1. Suullani, sydämelläni
veisaan nyt Herralle.
Sen, minkä tiedän todeksi,
laulan maailmalle.
2. Tiedänhän sinut syväksi
elämän lähteeksi,
kaikille anteliaaksi,
rikkaaksi, hyväksi.
3. Mitä on meillä päällä maan,
mitä me olemme,
sen yksin hyvä Isämme
on suonut kaikille.
4. Kukapa taivaanvahvuuden
päällemme levitti?
Kukapa mullan peltojen
sateella kostutti?
5. Ruumiimme kuka lämmittää
viimassa, vilussa?
Keneltä leipää, öljyä
me saamme puutteessa?
6. Ken meidän elämämme luo
äitimme kohdussa?
Ken rauhan isänmaalle suo
ja pitää voimassa?
7. Sinulta, Herra Jumala,
tuo hyvyys tullut on.
Kun seisot porttivahtina,
on yömme murheeton.
8. Vuodesta vuoteen luotusi
runsaasti ravitset.
Uskollisena lapsesi
vaaroilta varjelet.
9. Rankaiset meidän syntimme
lyömättä julmasti,
ja meidän syyllisyytemme
hukutat iäksi.
10. Kun sydänparka huokailee,
valittaa tuskissaan,
Jumala itse iloitsee,
kun rientää auttamaan.
11. Kristityn itku, vaikerrus
on tarkkaan tiedossaan.
Vähäinen kyynel, huokaus
tuo hänet auttamaan.
12. Elämän tiedät lyhyen
ja iankaikkisen.
Laaksosta synnin, vääryyden
viet kotiin taivaaseen.
13. Siis sydän, riemuun ratkea
yltyen iloosi,
Jumala, kaiken alkaja,
on sinun omasi.
14. On perintösi, aarteesi,
ilosi iäinen,
kilpesi, hyvinvointisi,
viisaus taivainen.
15. Ei ole syytä milloinkaan
nyreissään murjottaa,
kun kerran murheen aiheet saan
hänelle luovuttaa.
16. Minua on hän ruokkinut
päivistä lapsuuden,
vaaroissa aina varjellut
minua suojellen.
17. Ei ole huolimaton hän,
ei vahinkoja tee.
Johdatus viisas Ylimmän
parhaaksi valkenee.
18. Olkoon hän siksi sellainen,
kuin sanoo sanassaan.
Siitäpä rauhan, autuuden,
iäisen ilon saan.
Sanat: Paul Gerhard 1607-1676. 1653 Saksa
Sävel: Geneve 1562,/Johann Crüger 1652. LSB 903
Kääntäjä. Anssi Simojoki
veisaan nyt Herralle.
Sen, minkä tiedän todeksi,
laulan maailmalle.
2. Tiedänhän sinut syväksi
elämän lähteeksi,
kaikille anteliaaksi,
rikkaaksi, hyväksi.
3. Mitä on meillä päällä maan,
mitä me olemme,
sen yksin hyvä Isämme
on suonut kaikille.
4. Kukapa taivaanvahvuuden
päällemme levitti?
Kukapa mullan peltojen
sateella kostutti?
5. Ruumiimme kuka lämmittää
viimassa, vilussa?
Keneltä leipää, öljyä
me saamme puutteessa?
6. Ken meidän elämämme luo
äitimme kohdussa?
Ken rauhan isänmaalle suo
ja pitää voimassa?
7. Sinulta, Herra Jumala,
tuo hyvyys tullut on.
Kun seisot porttivahtina,
on yömme murheeton.
8. Vuodesta vuoteen luotusi
runsaasti ravitset.
Uskollisena lapsesi
vaaroilta varjelet.
9. Rankaiset meidän syntimme
lyömättä julmasti,
ja meidän syyllisyytemme
hukutat iäksi.
10. Kun sydänparka huokailee,
valittaa tuskissaan,
Jumala itse iloitsee,
kun rientää auttamaan.
11. Kristityn itku, vaikerrus
on tarkkaan tiedossaan.
Vähäinen kyynel, huokaus
tuo hänet auttamaan.
12. Elämän tiedät lyhyen
ja iankaikkisen.
Laaksosta synnin, vääryyden
viet kotiin taivaaseen.
13. Siis sydän, riemuun ratkea
yltyen iloosi,
Jumala, kaiken alkaja,
on sinun omasi.
14. On perintösi, aarteesi,
ilosi iäinen,
kilpesi, hyvinvointisi,
viisaus taivainen.
15. Ei ole syytä milloinkaan
nyreissään murjottaa,
kun kerran murheen aiheet saan
hänelle luovuttaa.
16. Minua on hän ruokkinut
päivistä lapsuuden,
vaaroissa aina varjellut
minua suojellen.
17. Ei ole huolimaton hän,
ei vahinkoja tee.
Johdatus viisas Ylimmän
parhaaksi valkenee.
18. Olkoon hän siksi sellainen,
kuin sanoo sanassaan.
Siitäpä rauhan, autuuden,
iäisen ilon saan.
Sanat: Paul Gerhard 1607-1676. 1653 Saksa
Sävel: Geneve 1562,/Johann Crüger 1652. LSB 903
Kääntäjä. Anssi Simojoki