1605 painetun Hemminki Maskulaisen virsikirjan. Kirjassa oli jo uskonpuhdistuksen jälkeen laadittuja virsiä, mutta myös paljon keskiaikaisia ja varhaiskirkon lauluaarteita.

Tätä kirjaa  käytettiin lähes sata vuotta, kunnes piispa Johannes Gezelius vanhemman toimesta saatiin uusi kokoelma valmiiksi 1690. Maskulaisen kirjassa oli 242 virttä tässä kirjassa 413. Ruotsin kuninkaan määräysten vuoksi kirjan painaminen siirtyi. Vasta 1701 kirja tuli painosta. Se olikin suomalaisen kirkkolaulun ja kristillisyyden pitkäaikaisin ja vaikuttavin opus. Virsien lisäksi siinä oli rukouskirja ja evankeliumikirja.

Vasta 1886 monien yritysten jälkeen ensimmäisen suomen kieleisen virsikirjan merkittävänä vaikuttajan työssä oli Elias Lönnrot.

Meidän nykyistä kirkkovirsikirjaamme edelsi niin sanottu Talvisodan virsikirja vuodelta 1939.

Lue lisää tästä artikkelista luterilainen.net -sivustolla.

Erkki Pitkäranta

Helsinki: Koinonia ,

Seurakuntien musiikkityöstä kiinnostuneet kokoontuivat lauantaina Koinoniassa. Kuva: Janne Koskela

Lähetyshiippakunnan musiikkityön toimikunta kutsui seurakuntien kanttoreita ja muita musiikkityössä mukana olevia tapaamiseen Koinonia-keskukseen lauantaina 23.11.24. Yhteisellä lounaalla – kiitos emännille! –  aloitettuun päivään saapuikin parikymmentä musiikki-ihmistä pääasiassa pääkaupunkiseudulta, mutta muutamia myös eri puolilta maata, yksi Sodankylästä asti!

Lounaan jälkeen varsinainen ohjelma aloitettiin pastori Janne Koskelan toimittamalla Ad sextam -hetkipalveluksella.

Musiikkityön kuulumisia kertoi ja päivän ohjelmaan johdatteli toimikunnan puheenjohtaja Anneli Vaahtoranta. Samassa yhteydessä kiitoksin ja kukin muistettiin Miikkael Halosta, joka on toiminut ansiokkaasti Kesäjuhlan musiikkivastaavana niin säveltäjänä, sovittajana, muusikkona kuin yleisorganisaattorina viime vuosina. Syksyllä 2023 muodostetun Musiikkityön toimikunnan puheenjohtajan tehtävää Miikkael on hoitanut ensimmäisen toimintavuoden ajan. Miikkael on nyt siirtymässä toistaiseksi syrjään tästä vastuutehtävistä.

Uuden messuohjelman esittely

Janne Koskelan johdolla tutustuttiin uuteen messuohjelmaan, joka on tarkoitus ottaa seurakunnissa käyttöön uuden kirkkovuoden alkaessa tai lähiviikkoina sen alettua. Todettiin, että isoja muutoksia entiseen ei ole tulossa, mutta joissakin kohdin on entistä enemmän valinnan mahdollisuuksia. Pastorit ja seurakunnat voivat näin ollen paikallisesti päättää sopivista toteutustavoista.

Jussi-Pekka Rauha esitteli uusia virsisuosituksia. Kuva: Janne Koskela

Luterilaisia virsiä -kirjan käyttöä helpottamaan Musiikkityön toimikunta on laatinut kaksikin virsisuosituslistaa. Toisessa listassa on luetteloitu kirkkovuoden eri sunnuntaille ja pyhäpäiville sopivia virsiä, toiseen listaan on järjestetty virsiä raamattuviitteiden mukaan. Näitä apuvälineitä ovat olleet laatimassa lähinnä Jussi-Pekka Rauha Seinäjoelta sekä Mari ja Petri Hiltunen Kouvolasta. Raamattuviitelistauksen on tehnyt Marja Simojoki Seinäjoelta. Nämä dokumentit on tarkoitus saada kaikkien nähtäville Lähetyshiiippakunnan nettisivuille lähiaikoina. Virsisuosituslistoja kokoontuneelle väelle esitteli Jussi-Pekka Rauha.

