Tältä sivulta löydät usein usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin.
Lisätietoa hiippakunnasta löydät mm. valikosta otsikon ”Tietoa Lähetyshiippakunnasta” alta.
Teologisiin kysymyksiin löydät vastauksia ja tietoa opetussivustoltamme luterilainen.net
Kyllä. Lähetyshiippakunta on hiippakuntajärjestyksensä 1 luvun 2 §:n mukaisesti luterilainen kirkko Suomessa.
Lähetyshiippakunta on osa ”yhtä, pyhää, yhteistä ja apostolista kirkkoa”, joka tunnustetaan kirkon uskontunnustuksissa.
Luterilaisen tunnustuskirjojen mukaan kirkon kirkoksi varsinaisesti tekevät puhtaasti julistettu evankeliumi ja oikein toimitetut sakramentit. Siksi Lähetyshiippakunta siinä hoidettujen armonvälineiden tähden ja voimasta on todellisesti kirkko.
Järjestäytymismuodoltaan hiippakunta on rekisteröimätön yhdistys. Lähetyshiippakunta ei ole rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta.
Lähetyshiippakunnan perustivat 17.3.2013 25 seurakuntaa valtuutettujen edustajiensa välityksellä. Nämä seurakunnat olivat syntyneet pääasiassa vuonna 2000 perustetun Suomen Luther-säätiön työn tuloksena.
Suomen evankelisluterilainen kuvastaa lähetyshiippakunnan jatkuvuutta suomalaisen luterilaisuuden suhteen. Lähetyshiippakunta ei ole julistamassa uutta oppia tai luomassa vanhalle luterilaisuudelle vierasta seurakunnallista elämää, vaan liittyy siihen evankelisluterilaiseen uskoon jota Suomessa on tunnustettu jo kauan ennen meitä.
Lähetyshiippakunnaksi sitä kutsutaan siksi, että sen tarkoitus ei ole vain vaalia perinteitä ja säilyttää oppia, vaan myös saarnata, kutsua ja levittää evankeliumia niin suomessa kuin muissakin maissa. Evankeliumi luo aina lähetyksen ja terve seurakunta on aina lähettävä seurakunta. Samalla on ymmärrettävä että Suomessa yhä harvempi tuntee evankeliumin ja uskoo Kristukseen vapahtajanaan; maamme on tulossa ja suurelta osin tullut jo lähetyskentäksi.
Hiippakunnaksi sitä nimitetään siksi, että se on 1) useasta seurakunnasta koostuva kirkollinen rakenne, jota 2) johtaa piispa. Tällaista kutsutaan kirkollisessa sanastossa hiippakunnaksi; nimi viittaa piispan asun päähineeseen eli hiippaan. Yhden piispan kaitsema alue on hiippakunta.
Monet herätysliikkeet tekevät arvokasta työtä julistuksessa, sielunhoitotyössä ja lähetyskentillä. Ne eivät kuitenkaan oman toiminta-ajatuksensa mukaisesti ole halunneet perustaa seurakuntia, vaan ovat mieltäneet tehtävänsä toisin. Tästä johtuen ne ovat kiinni Suomen ev.lut. kirkon hallintorakenteessa, taloudessa ja toimintamuodoissa. Lähetyshiippakunta ja sen seurakunnat sen sijaan tarjoavat kokonaisvaltaisen seurakuntayhteyden, siihen sisältyvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen.
Lähetyshiippakunta on itsenäinen luterilainen kirkko. Hiippakunnan seurakunnat kutsuvat pastorinsa, hiippakunnan piispa vihkii ja kaitsee pappeja, seurakuntien yhteyteen voidaan kastaa ja niiden jäseneksi liittyä. Vastaavasti seurakunnan jäsenet kantavat vastuun taloudesta ja toiminnasta. Useiden herätysliikkeiden piirissä on nähtävissä merkkejä kehityksestä kohti seurakunnallisempaa toimintaa mm. perustettujen jumalanpalvelusyhteisöjen kautta. Lähetyshiippakunta haluaa tehdä yhteistyötä kaikkien luterilaista kirkollista uudistusta haluavien kanssa.
Nämä seurakunnat ovat itsenäisiä jumalanpalvelusyhteisöjä, joissa ihmiset kokoontuvat säännöllisesti rukoilemaan, kuulemaan evankeliumin saarnaa, nauttimaan ehtoollisen lahjan ja kokemaan näin kristittyjen yhteyttä. Seurakunnat ovat järjestäytyneet yhdistyspohjaisesti. Niillä on oma nimi ja ne vastaavat itse toiminnastaan. Ne ovat kutsuneet itsellensä pastorin, joka kantaa hengellistä vastuuta seurakunnasta. Jäsenyys seurakunnassa ei perustu asuinpaikkaan. Ne ovat näin malliltaan henkilöseurakuntia.
Lähetyshiippakunta jäseneksi voi tulla liittymällä jonkin sen seurakunnan jäseneksi. Kristitty ei ole tarkoitettu elämään yksin. Jokainen tarvitsee seurakuntayhteyden. Se tarkoittaa osallisuutta Jumalan sanan saarnasta, ehtoollisesta, kasteesta ja paimenhoidosta. Siihen kuuluu myös liittyminen seurakunnan jäseneksi. Jäsenyys ilmaisee itselle ja muille, että minä kuulun tähän seurakuntaan.
