Työskennellessäni vielä päätoimisena kotiäitinä meillä oli välittömään työyhteisööni kuuluvien äitiystävien kanssa tapana suunnitella Täydellisten Kotiäitien Täydellistä Joulua. Täydellisen joulun ensiluokkaiset ja uniikit lahjat hankittaisiin New Yorkista, tai kyllä paremman puuttuessa Pariisikin välttäisi. Henkeäsalpaavan maukas jouluateria valmistettaisiin lähitiloilta hankituista korkealaatuisista raaka-aineista vaivoja säästelemättä. Täydellisen joulun aamussa puoliso ei ryntäisi markettiin hakemaan vielä punasipulia, kermaviiliä ja kuusenkynttilöiden vaihtovalosarjaa, vaan nauttisi rentoutuneena kahviaan takkatulen ääressä. Lapsukaiset leikkisivät sopusointuisesti läpi pitkät joulun pyhät.
Järjestimme usein myös oman pikkujoulun. Tai jos emme ehtineet tai jaksaneet, niin marssitimme lapsi- ja vaunukolonnamme diakonian jouluaterialle, jonne kaikki olivat tervetulleita. Yksi pikkujoulumme on jäänyt erityisesti muistoihini. Viimeisillään raskaana oleva ystävättäreni oli ennen kokoontumistamme ollut vähällä lääkitä päänsärkyään pitkäaikaissairaan saksanpaimenkoiransa pillereillä. Naurullemme ei ollut tulla loppua visioidessamme tilanteen jatkoselvittelyä sairaalan päivystyksessä. ”Ai miksi toimin näin, koenko epätoivoa? Jos ihan rehellisiä ollaan, niin kyllä tässä joulun alla itse kullakin meinaa seinät kaatua päälle. Ja sitten on vielä synnytys lisäksi…” Välipäivinä iloittiin potran poikavauvan syntymää, mutta koiravanhus ei enää nähnyt seuraavaa kesää.
Myös lapsille joulun odotus on tärkeää. Kerhotoiminnasta saimme eräänä adventtina kaukaa viisaan kerhotädin yhteenvedon lasten adventin ajan pohdinnoista. Lasten mielestä joulussa hienointa oli Jumalan Pojan syntymän lisäksi yhteenkuuluvuuden tunne perheen ja suvun kanssa, lahjojen saaminen ja antaminen, sekä myönteisiin tapahtumiin valmistautumiseen liittyvä tunnelma. Mikään lasten joulutoiveista ei edellyttänyt ylenpalttisia taloudellisia tai äidillisiä uhrauksia. Ainoa huolta herättävä, negatiivisesti virittynyt asia oli tietoisuus siitä, että kynttilän liekistä voi syttyä iso tulipalo. Näiden terveisten saattelemana kerhotäti kehotti meitä vanhempia hengittämään syvään ja rauhallisesti myös joulun aikana.
Joulun viettoon hankalissa ja kiireisissä fiiliksissä valmistautuvien henkilöiden arkkityypit ovat itseoikeutetusti Joosef ja Maria. Pariskunta oli kokenut tahoillaan sekä henkistä painetta että suurta hämmennystä tulevaan perheenlisäykseen liittyen. Tulevaisuus oli täynnä avoimia kysymyksiä eikä taloudellisesti ollut hurraamista. Joulunviettopaikan valintakin venyi viime metreille, mutta loppu on historiaa.
Ahdistaako ajatus täydellisen joulun tavoittelusta? Tunne on aivan oikea. Niin kauan kuin joulun järjestäminen on meidän vastuullamme, jää se vääjäämättä keskeneräiseksi. Täydellisen joulun, Jeesuksen ihmiseksi tulon, valmisti Jumala itse. Hän antoi tänne Poikansa pelastajaksemme, hänet, joka lopulta kantoi harteillaan koko maailman rikkomukset ja synnit. Sinunkin.
Sanna Niemi
Pyhän Matteuksen luterilaisen seurakunnan jäsen