Luterilaisen virsikirjan historiaa

Erkki Pitkäranta luennoi seurakuntaveisuun kehittymisestä. Kuva: Janne Koskela

Erkki Pitkäranta johdatteli tiiviissä ja erittäin opettavaisessa esityksessään ymmärtämään seurakuntaveisuun kehittymistä alkukirkon ajoista nykyiseen Suomen ev. lut. kirkossa käytössä olevaan virsikirjaan asti. Esityksen kuluessa laulettiin yhdessä eri aikojen virsiä. Ensimmäinen oli Aurelius Ambrosiuksen 300-luvulta peräisin olevaan tekstiin perustuva ja keskiaikaisella melodialla veisattava virsi 549. Viimeisenä laulettiin F. G. Hedbergin virsi 123 (sävelmä kansantoisinto Sortavalasta), joka on otettu suomalaiseen virsikirjaan v. 1938.

Kimmokkeena Erkki Pitkärannan esitykselle on ollut ensimmäisen luterilaisen laulukirjan (Achtliederbuch) julkaisemisen 500-vuotisjuhlavuosi. Myös Erkki Pitkärannan esitelmä on tarkoitus saada nähtäville Lähetyshiippakunnan nettisivuille.

Päivän aikana nautittiin musiikin lisäksi pöydän antimista. Kuva: Janne Koskela

Musiikkipäivän lopuksi oli halukkaille lyhyt opetustuokio. Vapaan keskustelun jälkeen iloittiin yhteisestä uskosta ja musiikin lahjasta harjoittamalla neliäänistä virsilaulua. Ennen kotimatkaa hiljennyttiin Vesper-hetkipalvelukseen.

Ehkä ensi vuonna uudelleen!

”Nyt laulan sydän täynnä iloa Kristuksen, kuninkaani kunniaa. Huuliltaan virtaa vapaa armahdus. Se kurjan ikuinen on omaisuus.” LV 803:1

Teksti: Vesa Vaahtoranta

Lähetyshiippakunnan Kesäjuhlaa vietetään Loimaan evankelisella kansanopistolla 4. – 6. elokuuta. Juhlaa on rakentamassa lähes 300 vapaaehtoista eri talkootiimeissä. Pyysimme muutamaa tiiminvetäjää kertomaan, mikä saa heidät antamaan aikaansa ja osaamistaan Kesäjuhlan hyväksi. Kenelle he suosittelevat juhlaan osallistumista – niin talkoolaisena kuin juhlavieraana?

Anna järjestää ruokailua juhla-alueella.

Anna Rauha, Luukkaan luterilainen seurakunta:

– Ensimmäisessä Kesäjuhlassa talkoilin Infotiimissä. Kun minua viime vuonna pyydettiin Kenttäruokailun tukitiimin vetäjän tehtävään, työmäärä oli suurempi kuin kuvittelin, mutta mahtava tiimimme selvisi hienosti. Tänä vuonna tiimimme on isompi, enkä siis vastaa tämän tiimin asioista yksin, vaan muutaman taitavan ja ahkeran vapaaehtoisen kanssa.

Tehtäviä löytyy kaikenlaisille ihmisille. Ennalta ei tarvitse osata, vaan talkoolaiset perehdytetään tehtäviin. Yksin ei tarvitse tehdä, sillä kaikissa tehtävissä toimitaan pienissä ryhmissä. Kenttäruokailussa tarvitsee vain iloista mieltä ja kykyä ojentaa tarvikkeita pöydän yli.  Tarjotinten pyyhkiminen sopii vaikka yhteiseksi puuhaksi vanhemmalle ja lapselle. Soppakattiloiden kantajilta vaaditaan voimaa, mutta kahvi- ja makkarapisteillä eduksi ovat iloinen ja palvelualtis työote. Jotta myös talkoolaisilla olisi mahdollisuus osallistua juhlan ohjelmiin,  joka tiimiin tarvitaan riittävästi talkoolaisia ja varavastuunkantajia.  Jotta Kenttäruokailutiimikin ehtii osallistua messuun, pääsevät he ehtoolliselle ensimmäisenä, ja lähtevät sitten palvelemaan ruokailijoita yläkentälle.

