Verkko-opetuksen aiheena kristillinen kasvatus
13.3.2025
Leiri pidetään Kiponniemen toimintakeskuksessa Jyväskylässä 4.-6.4.2025.
Kutsumme leirille vuosina 2008-2010 syntyneitä nuoria.
Leirin aiheena on Elämä kristittynä.
Vetovastuussa ovat pastorit Jarno Gummerus ja Matias Kröger sekä Marianne Luoma.
Leirillä on luvassa muun muassa seuraavaa:
Leirin hinta on 94 € / henkilö, jos ilmoittaudut viimeistään 17.3. Jos ilmoittaudut 18.-20.3. välisenä aikana, leirin hinta on 11 4 €. Ei sisarusalennusta. Jos tarvitset tukea leirimaksun maksamiseen, ole yhteydessä Matiakseen tai Jarnoon.
Leirille ilmoittautuminen on käynnissä nyt ja päättyy viimeistään maanantaina 20.3. Myöhässä tulleita ilmoittautumisia emme valitettavasti voi ottaa vastaan. Paikkoja on 30 ensimmäiselle ilmoittautuneelle!
Varaudumme järjestämään kyydit Jyväskylän Matkakeskukselta Kiponniemeen ja takaisin leirin alussa ja lopussa. Muista siis ilmoittautumisen yhteydessä kertoa mahdolliset kyydin tarpeesi sekä juna- tai linja-auton aikataulut!
Ilmoittautumaan pääset tästä linkistä avautuvalla lomakkeella. Huom! Et saa ilmoittautumisesta vahvistusviestiä sähköpostiisi, mutta ilmoittautumisesi on mennyt perille, jos ruudulle ilmestyy kiitosviesti.
Leiriä koskeviin kysymyksiisi vastaa Matias Kröger. Olethan rohkeasti yhteydessä!
Kevään 2025 Alfa-leiri 18-28 -vuotiaille nuorille aikuisille järjestetään viikonloppuna 4-6.4.2025 Mertiörannan toimintakeskuksessa osoitteessa Vihuntie 21, Jämijärvi.
Leirin teemana on Kristillinen seurakunta, josta tulee opettamaan pastori Miika Nieminen. Pastori Janne Koskela on myös mukana leirillä avustamassa erilaisissa tehtävissä.
Osallistumismaksu on 60 euroa. Ilmoittautumaan pääset tästä linkistä.
Maksu tilille: FI 19 1012 3000 2092 60
Saaja: Suomen Luther-säätiö
Viite: 10090
Maksathan leirimaksun viimeistään leirin alkaessa.
Toivomme, että kaikki halukkaat pääsisivät mukaan leirille, joten jos et taloudellisista syistä pysty osallistumaan, olethan yhteydessä Janne-pastoriin (janne.koskela@lhpk.fi).
Ilmoittautuminen on auki 30.3.2025 asti.
17:00 Saapuminen ja päivällinen
18:00 Tutustumista
19:30 Seurakunta lahjana ja tehtävänä – Miika Nieminen
21:00 Vesper
21:30 Iltapala ja saunat
8:00 Aamupala
9:00 Laudes
9:30 Raamis – Pyhää Henkeä ei voi pettää
11:30 Lounas
12:30 Ulkoilua
14:00 Kahvitauko
15:00 Seurakunta uskossa kasvamisen paikkana – Miika Nieminen
17:00 Päivällinen
17:30 Saunat, rippipäivystys takkahuoneessa (18:30-19:30)
20:30 Iltaohjelma
21:30 Kompletorium
22:00 Iltapala (nyyttärit)
08:30 Aamupala
09:30 Loppusiivous
10:15 Lähtö messuun
11:00 Messu
12:30 Lounas ja kahvit, leirin päätös
Kuva: Janne Koskela
Lähetyshiippakunnan nettikaupassa on alkanut kirjojen talvialennusmyynti. Varaston remonttityhjennysmyynnin vuoksi kirjoja myydään nyt reiluilla alennuksilla.
Myynnissä on sekä Lähetyshiippakunnan omia julkaisuja että muiden julkaisijoiden teoksia. Esimerkiksi Autuas toivo – Raamatun opetus lopunajoista sekä Herran ateria – ehtoollisen raamatulliset juuret -kirjoja voi tilata 10 euron hintaan. Seuraa minua – Kirkkovuosi Jeesuksen seurassa – hartauskirjaa voi nyt puolestaan tilata 3 eurolla.
