1. Syvyyttä Isän rakkauden ei luodata voi koskaan.
Hän voitti kurjan omakseen, Poikansa antoi tuskaan.
Voi vaivaa, piinaa, kipuaan! Kasvonsa Isä peittää,
kun synneistämme kunniaan runneltu meidät päästää.

2. Katsele miestä ristillä syntini kuorman alla!
Häpeän, pilkan keskellä voit ääneni myös kuulla.
Ristille hänet syntini sitoivat loppuun saakka.
Hän kuoli elämäkseni: on poissa synnin taakka.

3. En kerskata voi laisinkaan lahjoista, viisaudesta,
vaan kerskaan yhä uudestaan rakkaasta Jeesuksesta.
En käsittää voi, selittää, miksi saan ansionsa.
Varmaksi silti aina jää: haavat on maksu, hinta.

Käännös Anssi Simojoki
Sävel ja sanat: Stuart Townend