Suosittelen Kesäjuhlaa ihan kaikille. Juhliin voi osallistua paitsi paikan päällä, myös verkkolähetysten kautta siellä, missä tuona viikonloppuna (tai sen jälkeen) sattuu olemaan. Juhliin voi osallistua myös auttamalla juhlien käytännön järjestelyissä ennen juhlia, juhlien aikana ja jälkeen. Tärkeä osallistumisen tapa on kantaa juhlat esirukouksissa Jumalan eteen.

Minusta parasta on yhteen tuleminen, puhdas, syvällinen opetus ja yhdessä veisaaminen. Kesäjuhlat ovat tapa koota koko Lähetyshiippakunnan väki yhteen. Itse koen, että yhteen tuleminen auttaa vahvistamaan yhteisöllisyyttä myös seurakuntatasolla.

Miikkael palvelee Kesäjuhlan musiikkitiimissä.

Miikkael Halonen, Pyhän Tuomaksen luterilainen seurakunta:

– Pastoreiden ja kokeneempien vastuunkantajien esittämä kutsu sekä rakkaus musiikkityöhön innostivat minua ryhtymään tiiminvetäjäksi nyt toista kertaa. Talkoolaisena olen ollut ensimmäisestä Kesäjuhlasta alkaen.Tiimi sopii kaikille musiikin lahjaa harjoittaville, kuorolaisille, kanttoreille ja instrumentalisteille. Juhlavieraatkin osallistuvat laulajan tai kuuntelijan roolissa.

Tulemme tänä vuonna juhlille Eerika-vaimoni ja huhtikuussa syntyneen Samuelin sekä elokuussa kaksi vuotta täyttävän Elsan kanssa. Odotan erityisesti lain ja evankeliumin julistusta sekä seurakunnan yhteistä laulua ja Kristus-keskeistä soittoa. Ne kuuluvat yhteen kristittyjen arjessa ja juhlassa erottamattomasti, niin kuin Lutheria seuranneet ovat aina sanoneet.

Koen itse ”avaralla paikalla” olemista erityisesti Herran pöydässä, mutta myös tutkiessani klassisen kirkkomusiikin historian aarteita. Kristuksen sana ja taivaalliset soittimet resonoivat vanhoissa sävellyksissä ja kirjoituksissa Jumalan armosta niin ehtymättömästi, että ruumiini ja sieluni aivan hypähtävät innosta ja ikiaikaisista koraalimelodioista. Niiden kautta pääsemme osaksi samasta avarasta kuulon valtakunnasta, jonka jäseninä monet luterilaiset muusikot, kuten Michael Praetorius ja Johann Sebastian Bach, ovat riemuinneet, kiittäneet ja julistaneet Herran tekoja jo ennen meitä. Kesäjuhlaan kannattaa osallistua kaikkien, jotka janoavat aitoa ja avaraa armoa. Kesäjuhlilla saamme olla ilon tervehtimiä, Herran ilon, josta apostoli Paavalikin puhuu.

Johannes vetää yövalvontatiimiä.

Johannes Typpö, Markuksen seurakunta:

– Toimin tämän kesän juhlilla Yhtenäiskoulun yövalvonta -tiimin vetäjänä. Olen aiemmin ollut kerran talkoolaisena, ja nyt ensimmäistä kertaa tiiminvetäjänä. Halusin ottaa hieman enemmän vastuuta, joten ajattelin tiiminvetäjän roolin olevan minulle sopiva. Päädyin tähän tiimiin, koska se ei vaadi liian suuria ponnisteluita. Tunnen myös paljon nuoria aikuisia, jotka ovat innokkaita valvomaan öitä, joten vapaaehtoisten löytäminen lienee suhteellisen helppoa. Tässä tiimissä niin tiiminvetäjä kuin talkoolaiset ehtivät hyvin osallistumaan päivän ohjelmiin, kun suurin osa valvonnasta tapahtuu kätevästi yöllä. Vähäinen unimäärä tekee tietenkin myös Kesäjuhlasta ikimuistoisemman tapahtuman.

Mielestäni Kesäjuhlat ovat kirkkomme yhteisöllisyyden kannalta keskeisiä. On hienoa tutustua ihmisiin toisista seurakunnista ja nähdä, että kirkossamme todella on kävijöitä. Parasta on vanhojen ja uusien ystävien näkeminen. Suosittelen ihan jokaista osallistumaan. Nähdään Loimaalla!