Kaupastamme on mahdollista tilata myös lukuisia pastori Petri Hiltusen omakustanteita. Niistä tuorein on viime vuonna julkaistu 200 vastausta uskosta & elämästä. Nimensä mukaisesti kirjaan on koottu Hiltusen laatimia vastauksia seurakuntalaisten esittämiin kysymyksiin.
Teoksen juuret ulottuvat käytännössä noin kymmenen vuoden taakse, jolloin hän alkoi säännöllisesti laatimaan vastauksia seurakuntalaisten esittämiin kysymyksiin. Vuonna 2009 hän julkaisi kirjan 100 vastausta uskosta ja elämästä, jonka jälkeen kysymyksiä on tullut lisää. Niistä teoksessa on julkaistu seuraavat kaksi sataa.
– Kysymyksiä vain tulee ja tulee. Vastaaminen on minulle kiva ja mielekäs tapa koettaa vastata seurakuntalaisten tarpeeseen, Hiltunen kertoo.
Hän ei koe olevansa vastausautomaatti tai oraakkeli, joka laukoo vastaukset suoralta kädeltä. Pikemminkin pastori koettaa lähteä pohtimaan kysymystä ja etsimään vastausta. Eikä kaikkiin kysymyksiin edes ole olemassa vastauksia.
– Voimme vain jollakin tavalla hahmottaa maastoa ja miettiä, missä määrin pystymme vastaamaan kysymyksiin. Tietty nöyryys täytyy koko ajan olla mukana, hän toteaa.
Nettikaupan lisäksi myös seurakuntien kirjapöydillä kirjoja myydään yhä alennetuin hinnoin. Näin teemme tilaa tänä vuonna julkaistaville uusille teoksille. Nettikaupasta tilattuihin kirjoihin lisätään postitusmaksu, jonka hinta on pienimmillään kuusi euroa. Alennetut hinnat ovat voimassa 28.2. saakka tai niin kauan kuin kirjoja riittää. Pyydämme odottamaan tilauksia kärsivällisesti, sillä alennusruuhkan vuoksi tilausten toimittamisessa saattaa tulla viiveitä!
Tutustu valikoimaan ja tilaa täältä.
Kuva: Kaapo Koskela
Minne voin mennä jumalanpalvelukseen? Missä kuulla Kristus-keskeistä saarnaa? Missä kokea Jumalan perheväen yhteyttä ja minne toisia kutsua? Kansankirkon hengellisen romahduksen ja yksilökeskeisen kulttuurimurroksen keskellä vastaus monissa herätysliikkeissä ja Lähetyshiippakunnassa on ollut itsenäiset messuyhteisöt. Omasta tiestämme Lähetyshiippakunnassa olemme oppineet, ettei kyse ole vain yksilön hengellisiin tarpeisiin vastaamisesta tai oikeiden jumalanpalvelusten järjestämisestä. Kyse on kirkon koko paketista.
Yksilötasolla kysymys koskee hengellisen elämän hoitoa. Mistä löydän Elämän leivän? Missä elää turvallisesti seurakuntayhteydessä? Moni on jäänyt kodittomaksi tai herätykseen tulleena ei löydä kansankirkossa paikkaa. Moni on vetäytynyt, eronnut kirkosta tai harkitsee sitä. Vaarana on jäädä yksin tai vain virtuaaliruokintaan. Oleellista on löytää tie ravitsevaan yhteisöön. Kristitty on tarkoitettu elämään Kristus-ruumiin yhteydessä. Kuinka monen suusta olen kuullut messuihimme löydettyään: kuin kotiin olisi tullut.
Yhteisötasolla kysymys koskee seurakunnan olemusta. Niin oleellisia kuin raamatullinen saarna ja oikein toimitettu ehtoollinen ovatkin, kyse ei ole vain jumalanpalveluksista. Yhteisö ei ole vain uskon ravitsemisen vaan myös seurakuntaan kuulumisen paikka. Kaste liittää meidät konkreettiseen messua viettävään seurakuntaan. Jäsenyys siinä kertoo itselle tai toisille oman paikan löytymisestä Kristus-ruumissa. Oman paimenen kutsuminen ja tämän kaitsennassa eläminen kuuluu jokaiselle lampaalle. Omasta kodista huolehtiminen ja vastuun kantaminen on luonnollinen seuraus. Luterilaisena on mahdoton ajatella, että voisi elää kristittynä ilman minkään seurakunnan jäsenyyttä. Vaikea on nähdä muodollisen jäsenyyden mielekkyyttä seurakunnassa, jossa ei koskaan halua käydä tai jota pitää jopa eksyttävänä. Siksi me kuljimme matkan messuyhteisöistä luterilaisiin seurakuntiin, joissa voi vaeltaa koko kotimatkan kasteesta ruumiin siunaamiseen.