Seurakunnan jäseneksi voidaan ottaa evankelisluterilaista uskoa tunnustava kastettu, joka tahtoo uskossaan ja elämässään sitoutua evankelisluterilaiseen tunnustukseen.
Seurakunnan jäsenyyttä haetaan kirjallisesti ja hakemuksen hyväksymisestä päättää seurakunnan hallitus. Ole rohkeasti yhteydessä lähiseurakuntasi pastoriin!
Lähetyshiippakunnan seurakunnan yhteydessä voi kulkea koko elämän matkan. Se antaa osallisuuden jumalanpalveluselämään, kristittyjen yhteyteen ja kirkollisiin toimituksiin. Lähetyshiippakunnan paimenet palvelevat seurakuntalaisia pyhissä toimituksissa kuten kaste, konfirmaatio, avioliittoon siunaaminen ja hautaan siunaaminen.
Jäsenyys yhdessä seurakunnassa ja kirkossa on riittävää ja perusteltua. Kirkollisessa poikkeustilanteessa Lähetyshiippakunnan seurakuntien jäsenenä voi olla myös Suomen ev.lut. kirkon jäsen.
Kyllä voi. Lähetyshiippakuntaa haluaa tarjota luterilaisen vaihtoehdon ja seurakuntayhteyden niille, jotka eivät voi uskonopillisista ja omantunnon syistä kuulua enää Suomen ev.lut. kirkkoon, mutta haluavat uskoa ja elää luterilaisen uskon pohjalta.
Vuoden 2024 alussa Lähetyshiippakuntaan kuului 42 seurakuntaa, joissa jäseniä oli yli 2600. Säännöllistä jumalanpalvelustoimintaa on yhteensä 46 paikkakunnalla.
Seurakunnat löydät täältä: Lähetyshiippakunnan seurakunnat
Lisää tilastotietoa Lähetyshiippakunnan seurakunnista: Lähetyshiippakunnan tilastot
Hiippakunnassa päätöksenteko ja vallankäyttö on hajautettu ja rajattu. Perustavin taso on hiippakuntakokous. ”Hiippakunnan ylintä päätösvaltaa käyttää hiippakuntakokous.” (5 luku 1 §) Hiippakuntakokous koostuu pääosin seurakuntien lähettämistä maallikkoedustajista sekä seurakuntapapistosta. Siellä päätettyjen asioiden toteuttamisesta ja käytännön hallinnosta vastaa kokouksen valitsema hiippakuntaneuvosto. Papiston kaitsennassa, teologisissa ratkaisuissa sekä kurinpidollisissa asioissa hiippakunnassa valtaa käyttävät hiippakunnan piispa sekä piispan apuna toimiva konsistori. Lähetyshiippakunnan juoksevista asioista ja hallinnosta vastaa hiippakunnan kanslia, jota johtaa hiippakuntadekaani, joka palvelee yhdessä hiippakuntasihteerin ja kansliasihteerin kanssa.
Lähetyshiippakunnan ja sen seurakuntien toiminnan rahoittavat yksinomaan sen piiriin kuuluvat seurakunnat vapaaehtoiskannatuksen pohjalta. Talous järjestetään Suomen Luther-säätiön kautta
”Lähetyshiippakunta toteuttaa kirkon Herraltaan saamaa lähetystehtävää tukemalla seurakuntia, niiden pastoreita ja kaikkia kristittyjä oikean uskon levittämiseksi, säilymiseksi ja uudistumiseksi, kristillisen elämän elpymiseksi ja vahvistumiseksi ja kristillisen rakkaudenpalvelun ja diakonian toteutumiseksi.” (Hiippakuntajärjestys 2 luku 1 §)
Kyllä tekee. Ulkolähetyskohteisiin voi tutustua tarkemmin täältä.
Suomen Luther-säätiö on perustanut vuodesta 2000 alkaen jumalanpalvelusseurakuntia. Tämä työ on luonut pohjaa Lähetyshiippakunnan syntymiselle. Luther-säätiö jatkaa hiippakunnan taustayhteisönä toimintaansa toimimalla hiippakunnan pappien työnantajana ja toimimalla taloudellisena taustayhteisönä. Luther-säätiö on hiippakunnan tukijäsen ja haluaa olla mukana hiippakunnan rakennustyössä.
Lähetyshiippakunta on luterilainen kirkko. Se toimii Suomen ev.lut. kirkosta erillään ja itsenäisesti, mutta sen juuret ovat Suomen ev.lut. kirkossa. Lähetyshiippakunta syntyi valtakirkon hengellisessä hätätilanteessa. Lähetyshiippakunta katsoo osaltaan jatkavansa maassamme valinnutta luterilaista perinnettä. Tämä näkyy usealla eri tavalla. Se pitäytyy samaan raamatullis-tunnustukselliseen oppipohjaan kuin mikä on Suomen ev.lut. kirkkokin tunnustuspohja. Sen jumalanpalveluselämä rakentuu samaan liturgiseen traditioon. Piispallisesti johdettu hiippakuntarakenne itsessään myös edustaa samaa historiallista jatkuvuutta kuin Suomen ev.lut. kirkossa on vallinnut.
Lähetyshiippakunta tekee kansainvälistä yhteistyötä monella tavoin eri luterilaisten kirkkojen ja liikkeiden kanssa.
Jäsenyys
The International Lutheran Council (ILC) – Kansainvälinen luterilainen neuvosto
Kirkollinen yhteys Suomessa
Kirkollinen yhteys ulkomailla
Yhteistyö lähetystyössä