Kalle on suunnitellut Kesäjuhlan logon ja toimii myös liikenteenohjaajana.

Kalle Rautavuori, Hyvän Paimenen luterilainen seurakunta:

– Olen aiemmin ollut kolmesti talkoolaisena, ja tänä vuonna ensimmäinen kerta Liikenteenohjauksen tiiminvetäjänä. Olen myös suunnitellut Kesäjuhlan teemakuvan. Johtoryhmä pyysi minulta ehdotuksia ja valitsi niistä parhaiten sopivan. Olen aiemminkin ollut mukana juhlakuvan ideoinnissa. On mielenkiintoista pohtia, miten teemaa saa avattua kuvan kautta.

Liikenteen ohjauksessa tarvitaan vastuuntuntoa ja täsmällisyyttä. Jämäkkä, mutta ystävällinen asiakaspalveluasenne auttaa, kun usein auto haluttaisiin aivan juhlateltan viereen. Tiimissämme aamupäivät ovat kiireisiä ja silloin tiiminvetäjä ei ohjelmaan ehdi osallistua. Iltaa kohti liikenne hiljenee ja silloin jää aika enemmän muuhun. Tärkeää olisi saada riittävän paljon talkoolaisia, jotta vuorot eivät veny liian pitkiksi. Kesäjuhla on tärkeä, koska se kokoaa väkeä yhteen koko Suomesta. On hyvä mahdollisuus tavata tuttuja ja tutustua uusiin ihmisiin.

Anna järjestää ohjelmaa alle kouluikäisille lapsille.

Anna Laaksonen, Hyvän Paimenen seurakunta:

– Olen ollut alle kouluikäisten ohjelmassa mukana kolmesti, nyt toista kertaa tiiminvetäjänä. Tiiminvetäjäksi päädyin kiinnostuksesta suunnitella ja toteuttaa lastenohjelmaa alle kouluikäisille. Se on sellainen suuri pyhäkoulu. Tässä yhdistyy luovuus ja Raamatun opettaminen tavalla, josta koen saavani ja oppivani. Yhdessä toimiminen ja suunnittelu on hedelmällistä ja opettavaista. Alle kouluikäisten lastenohjelmatiimi sopii jokaiselle, joka viihtyy lasten touhukkaassa ja iloisessa seurassa. Erikoistaitoja ei tarvita, vaan ihmisiä, joita yhdistää halu järjestää ohjelmaa lapsille. Olet lämpimästi tervetullut tähän tiimiin, jos kiinnostuksesi heräsi! Koska tiimimme toimii vain lauantaina, jää hyvin aikaa osallistua muuhunkin ohjelmaan.

Monesti aika Kesäjuhlassa menee omien lasten kanssa. Aiemmilta Kesäjuhlilta merkittävänä antina muistan piispa Pohjolan virkaan vihkimysmessun ja juhlat koronasulun jälkeen. Jumalan huolenpito seurakuntaansa kohtaan kosketti ja kristittyjen yhteyden merkitys korostui. Odotan myös aina sunnuntain messun ohella lauantain perheiden iltajuhlaa. Ne ovat olleet mieleenpainuvia. Molemmissa on hienoa, kun olemme koko seurakunta koolla. Iltajuhlassa lapset pääsevät esiintymään lauluin ja myös opetuksessa on huomioitu heidät tavalla, joka sopii kuitenkin ihan kaiken ikäisille.

Minut vie avaralle paikalle se, että olen armahdettu ja saanut syntini anteeksi. Jumalan lapsena vaikeissa elämäntilanteissa usko Jumalaan voi tuoda sellaista avaruutta, joka ikään kuin nostaa arjessa ja luo perspektiiviä Jumalan Sanan varassa. Ellet ole ennen päässyt osallistumaan, nyt kannattaa lähteä kesäjuhlille! Suosittelen juhlia myös lapsiperheille, sillä ohjelmaa on kaiken ikäisille ja juhla-alueella on huomioitu perheen pienimmät.

 

 

Teksti: Lilli Lanki

Kuvat: Haastateltavien kotialbumit