Seurakuntatasolla kysymys koskee kirkon olemusta. Seurakuntia voi olla vähän tai paljon, mutta yliseurakunnallinen taso tarvitaan. Ei ole Uuden testamentin ja kirkon historian valossa kestävää, jos seurakunnat elävät irrallisina satelliitteina tai vetäytyvät omaan kuoreensa. Seurakunnat tarvitsevat itsensä ja työnsä tähden kirkon apua, ohjausta ja rohkaisua. Seurakunnat tarvitsevat paimenia, joita kirkko kouluttaa, vihkii ja kaitsee. Seurakuntien sisä- ja ulkolähetystehtävä vaatii kokonaiskirkon tukea. Seurakunnan liturginen ja katekeettinen elämä edellyttävät kirkon yhteisiä linjauksia ja käytäntöjä. Listaa voisi jatkaa, mutta kyse ei ole vain yhteistyörakenteesta seurakunnille. Kirkko on olemukseltaan sekä paikallinen yhteisö että alueellinen kokonaisuus.
Kirkon tasolla kysymys koskee suhdetta maailmanlaajaan kirkkoon. Ei ole suomalaista kristinuskoa vaan Kristuksen Kirkko elää kaikkialla maailmassa. Paikalliselle kirkolle, kuten Lähetyshiippakunnalle, se nostaa välttämättä kysymyksen suhteesta toisiin luterilaisiin kirkkoihin maailmalla. Meillä on kutsu ja lahja elää yhteydessä saman tunnustuksen jakavien sisarkirkkojen kanssa eri mantereilla. Yhteydet Kansainvälisen luterilaisen neuvoston yhteydessä eivät vain tarjoa yhteistyömahdollisuuksia vaan tarvitsemme sisarkirkkojen esirukouksia, esimerkkiä ja rohkaisua niin kuin nekin meidän. Kaukanakin on saanut kokea olevansa kotona. Me olemme osa Kristuksen Kirkkoa. Kirkko onkin olemukseltaan sekä alueellinen että maailman laaja ( Matt.16:18, 18:27).
Näin siis kristitty tarvitsee seurakuntaa, seurakunta kirkkoa ja kirkko toisia paikalliskirkkoja. Tätä jatkuvuutta ja kokonaisuutta haluamme Lähetyshiippakunnassa elää todeksi! Hoitooni uskottu piispan virka on annettu tämän kokonaisuuden ja sen yhteyden palvelemiseen. Haluan itse elää armolapsena ja yksittäisiin sydämiin Kristusta kirkastaa evankeliumin lahjoilla. Palvelemalla alttarilla seurakuntavierailulla virkani konkretisoi, että yksittäinen seurakunta kuuluu isompaan armopöytään eli kirkkoon. Edustamalla kirkkoani koti- tai ulkomailla toisten luterilaisten sisarkirkkojen tai tunnustuskuntien kanssa maailmalaaja yhteytemme havainnollistuu.
Lopultahan kyse on Kristuksen armotyöstä Pyhän Hengen kautta niin yhden ihmisen, yhteisön, kirkon kuin maailmanlaajan kirkkoyhteisön kohdalla. Kun kerran tulemme kotiin, jäljelle jää vain yhteinen ilo Herrastamme!
”En annan grund kan ingen lägga, än den som lagd, nämligen Jesus Kristus”, 1 Kor 3:11.
Rovasti Helge Hildén sai taivaskutsun 9.4.2024. Hän oli syntynyt vuonna 1929 Itä-Uudellamaalla Sipoossa, tuli ylioppilaaksi 1947 ja vihittiin papiksi Porvoossa 1952. Hän toimi pappina sekä suomenkielisissä että ruotsinkielisissä seurakunnissa ja siirtyi sitten ruotsinkielisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEF) toiminnanjohtajaksi vuosiksi 1968-1978. Siitä tehtävästä hän siirtyi eteläiseen ruotsinkieliseen seurakuntaan Helsingissä, ensin kappalaiseksi ja sitten kirkkoherraksi. Eläkkeelle hän jäi 1992.
