1. On Jeesus lunastuksen jo täysin täyttänyt,
on ristin kautta rauha rakennettu.
Siis miksi murehdinkaan, on kaikki hyvin nyt,
on muuri väliltämme murennettu.
Nyt päivä on jo tullut, yö poissa kokonaan,
on vankeuden vanginnut Jeesus kuollessaan,
hän kaikki vangit vapauteen päästi.
2. Nyt täysi on jo kaikilla lapsenoikeus,
kun Jeesus hankki meille sovituksen.
Niin turhaa oli pelkoni, turhaa ahdistus,
kun mietin, kuinka saisin armahduksen.
Kun eivät pyhitys, parannus tai kyyneleet
tai usko, kuuliaisuuskaan rauhaa tuottaneet,
saan Kristuksessa autuas jo olla.
3. Kun lahja on jo annettu, ansioilla voi
en koskaan saada valtakuntaa taivaan.
Kun Isä Pojassansa jo suosionsa soi,
saan kaiken perinnöksi ilman vaivaa.
Sä ensin annoit armon, vaan silti yritin
ja orjan töissä armoa turhaan anelin
ja rakkautta ansaita näin tahdoin.
4. Vaan ennen kuin on maailma ollut luotukaan,
mä pääsin lapseksesi Kristuksessa.
En siitä tiennyt, turhaan jäin yksin suremaan,
tein työtä ankarassa orjuudessa.
Nyt neuvojasi hiukan jo vihdoin aavistan:
on aivan kaikki armoa Herran Jumalan,
siis armostasi ainoastaan kiitän.
5. Ei autuaaksi kuolema muuta minua,
jo täällä autuuden sain Jeesuksessa.
Kun Herran viha sammui, en tunne pelkoa,
sain turvan yksin Herraan uskoessa.
Pois pyyhki veri Jeesuksen velkakirjani,
se poisti tuomion, joka meitä uhkasi,
ei armahdettu tuomiolle joudu.
6. Vaan, Herra, suojaa tieni, kun täällä matkaa teen,
en muuta turvaa löydä maailmasta.
Ja siihen asti kunnes käyn luokses taivaaseen,
estäthän minut ansaan joutumasta,
niin etten omiin voimiini luota milloinkaan
ja etten kiinny turhuuteen vieraan erämaan,
vaan luoksesi jo iloisesti kaipaan.
Laulun tekijätiedot:
Melodia: ruotsalainen kansansävelmä
Teksti: Lina Sandell 1861
Suomentaja: Johanna Ailio ja Sk-toimikunta
Siionin kanteleeseen tulovuosi: 1900
on ristin kautta rauha rakennettu.
Siis miksi murehdinkaan, on kaikki hyvin nyt,
on muuri väliltämme murennettu.
Nyt päivä on jo tullut, yö poissa kokonaan,
on vankeuden vanginnut Jeesus kuollessaan,
hän kaikki vangit vapauteen päästi.
2. Nyt täysi on jo kaikilla lapsenoikeus,
kun Jeesus hankki meille sovituksen.
Niin turhaa oli pelkoni, turhaa ahdistus,
kun mietin, kuinka saisin armahduksen.
Kun eivät pyhitys, parannus tai kyyneleet
tai usko, kuuliaisuuskaan rauhaa tuottaneet,
saan Kristuksessa autuas jo olla.
3. Kun lahja on jo annettu, ansioilla voi
en koskaan saada valtakuntaa taivaan.
Kun Isä Pojassansa jo suosionsa soi,
saan kaiken perinnöksi ilman vaivaa.
Sä ensin annoit armon, vaan silti yritin
ja orjan töissä armoa turhaan anelin
ja rakkautta ansaita näin tahdoin.
4. Vaan ennen kuin on maailma ollut luotukaan,
mä pääsin lapseksesi Kristuksessa.
En siitä tiennyt, turhaan jäin yksin suremaan,
tein työtä ankarassa orjuudessa.
Nyt neuvojasi hiukan jo vihdoin aavistan:
on aivan kaikki armoa Herran Jumalan,
siis armostasi ainoastaan kiitän.
5. Ei autuaaksi kuolema muuta minua,
jo täällä autuuden sain Jeesuksessa.
Kun Herran viha sammui, en tunne pelkoa,
sain turvan yksin Herraan uskoessa.
Pois pyyhki veri Jeesuksen velkakirjani,
se poisti tuomion, joka meitä uhkasi,
ei armahdettu tuomiolle joudu.
6. Vaan, Herra, suojaa tieni, kun täällä matkaa teen,
en muuta turvaa löydä maailmasta.
Ja siihen asti kunnes käyn luokses taivaaseen,
estäthän minut ansaan joutumasta,
niin etten omiin voimiini luota milloinkaan
ja etten kiinny turhuuteen vieraan erämaan,
vaan luoksesi jo iloisesti kaipaan.
Laulun tekijätiedot:
Melodia: ruotsalainen kansansävelmä
Teksti: Lina Sandell 1861
Suomentaja: Johanna Ailio ja Sk-toimikunta
Siionin kanteleeseen tulovuosi: 1900