1. Rakkaus taivainen,
laskeudu sydämeen,
vieraaksi saavu taivaan tulellasi.
Oi Lohduttajani,
sytytä sieluni
ja täytä sydämeni voimallasi.

2. Maailman himoista
sieluni puhdista
tuimalla tulenliekin hehkullasi.
Kirkkaus taivainen
on valo silmien
ja pyhä, kallis puku matkallani.

3. Ja pyhä rakkaus,
ainoa koristus
olkoon se aina sielun nöyryydessä.
Se nöyrän sydämen
taivuttaa lempeyteen,
katumaan vikojansa kyyneleissä.

4. Kaipuuni yltyvä
sielussa, mielessä
ylittää kaikki sanat ihmiskielen.
Käsittämätön on
armosi loputon,
vaan kirkasta se kautta Pyhän Hengen.

Pohjautuu Sienan Biancon ”Discendi Amor Santo” -runoon vuodelta 1434