Helge Hildén lähti mukaan Paavalin synodin toimintaan. Hänen kutsumanaan ja piispa Olavi Rimpiläisen johdolla kokoonnuimme vuoden 1988 alussa Johanneksen seurakunnan huoneistoon tekemään ns. ajo-ohjeet naispappeuden toteuduttua kansankirkossa. Pohjapaperia tehdessäni keskustelin myös Helge Hildénin kanssa. Hän olisi halunut piispa Bo Giertzin traktaatin mukaista perusteellisempaa ajo-ohjetta. Mutta kokouksemme päätyi vaatimattomampaan,väistymiskäytäntöä painottavaan opastukseen ”Apostolinen tie uudessa tilanteessa”.
Kun Paavalin synodi piti perinteiset Paastonajan kirkkopäivät Naantalissa 1996, Helge Hildén piti messun jälkeen esitelmän Lutherin raamatullisuudesta otsikolla ”Jakamaton kuin matemaattinen piste”. Mitä syvällisimmässä esityksessään hän päätyi toteamaan Lutherin ajan kirkosta, ettei pahinta ollut erehtyväisyys: ”Lankeemus oli, että kirkko ei nähnyt enää velvollisuudekseen argumentoida Raamatulla.” Siirtyessään lopuksi ajankohtaisiin kysymyksiin Hildén kertoi oman hiippakuntansa satavuotisesta perinteestä eli ”liberaalis-humanistisesta pohjavireestä”, jossa varotaan erityisesti totuuskysymystä. ”Kiellettyjä ovat raamattukysymys, vanhurskauttamiskysymys, sakramenttioppi… puhumattkaan sellaisista kuin naispappeus…” Hildén jatkaa hiippakuntansa kuvausta: ”Yksi uskonkappale on vahvasti voimassa: ei pidä taistella.” Hän toteaa, että polemiikin karttelu vie kirkolta todistuksen hengen.
Ruotsinkielinen Evankeliumiyhdistys julkaisi tekemäni rippikoulukirjan (Tälle Perustalle) pastori Tord Carlstömin johdolla På säker grund, 1990. Käännöstyötä juhlimme Laulumiesten talolla. Keskustelimme myös siitä, miten kaikki herätysliikkeet ovat joutuneet kohtaamaan kansankirkon opillisen muutoksen ja suoranaisen okkupaation. Helge Hildén totesi, että SLEFin kehitys näyttää kulkevan pois luterilaisesta tunnustuksellisuudesta kansankirkolliseen evankelikalismiin, jossa Kristus ja Raamattu on erotettu toisistaan. Mukautumisen tie on tapahtunut jopa Kenian lähetykselle taloudellisen tuen hakemisen kautta kansankirkon seurakunnilta. Väärää suuntausta torjuakseen hän perusti mm. lehden Lutherläsaren.
Luther-säätiön perustamisen jälkeen Hildén osallistui messuihin kuntonsa mukaan Sipoosta käsin. Hän saapui vaimonsa Sirkun kanssa myös Kesän päätösseuroihin Lindilään 2005.
Vuosien mittaan läheiseksi ystäväksi tuli Hämeenlinnan Pyhän Matteuksen seurakunnan aktiivi Tapio Niemistö, joka uskollisesti kävi lähes kuukausittain Sipoossa tervehtimässä Hildéneitä. Piispa Matti Väisänen osallistui Helgen ruumiinsiunaukseen Sipoossa. Siunauksen toimitti Valon kappelissa 4.5.2024 pastori Tord Carlström.
Päätän muistokirjoitukseni Helgen Naantalissa pitämänsä esitelmän johtopäätöksiin, joissa hän halusi osoittaa, mikä on ”oikea aamenemme” Lutherin oppiin: ”Kirkon aamen Raamatulleen tulee selvimmin julki oikeassa jumalanpalveluksessa, uskontunnustuksessa ja virsissä. Kaikki nämä aamenet ovat ylistystä siitä, mitä ihmiset ’pyhinä uskovaisina ja karitsaisina, jotka kuuntelevat Paimenen ääntä’ ovat saaneet Jumalan kaikkinaisen sanan, synninpäästön, oikean opetuksen, ehtoollisen pyhän Kristus-osallisuuden ja pyhien yhteyden kautta.”
Rovasti Helgellä oli joka tilanteessa selkeä ja kirkas ”aamen” ja siksi meillä on ihana toivo hänestä.
Sakari Korpinen
Apostoli Johanneksen seurakunta
Hei,
olemme kaksi miestä Lohjan Pyhän Ristin luterilaisesta seurakunnasta, joilla on kutsumus viedä evankeliumia maahanmuuttajien keskuuteen.
Sizar Jaghlassian, joka on syyrialainen pappi ja jolla on suuri palo viedä evankeliumia Suomessa asuvien arabien keskuuteen.
