1. Sanasi, Jumala,
varjelee uskon lasta,
valona matkalla
lohduttaa murheellista.
En löydä muualta
totuutta, toivoa,
elämää, autuutta
kuin Kirjoituksista.

2. En taida ymmärtää
taivaitten Jumalaani.
Sen sana selittää:
hän on Lunastajani.
Työ kaikki Kristuksen
syntisten puolesta
on minun syntisen
armonsa aarteissa.

3. Kun usko epäilee,
ei minua voi auttaa,
jos sielu järkeilee
ja omiin voimiin luottaa.
Äänesi selkeä
läpäisee syntini,
lupaus väkevä
uudistaa uskoni.

4. Uskomme kohteena
on Kristus ainoastaan.
Hän jakaa armoa,
ei säästä rakkauttaan.
Hän seisoo ovella,
tarjoutuu tulemaan
köyhiä, kurjia
kaikessa auttamaan.

5. Kun lamppu himmenee,
kun synnin ota pistää,
uskoni katselee
Herraani hyvää, pyhää.
Väkevä äänensä
on pelastukseni,
on enkeleillänsä
ilonaan uskoni.

6. Tuomiopäivänä
käskystään nousta saamme.
On Kristus heittävä
pois kurjan kuolemamme.
Korvamme kuulevat
uusia ihmeitä,
sanaansa uskovat
ovat ne näkevä.


Sävel: Stephen van der Hoek, Australia (1984-).
Sanat: Mark Preus, Yhdysvallat (1982-) 2011.
Käännös: A.S.