1. Tähtenä sytyit taivaallemme
valkeudeksemme loistamaan.
Me pimeällä matkallamme
löysimme polun taivaan maan.
Nyt valosi on toivomme.
Me sitä seuraamme.

2. Myös meille kauan kulkeneille
on lepopaikka tallissa.
Seimesi ääreen saapuneille
on Jumalalta sanoma:
On seimen lapsi merkki nyt,
lupaus täyttynyt.

3. Seimestä Betlehemin kasvoi
kasteesi kautta Golgata.
Kalleinta lahjaa risti kantoi
kadotettujen puolesta:
kun pääsi painoit kuolemaan,
pääsimme uskomaan.

4. Hautasi onkaloa sulki
raskaana kiven järkäle,
mutta kun tiemme sinne kulki,
ei tarpeen ollut voiteemme;
olithan noussut kuolleista,
kuoleman voittaja.

5. Kyyhkynä Hengen, valkeuden
laskeuduit tänne maailmaan.
Katseesi liekki täytti kaiken,
sytytti kurjat uskomaan.
Kun taivas nyt on avoinna,
me voimme rukoilla.

6. Näin kautta seimen, kasteen, ristin
ja haudan, Hengen kyyhkysen
uskomme tarttuu kaikin voimin
totuuden sanaan Kristuksen,
joka on sakramenteissaan
omamme kokonaan.

Jochen Klepper, Saksa (1903-1942)
Sävel tavattu Balthasar Königillä, Saksa, (1684-1756) 1738.
Suom. A.S. 2012
Sävelmä LSB 694 (sama sävelmä kuin ”Sinua rakastaa vain tahdon” –virressä)