Jari Heiska, ravintolakoulun opettaja, jolla on 27 vuoden työkokemus maahanmuuttajien kanssa työskentelystä.
Aloitamme kokoontumiset Koinonia-keskuksessa noin kerran kuukaudessa. Ensimmäinen kokoontuminen on lauantaina 25.1. klo 15 osoitteessa Kalevankatu 53, 00180 Helsinki.
Kaikki, jotka ovat kiinnostuneita kokoontumaan Raamatun tutkimisen äärelle arabian tai englannin kielellä, ovat tervetulleita!
Terveisin,
Sizar Jaghlassian
sizar76@yahoo.com
0408677734
ja
Jari Heiska
jari.heiska@kolumbus.fi
0505597494
Etenkin nuorisotyön organisointiin on luvassa pieniä uudistuksia tänä vuonna. Kuva: Pauliina Pylvänäinen
Kirkkomme nuorisotyön toiminta on ilahduttavasti kasvusuunnassa. Kasvun myötä onkin ryhdytty kiinnittämään enemmän huomiota, miten nuorisotyön suunnittelusta saataisiin pitkäjänteisempää. On haluttu saada tiedonkulku toimimaan niin, että kaikki kohderyhmät saavutettaisiin tehokkaasti. Lisäksi tapahtumia ja leirejä pyritään järjestämään yhä laadukkaammin ja turvallisemmin. Näiden kehittämiskohteiden innostamina Lähetyshiippakunnan kasvatus- ja erityisesti nuorisotyön organisointiin tehdään tänä vuonna muutamia muutoksia.
Vapaaehtoisista vastuunkantajista koostettu kasvatustyön toimikunta on palvellut nuoriso- ja muuta kasvatustyötä lähes kymmenen vuoden ajan muun muassa kartoittamalla nuorisotyön yhteyshenkilöitä, laatimalla kasvatustyön strategiaa ja etsimällä Sinut on kutsuttu -tapahtuman järjestäjiä. Keskeisin työ on kuitenkin tehty toimikunnan koordinoimissa tiimeissä, joissa on kehitetty muun muassa kirkkomme pyhäkoulutyötä sekä järjestetty viime vuosina Kesäjuhlan lasten, varhaisnuorten ja perheiden ohjelmat. Tänä vuonna tärkeä työ, jota toimikunnassa on tehty, jatkuu, vaikka varsinainen toimikuntatyöskentely päätettiin marraskuussa. Suurin osa toimikunnan jäsenistä jatkaa edelleen tiimien vastuutehtävissä.
Myös valtakunnallinen pyhäkoulu- ja varhaisnuorisotyö sekä valtakunnalliset nuorten leirit järjestetään jatkossa tiimimuotoisesti. Lapsityön suhteen toiminta jatkuu siis kuten toimikunnan aikana. Nuorten leirien osalta tavoitteena on, että jokaiselle leirille muodostettaisiin pastoreista ja vapaaehtoisista koostetut vetäjätiimit, jotka järjestävät leirin mahdollisesti useampana vuonna peräkkäin. Tämä mahdollistaa leirien suunnittelemisen ja kehittämisen pidemmällä aikajänteellä.
Kasvatustyön toimikunnan puheenjohtajana viime vuosina toiminut Päivi Pohjola toivoo, että tiimit kokoaisivat jatkossa laajasti vapaaehtoisia mukaan:
– Toimikunnan keskeisin työ on tähänkin asti tehty juuri tiimeissä. Siten tehty muutos ei ole kovin suuri. Jatkossa toivottavasti toimivia tiimejä, joissa vapaaehtoiset voivat palvella, saadaan vain entistäkin enemmän ja laajemmalla sektorilla.
Kasvatustyön koordinaattori on henkilö, johon nuoret ja vanhemmat voivat ottaa yhteyttä leireihin ja muuhun nuorisotyön liittyvissä asioissa, ideoissa ja kysymyksissä. Kuva: Pauliina Pylvänäinen
Yksi organisaatiouudistuksen keskeisistä tavoitteista on ollut pitkäjänteisen suunnittelukulttuurin luominen. Tämä edellyttää, että vuosittain valtakunnalliset ja alueelliset tapahtumat kalenteroidaan selkeästi ja hyvissä ajoin. Nuorten ja heidän vanhempiensa näkökulmasta pidetään tärkeänä, että tiedossa on selkeästi yksi henkilö, jolta etenkin tulevista leireistä ja niihin liittyvistä asioista voi tiedustella, ja johon ottaa muutoinkin yhteyttä mieltä askarruttavissa asioissa.
