1. Siis nouse, mun henkeni, taivaaseen
ikirauhaan nyt Jumalan!
Minä synnin tomu ja tuhka maan
vielä tykösi tulla saan.
2. Ei kauniisti soi täällä kantele
näissä majoissa Keedarin,
mutta luona Herrani Jeesuksen
perin autuuden iäisen.
3. Minä janoan iäistä elämää
luona Jumalan Karitsan.
Suuret synnit kaikki hän otti pois,
eikä hukkuvan minun sois.
4. Täällä huokailen usein ja harhailen,
minä matkaaja erämaan.
Mutta kirkas risti on elon tie,
se myös varmasti kotiin vie.
5. Jo heikoinkin silmäys ristille
minun sieluni parantaa,
sinun verikasteesi henkeeni tuo.
Armo voimaksi vielä suo.
6. Niin kirkkaat on verensä pisarat,
joilla henkeni varjelee.
Veri kantaa puhtaana taivaisiin,
häihin iäti kestäviin.
7. Ikävöin minä iäistä ystävää,
pilkkakruununsa kantajaa.
Minulle hän elämän kruunun suo,
kotiin uupuneen viimein tuo.
8. Kun pasuunan äänellä enkeli
luokse istuimen Herran tuo,
anna armoäänesi kuulua niin:
Käy nyt häihini iäisiin!
Aatu Laitinen, Suomi, (1853−1923)
ikirauhaan nyt Jumalan!
Minä synnin tomu ja tuhka maan
vielä tykösi tulla saan.
2. Ei kauniisti soi täällä kantele
näissä majoissa Keedarin,
mutta luona Herrani Jeesuksen
perin autuuden iäisen.
3. Minä janoan iäistä elämää
luona Jumalan Karitsan.
Suuret synnit kaikki hän otti pois,
eikä hukkuvan minun sois.
4. Täällä huokailen usein ja harhailen,
minä matkaaja erämaan.
Mutta kirkas risti on elon tie,
se myös varmasti kotiin vie.
5. Jo heikoinkin silmäys ristille
minun sieluni parantaa,
sinun verikasteesi henkeeni tuo.
Armo voimaksi vielä suo.
6. Niin kirkkaat on verensä pisarat,
joilla henkeni varjelee.
Veri kantaa puhtaana taivaisiin,
häihin iäti kestäviin.
7. Ikävöin minä iäistä ystävää,
pilkkakruununsa kantajaa.
Minulle hän elämän kruunun suo,
kotiin uupuneen viimein tuo.
8. Kun pasuunan äänellä enkeli
luokse istuimen Herran tuo,
anna armoäänesi kuulua niin:
Käy nyt häihini iäisiin!
Aatu Laitinen, Suomi, (1853−1923)