1. Iloinen sydämeni,
mikä on päivä tää!
Kuoltua Jeesukseni
se loistaa, kimmeltää.
Haudassa Vapahtaja
makasi vainajana
kuin meistäkin jokainen,
kun sielu käy taivaaseen.
2. Mellasti vihollinen,
kun Kristus haudassaan
lepäsi päivään siihen,
kun suurta voittoaan
hän nousi kuuluttamaan
vapaana kuolemastaan
kuin sankari väkevä
tuo voittonsa merkkiä.
3. Nyt tämän nähdessänsä
sieluni iloitkoon,
surun ja murheen mennä
se tyystin antakoon!
Ei rohkeuttani saa,
ei omaisuuttanikaan
nyt ryövätä Saatana.
On Jeesus sen voittaja.
4. Helvetin joukot eivät
voi viedä hiustakaan,
eivätkä synnit synkät
voi pitää puoliaan.
Ne pidän pilkkanani.
En pelkää kuolemaani:
se vaikka on hirmuinen,
vain varjo on entisen.
5. Maailma julma, häijy
suuressa kiukussaan
ja vihassaan ei pysty
täyttämään tahtoaan.
Raskaissa vaivoissakaan
en väsy iloitsemaan.
Saan riemuni surusta
ja auringon murheesta.
6. Vain Kristuksessa riipun
omanaan iäti.
Myös olet, Jeesus, minun
kanssani alati.
Viet läpi vaivojen maan
syntisen kuolemastaan.
Viet minutkin, kumppanin,
myös lävitse helvetin.
7. Jeesusta ylös seuraan
saleihin kunnian
jättäen menon turhan
ja kiusat maailman.
Ne raivotkootpa nyt vaan.
Kun turvaan Vapahtajaan,
niin kilpensä suojassa
on sieluni turvassa.
8. Porteille taivaan pääsen
ja kotiin ihanaan.
Kultaisen kirjoituksen
myös minä nähdä saan:
alhaalla vaivattu saa
kruununsa kunniassa
ja osana uskovan
on kirkkaus Jumalan.
Paul Gerhard, Saksa, (1607−1676) 1664
mikä on päivä tää!
Kuoltua Jeesukseni
se loistaa, kimmeltää.
Haudassa Vapahtaja
makasi vainajana
kuin meistäkin jokainen,
kun sielu käy taivaaseen.
2. Mellasti vihollinen,
kun Kristus haudassaan
lepäsi päivään siihen,
kun suurta voittoaan
hän nousi kuuluttamaan
vapaana kuolemastaan
kuin sankari väkevä
tuo voittonsa merkkiä.
3. Nyt tämän nähdessänsä
sieluni iloitkoon,
surun ja murheen mennä
se tyystin antakoon!
Ei rohkeuttani saa,
ei omaisuuttanikaan
nyt ryövätä Saatana.
On Jeesus sen voittaja.
4. Helvetin joukot eivät
voi viedä hiustakaan,
eivätkä synnit synkät
voi pitää puoliaan.
Ne pidän pilkkanani.
En pelkää kuolemaani:
se vaikka on hirmuinen,
vain varjo on entisen.
5. Maailma julma, häijy
suuressa kiukussaan
ja vihassaan ei pysty
täyttämään tahtoaan.
Raskaissa vaivoissakaan
en väsy iloitsemaan.
Saan riemuni surusta
ja auringon murheesta.
6. Vain Kristuksessa riipun
omanaan iäti.
Myös olet, Jeesus, minun
kanssani alati.
Viet läpi vaivojen maan
syntisen kuolemastaan.
Viet minutkin, kumppanin,
myös lävitse helvetin.
7. Jeesusta ylös seuraan
saleihin kunnian
jättäen menon turhan
ja kiusat maailman.
Ne raivotkootpa nyt vaan.
Kun turvaan Vapahtajaan,
niin kilpensä suojassa
on sieluni turvassa.
8. Porteille taivaan pääsen
ja kotiin ihanaan.
Kultaisen kirjoituksen
myös minä nähdä saan:
alhaalla vaivattu saa
kruununsa kunniassa
ja osana uskovan
on kirkkaus Jumalan.
Paul Gerhard, Saksa, (1607−1676) 1664