Näillä perusteilla aiemmin käytössä olleet rippikoulu- ja nuorisotyön vastuupastori -nimikkeet on poistettu ja niiden tilalle on kehitetty entuudestaan tuttua kasvatustyön koordinaattorin tehtävänkuvaa. Jatkossa koordinaattorin tehtävänä on vastata erityisesti leirien käytännön järjestelyistä: leirien aikatauluttamisesta ja kokoonpanoista, leirikeskusten varauksista sekä turvallisuus- ja vakuutusasioista. Koordinaattori myös ylläpitää nuorisotyön nettisivuja ja hoitaa nuorisotyöhön liittyvien tapahtumien tiedottamista.
Kasvatustyön koordinaattorina toimii hiippakuntasihteeri Pauliina Pylvänäinen. Hän toivoo, että nuoret ja heidän vanhempansa ottaisivat matalalla kynnyksellä yhteyttä nuorisotyöhön liittyvissä asioissa:
– Muiden töitteni vuoksi en pysty osallistumaan jokaiselle leirille ja tapahtumaan, mutta minuun saa olla yhteydessä kaikessa nuorisotyöhön liittyvässä. Vien sitten asiat eteenpäin henkilölle, joka asiasta vastaa ja perusteellisesti tietää.
Uudistuksessa pyrittiin luomaan pohjaa myös nuorisotyössä jatkuvasti kerääntyvän hiljaisen tiedon jakamiselle. Katsottiin, että nuorisotyötä tekevien keskinäisen vuorovaikutuksen lisääminen ja kertyneiden kokemusten jakaminen voisivat tuoda uusia oivalluksia toiminnan kehittämiseen. Lisäksi pidettiin käytännöllisenä, että nuorisotyön strateginen kehittäminen olisi jatkossa aiempaa työntekijävetoisempaa.
Näitä vastuita varten perustettiin nuorisotyön suunnittelijan tehtävänkuva. Suunnittelija toimii käytännössä toteutettavan nuorisotyön taustalla, työntekijät ja vapaaehtoiset yhteen tuovana voimana. Hän vastaa nuorisotyön strategian päivittämisestä ja laatii vuosisuunnitelman valtakunnallisen nuorisotyön tapahtumista. Tavoitteena on jakaa työntekijöiden työkuormaa tasaisesti.Suunnittelija työskentelee myös vuorovaikutuksen edistämiseksi nuorisotyön toimijoiden välillä järjestämällä heille palavereita ja koulutuksia.
Nuorisotyön suunnittelijana aloittaa pastori Eero Pihlava. Hän ryhtyy tehtävään kiitollisin mielin:
– Sekä leirit, että seurakuntien nuortenillat toteutetaan pitkälti vapaaehtoisvoimin. Olen saanut monena vuonna kiittää eri tilanteissa taitavia seurakuntalaisia, jotka antavat aikaansa ja varojaan nuorten eteen. Toivottavasti tahtotila pysyy vastaisuudessa samanlaisena ja osaan tukea suunnittelijana niin työntekijöitämme kuin seurakuntien vapaaehtoisia merkityksellisellä tavalla.
Nuoret kokoontuvat jatkossakin leireille Kiponniemen toimintakeskukseen. Kuva: Pauliina Pylvänäinen
Kasvatustyön valtakunnallinen toiminta on viime vuosina keskittynyt pääsääntöisesti kahteen paikkaan: Kiponniemen toimintakeskukseen Jyväskylässä sekä Loimaan Evankelisen opiston tiloihin, kuten Mustajärven leirikeskukseen. Tilat ovat osoittautuneet kirkkomme tarpeisiin nähden toimiviksi ja tarjontaan verrattuna sopivan hintaisiksi. Tällä hetkellä siis näyttää, että nuorisotyön valtakunnalliset leirit järjestetään jatkossakin Loimaalla ja Jyväskylässä. Lasten- ja varhaisnuorten leirien sijainnit ja tilavaraukset hoidetaan puolestaan rovastikunnittain.
Sekä Jyväskylässä että Loimaalla leirikeskukset sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien varrella, mutta käytännössä julkisilla liikennevälineillä matkustavat nuoret tarvitsevat leirien järjestäjiltä kyytiapua päästäkseen viimeiset kilometrit perille. Leirien järjestäjät ovat kiitollisia vapaaehtoisille paikallisille perheille, jotka ovat nuorille kyytejä tarjonneet. Samalla järjestäjät toivovat, että jatkossa kyydin tarpeista ilmoitettaisiin hyvissä ajoin, jotta niiden järjestäminen olisi sujuvampaa.
