1. Jumala, kuule äänemme,
Henkesi pyhä anna
niin, että sinuun turvaamme
ja ylistämme aina.
Sanaasi auta kuulemaan,
sen oppi oikein uskomaan
pyhäksi elämäksi.
2. Suu avaa Herran paimenten
tahtosi julistamaan
ja puhtaan sanan totuuden
pelotta opettamaan.
Se, mitä tahdot sanoa,
vahvista, Herra, armolla,
ettei se jäisi piiloon.
3. Avaa myös korvat, sydämet
niin, että kuulisimme
ja Sanan kalliit totuudet
lujasti uskoisimme.
Niin tahtoasi, Jumala,
voisimme aina seurata,
hedelmää sanan kantaa.
Kääntänyt Anssi Simojoki 2010
“Jumala, Isä taivainen” on Kustaa Hallion mukaan kasvanut Englannissa asuneen protestanttisen pastori Johann Utenhoviuksen runosta 1500-luvulla. Sitä ovat käsitelleet Ambrosius Lobwasser 1515-1585, Jesper Svedberg 1653-1735 ja Erik Cajanus 1675-1737. Virren kolmiskeistöinen versio v:n 1701 virsikirjassa on Svedbergiltä ja Cajanukselta, ei alkuperäisestä, kuten alla olevasta nähdään.
Sävelmä vuoden 1701 virsikirjasta.
Henkesi pyhä anna
niin, että sinuun turvaamme
ja ylistämme aina.
Sanaasi auta kuulemaan,
sen oppi oikein uskomaan
pyhäksi elämäksi.
2. Suu avaa Herran paimenten
tahtosi julistamaan
ja puhtaan sanan totuuden
pelotta opettamaan.
Se, mitä tahdot sanoa,
vahvista, Herra, armolla,
ettei se jäisi piiloon.
3. Avaa myös korvat, sydämet
niin, että kuulisimme
ja Sanan kalliit totuudet
lujasti uskoisimme.
Niin tahtoasi, Jumala,
voisimme aina seurata,
hedelmää sanan kantaa.
Kääntänyt Anssi Simojoki 2010
“Jumala, Isä taivainen” on Kustaa Hallion mukaan kasvanut Englannissa asuneen protestanttisen pastori Johann Utenhoviuksen runosta 1500-luvulla. Sitä ovat käsitelleet Ambrosius Lobwasser 1515-1585, Jesper Svedberg 1653-1735 ja Erik Cajanus 1675-1737. Virren kolmiskeistöinen versio v:n 1701 virsikirjassa on Svedbergiltä ja Cajanukselta, ei alkuperäisestä, kuten alla olevasta nähdään.
Sävelmä vuoden 1701 virsikirjasta.