1. Taas laulan Herran kunniaa,
kun päivä painuu, ehtoo saa.
Köyhänä kiitän, riemuiten
käyn eteen armon istuimen.

2. Sinua, rakkain Isäni,
nyt kiitän sydämestäni,
kun tänään minut varjelit
ja enkeleillä suojelit.

3. Tuomitsee laki syntisen,
vaan synteineni pakenen
täytettyyn työhön Jeesuksen,
liittooni kalliin kastehen.

4. Sanasi minut valaiskoon,
Henkesi Pyhä valvokoon,
niin ettei lamppu uskoni
maailman yössä sammuisi.

5. Kuoleman unen keskellä
ei kuolemaa, ei syntiä,
kun Poika pyhän Jumalan
pois otti synnin, kuoleman.

6. Hän on vanhurskauteni,
verensä puhtauteni,
haavansa turvakaupunki,
voittonsa täysi toivoni.

7. En enää minä eläkään,
minussa itse elää hän.
Kaste on hauta kuoleman,
elämä, autuus uskovan.

8. Aurinko painuu merten taa,
sen rusko sammuu, katoaa.
Taivaalla tähdet syttyvät,
Herrani kirkkaat kynttilät.

9. Yössä ne ovat kompassi,
majakka sekä kelloni:
ne matkan suunnan kertovat
ja viimein aamuun johtavat.

10. Vaipukoon kasteen ulappaan
maailman rakkaus kokonaan.
Sanansa olkoon tähteni,
yön lyhty, merikorttini.

∆ 11. Ylistys olkoon Isälle,
Pojalle sekä Hengelle,
yössäni toivon valkeus,
aamussa ylösnousemus.

Sanat ja sävel Anssi Simojoki (1944 -), 1997