Nuorisotyön tulevista tapahtumista pyritään jatkossa tiedottamaan säännöllisesti kuukausittain. Tiedotteet julkaistaan Lähetyshiippakunnan nettisivuilla, mutta niitä jaetaan myös nuorisotyön tiedotusta varten perustetussa WhatsApp -ryhmässä sekä sähköpostilla nuorisotyön yhteyshenkilöille, jotta nämä välittäisivät tietoa eteenpäin omissa seurakunnissaan. Kaikkien kiinnostuneiden kannattaa siis seurata näitä kanavia, jotta saa tietoa tulevista tapahtumista ja pääsee ilmoittautumaan niihin, kun vielä on paikkoja vapaana!
Tulevia nuorten tapahtumia pääset katselemaan täältä.
Ensi kesän lasten ja varhaisnuorten leirien ajankohdat voit katsoa täältä.
Myös ensi kesänä tarvitsemme leireille paljon innostuneita isosia. Kuva: Matti Reinikka
Vaikka talvi on vasta alussa, ensi kesän leirien suunnittelu on jo käynnissä. Nyt etsimme isosia leireille! Isoshaku on käynnissä 2.-14.1.2025. Isoseksi voi tulla joko Lähetyshiippakunnan isoskoulutukseen tänä vuonna tai aiemmin osallistunut nuori, tai muun tahon järjestämän isoskoulutuksen käynyt. Tärkeintä on oikea isosen asenne ja innokkuus olla mukana!
Tarvitsemme eri ikäisiä isosia niin rippi- kuin lasten ja varhaisnuorten leireille. Kunkin leirin päivämääriin pääset tutustumaan alta. Isosena toimiminen on palvelutehtävä, josta ei makseta palkkaa. Majoitus ja ruokailu leireillä ovat toki maksuttomat, ja matkakustannuksista kotoa leiripaikalle voi saada korvauksen.
Pääset nyt ilmoittautumaan myös Sinut on kutsuttu (SOK) -tapahtuman järjestäjätiimiin. Tapahtuma järjestetään Espoossa lauantaina 4.10. Siellä tarvitaan paljon vastuunkantajia erilaisiin tehtäviin, joten tehtävissä riittää valinnanvaraa!
Rippileirien isosten valinnoista ilmoitetaan tammikuun aikana. Lasten- ja varhaisnuorten leirien isoset selviävät myös talven mittaan. Edellisinä vuosina rippileireille ilmoittautuneita isosia on ollut paljon enemmän kuin olemme voineet ottaa. Tähän kannattaa varautua tänäkin vuonna – ja toisaalta yrittää uudestaan nyt, jos aiemmin ei ole tärpännyt!
Ilmoittaudu isoseksi täyttämällä tästä linkistä avautuva lomake huolellisesti! Lomake on lähetetty onnistuneesti, kun kiitosviesti ilmestyy näytöllesi. Et saa sähköpostiisi vahvistusviestiä.
Mustajärvellä 3.-14.6.2025
Kiponniemessä 24.6.-5.7.2025
Kuluneen vuoden aikana erilaiset kristilliset podcastit eli puheohjelmat nostivat suosiotaan, ja tarjosivat monelle rakentavaa kuunneltavaa lenkkipolkujen varrelle tai vaikkapa työmatkojen iloksi.
Tänä vuonna useampi Lähetyshiippakunnassa toimiva teologi vieraili Kujalla- nimisessä podcast-sarjassa. Kyseessä on podcast, jossa keskustellaan ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä teologian valossa. Aiheet ja ohjelmaan kutsutut vieraat vaihtuvat jaksottain. Vuonna 2021 aloitetun podcastin toimittajana toimii Heidi Martikainen.
Lähetyshiippakunnan teologeja on kyseisen podcastin vieraina ollut usein aiemminkin, mutta nostamme tässä esiin tänä vuonna julkaistut jaksot. Pastori Petri Hiltunen vieraili ohjelmassa, jossa keskusteltiin uushengellisyyden vaikutuksesta seurakunnissa. Mailis Janatuinen esitti perustelunsa sille, miksi hän on naisteologi, vaikka voisi olla naispappi. Uusimmassa jaksossa hiippakuntadekaani Joel Kerosuo pohti, miksi kirkkohistoriaa kannattaa tutkia.
Kyseiset jaksot ovat kuunneltavissa alta. Muita Kujalla-podcastin jaksoja voi kuunnella esimerkiksi Spotify- ja Podimo- sovelluksilla tai katsella YouTube-videoina.
Muista myös seurata Lähetyshiippakunnan omaa podcast-sarjaa Oikeasti luterilainen, joka on kuunneltavissa niin ikään Spotifyn ja Luterilainen.net -sivustomme kautta!
Hiippakuntakokous kokoontui marraskuussa Helsingissä ja etäyhteyksin. Kuva: Janne Koskela
Lähetyshiippakunnan hiippakuntakokous, pappiskollegio ja Suomen Luther-säätiön hallitus ovat päättäneet eri toimielinten edustajista tulevalle vuodelle. Edustajien joukossa on uusia kasvoja, mutta myös tuttuja konkareita.
Hiippakuntaneuvosto on Lähetyshiippakunnan käytännön toiminnasta ja hallinnosta vastaava toimielin. Se vastaa hiippakunnan hallinnollisista ja taloudellisista asioista sekä viime kädessä myös muun muassa julkaisuista ja lähetystyöstä. Hiippakuntaneuvosto kokoontuu 5–6 kertaa vuodessa. Jäsenten ja varajäsenten lisäksi siihen kuuluvat piispa, hiippakuntadekaani sekä hiippakuntasihteeri. Hiippakuntaneuvosto pitää kokouksia keskimäärin joka toinen kuukausi etäyhteyksin ja paikan päällä.
Hiippakuntaneuvoston jäseninä kaksivuotista kauttaan jatkavat Matias Koponen Helsingistä, varalla Johannes Typpö Helsingistä; Taisto Laato Espoosta, varalla Kari Lehtonen Vaasasta sekä Olli Ylönen Mikkelistä, varalla Mari-Anna Alenius Oulusta. Käytännössä sekä varsinaiset että varajäsenet osallistuvat kokouksiin mahdollisuuksiensa mukaan, joskin jäsenen statuksella on merkitystä äänestystilanteissa.
Uudelle kaudelle jäseniksi on kutsuttu Janne Vanhala Kokkolasta, varalla Patrik Saviaro Pietarsaaresta; Päivi Raudasoja Kuopiosta, varalla Liisa Berndt Jyväskylästä sekä Tiina Männikkö Seinäjoelta, varalla Hilla Anttoora Lappeenrannasta.
Konsistori toimii piispan tukena kirkon hengellisessä kaitsennassa. Konsistoriin kuuluu piispa Juhana Pohjolan ja hiippakuntadekaani Joel Kerosuon lisäksi joukko muita pastoreita. Konsistorin notaarina toimii Otto Granlund ja lakimiesasessorina Jyrki Anttinen. Tänä vuonna konsistorin pappisasessoreita ovat Hannu Mikkonen, varalla Jukka Peranto; Petri Hiltunen, varalla Antti Leinonen sekä Esko Murto, varalla Ville Typpö. Konsistorin maallikkojäsenenä toimii Raimo Savolainen, varalla Markus Ristimäki.
Aluerovastit Eero Pihlava, Miika Nieminen ja Ville Typpö työntekijäpäivillä toukokuussa. Kuva: Janne Koskela
Rovastikunnissa alkava kausi 2025–2026 ei tuo suuria muutoksia. Pohjoisen rovastikunnan aluerovastina jatkaa Antti Leinonen, Idässä Kalle Väätäinen, Pohjanmaalla Ville Typpö, Uudellamaalla Eero Pihlava ja Lounaisessa rovastikunnassa Miika Nieminen. Häme-Kaakon rovastikunta jaetaan kahteen osaan niin, että Hämeen aluerovastina jatkaa Esko Murto ja Kaakon pastoreista vastaa dekaani Joel Kerosuo.
Suomen Luther-säätiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa Raimo Savolainen ja varapuheenjohtajana piispa Juhana Pohjola. Lisäksi hallitukseen kuuluvat Mirko Brummer, Jari Kekäle, Olli Mustonen, Sami Koskela ja Erkki Pitkäranta. Säätiön asiamiehenä toimii hiippakuntadekaani Joel Kerosuo.
Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain Helsingissä. Kuva: Janne Koskela
Hiippakuntaneuvoston ja Suomen Luther-säätiön hallituksen kokoukset valmistelee Lähetyshiippakunnan johtoryhmä. Sen jäseninä toimivat piispa Juhana Pohjola, Luther-säätiön hallituksen puheenjohtaja Raimo Savolainen, hiippakuntadekaani Joel Kerosuo, talouspäällikkö Asko Iso-Kungas ja hiippakuntasihteeri Pauliina Pylvänäinen.
